Ni mitäs kamalaa siinä on, jos 40 v tulee äidiksi.

Ei 40v ole vanha.

 

Kuka on väittänyt että on kamalaa???

 

Ei ole äidille varmaan kamlaa, mutta toivottavasti tyttösi on erimaata kuin itse olin. Ällötti koulun juhlissa ja jokapaikassa, kun oma äiti oli 50-vuotias ja muiden kolmikymppisiä. Lapsena sitä ei osaa ajatella kaikkea... Nyt aikuisena kaipaan häntä elämääni kipeästi, mutta on jo 70-vuotiaana muistisairas.

 

Ei mitään.

 

Oma äitini oli 50v, kun pikkusisko oli koulussa. Ei tarvinnut siskon hävetä, kaikki sen kaverit tykkäsivät ja tykkäävät vieläkin äidistämme.

 

Ei siinä ole minusta mitään kamalaa, jos osaa täyttää lapsen tarpeet ja kasvattaa oikein ja hellästi, mitä kyllä odottaisin minkä tahansa ikäiseltä äidiltä.

 

Ei ole äidille varmaan kamlaa, mutta toivottavasti tyttösi on erimaata kuin itse olin. Ällötti koulun juhlissa ja jokapaikassa, kun oma äiti oli 50-vuotias ja muiden kolmikymppisiä. Lapsena sitä ei osaa ajatella kaikkea... Nyt aikuisena kaipaan häntä elämääni kipeästi, mutta on jo 70-vuotiaana muistisairas.

Tuo ny riippuu ihmisestäkin ja pysyykö terveenä jne. Kuolema voi tulla sille 30-vuotiaallekkin.
Meillä on naapureina montakin yli 70v ja niin ovat ripeäotteisia, hyvä ku perässä pysyy, eikä oltu uskoa sen ikäisiksi.
On ollu muilla kyllä nuoret äidit... jos MUIDEN on ollu kolmekymppisiä sujonaan...

 

En näe siinä mitään kamalaa. Siis pelkän iän perusteella.

 

Ei ole äidille varmaan kamlaa, mutta toivottavasti tyttösi on erimaata kuin itse olin. Ällötti koulun juhlissa ja jokapaikassa, kun oma äiti oli 50-vuotias ja muiden kolmikymppisiä. Lapsena sitä ei osaa ajatella kaikkea... Nyt aikuisena kaipaan häntä elämääni kipeästi, mutta on jo 70-vuotiaana muistisairas.

Oma äitisi ällötti? Todella kurjaa. Mutta ikävää, että äitisi on jo noinkin nuorena muistisairas. Yleensä seitsemänkymppiset ovat paljon virkeämpiä.

 

40 vuotiaana jos onnistuu tulemaan raskaaksi on tietysti ensinnäkin riskit sairaaseen lapseen. Äiti taas ei ole niin "vanhana" kykenevä hoitamaan sairasta lasta, tai vaikeampaa lasta. 40 vuotias ei yleensä jaksa valvoa yhtä hyvin kuin nuorempi äiti ja voi näin sairastua helposti ja on muutenkin varmasti rankempaa. Ennenaikaisen synnyttämisen riski on suurempi ja riski kohtukuolemaan. Kroppa ei välttämättä kestä yhtä hyvin raskautta ja jos haluaa alateitse synnyttää, siinä menee myös helpommin pidätyskyky ja muu. Tietysti voi sektionkin saada. 40 vuotiaan kroppa ei vaan kestä yhtähyvin, mitä vaikka 20-30 vuotiaan kroppa. Ihan yleisesti ja kaikkine vaivoineen mitä raskaus ja vauva-aika tuo. 40 vuotiaalle lapsen jatkuva kantaminen ja ylipäätään raskausaika painavine rintoineen ja lapsineen voi tuoda selkäsairauksia helpommin kuin nuoremmille (tosin heillekin) ja äiti pahimmassa tapauksessa voi joutua täysin lukkoon selkänsä kanssa ja joutua sairaalaan leikkaukseen tai makaamaan. Sillon pitäisi olla vähintääkin se toinen puoliso siinä vieressä tai lapsi joutuu käytännössä elämään lastiksessa tai sukulaisella, jos äiti sairastaa.

40 vuotias ei välttämättä tule koskaan näkemään lapselapsiaan, joten lapsenlapsilla ei tule koskaan olemaan sitä mummoa tai jos oliskin, ei ainakaan kauaa tai mahdollisesti vanhainkodissa makaavaa ,dementiaa sairastavaa tai muuta. Usein toivoisi aina, että olisi edes se isovanhempi, joka auttaisi sitten lastenhoidossa, kun on tarve. Isovanhempi eli äidille se oma äiti on usein se luotettavin, ja jos sitä ei ole, lapsesi tulee äidiksi tullessaan olemaan vähän pulassa, jos on vaikea lapsi tai haluaisi joskus hengäsdystauon. Tietysti kaikki eivät ole isovanhempien kanssa edes väleissä, mutta itse ainakin haluan kuitenkin auttaa omaa lastani tullessaan äidiksi, ettei hän masennu. MInusta suvun kuuluu auttaa, ja jos itse on jo niin vanha, ei siihen pysty ja ei itsekään sitten pysty nauttimaan lastenlapsista.

Ei ollut tarkoitus loukata ketään, mutta jos nyt miettii sitä tosiasiaa.

 

Valvominen:. Nuoret tuttava äidit vie alle 3kk vauvoja yökylään, kun tarvitsevat "lomaa". Itse olen omani hoitanut. Ja hoitoalalla yötyö on tuttua, siellä öitä valvoo yli 50 vuotiaatkin ihan yöhoitajina (siis tekevät vain yövuoroja). Eikä valvominen heillekään ole vaikeaa ollut.

 

Eikä raskaus ainakaan minulle ollut vaikeaa, pystyin olemaan työelämässä äitiyslomaan saakka. Synnytys oli nopea ja helppo ja toivuin nopeasti. Selkäongelmat yms eivät taida ikää katsoa.

 

[QUOTE="vieras";28013218]40 vuotiaana jos onnistuu tulemaan raskaaksi on tietysti ensinnäkin riskit sairaaseen lapseen. Äiti taas ei ole niin "vanhana" kykenevä hoitamaan sairasta lasta, tai vaikeampaa lasta. 40 vuotias ei yleensä jaksa valvoa yhtä hyvin kuin nuorempi äiti ja voi näin sairastua helposti ja on muutenkin varmasti rankempaa. Ennenaikaisen synnyttämisen riski on suurempi ja riski kohtukuolemaan. Kroppa ei välttämättä kestä yhtä hyvin raskautta ja jos haluaa alateitse synnyttää, siinä menee myös helpommin pidätyskyky ja muu. Tietysti voi sektionkin saada. 40 vuotiaan kroppa ei vaan kestä yhtähyvin, mitä vaikka 20-30 vuotiaan kroppa. Ihan yleisesti ja kaikkine vaivoineen mitä raskaus ja vauva-aika tuo. 40 vuotiaalle lapsen jatkuva kantaminen ja ylipäätään raskausaika painavine rintoineen ja lapsineen voi tuoda selkäsairauksia helpommin kuin nuoremmille (tosin heillekin) ja äiti pahimmassa tapauksessa voi joutua täysin lukkoon selkänsä kanssa ja joutua sairaalaan leikkaukseen tai makaamaan. Sillon pitäisi olla vähintääkin se toinen puoliso siinä vieressä tai lapsi joutuu käytännössä elämään lastiksessa tai sukulaisella, jos äiti sairastaa.

40 vuotias ei välttämättä tule koskaan näkemään lapselapsiaan, joten lapsenlapsilla ei tule koskaan olemaan sitä mummoa tai jos oliskin, ei ainakaan kauaa tai mahdollisesti vanhainkodissa makaavaa ,dementiaa sairastavaa tai muuta. Usein toivoisi aina, että olisi edes se isovanhempi, joka auttaisi sitten lastenhoidossa, kun on tarve. Isovanhempi eli äidille se oma äiti on usein se luotettavin, ja jos sitä ei ole, lapsesi tulee äidiksi tullessaan olemaan vähän pulassa, jos on vaikea lapsi tai haluaisi joskus hengäsdystauon. Tietysti kaikki eivät ole isovanhempien kanssa edes väleissä, mutta itse ainakin haluan kuitenkin auttaa omaa lastani tullessaan äidiksi, ettei hän masennu. MInusta suvun kuuluu auttaa, ja jos itse on jo niin vanha, ei siihen pysty ja ei itsekään sitten pysty nauttimaan lastenlapsista.

Ei ollut tarkoitus loukata ketään, mutta jos nyt miettii sitä tosiasiaa.[/QUOTE]

Ehkä ei kannata mietiä ihan noin paljoo sitä tosiasiaa...voi tulla pää pipiksi...

 

Valvominen:. Nuoret tuttava äidit vie alle 3kk vauvoja yökylään, kun tarvitsevat "lomaa". Itse olen omani hoitanut. Ja hoitoalalla yötyö on tuttua, siellä öitä valvoo yli 50 vuotiaatkin ihan yöhoitajina (siis tekevät vain yövuoroja). Eikä valvominen heillekään ole vaikeaa ollut.

Jep, ja eräs alle 30v oli ekat puol vuotta vanhemmillaan (äippä ja isi tuli heti synnytyksen jälkeen heille kotiin ja siitä "muutti" vanhemmilleen), mies jäi kotiin ja töihin. Nyt kaikki lomat vanhemmilla kun pitää toipua. Ei paljoo näytä kiinnostavan kunhan ei itse tarvi hoitaa...mutta nuorena on tultava äidiksi että jaksaa

 

Ei se ikää katto koska sairaus vie. Aika moni 70v. on kuitenki ihan voimissaan ja muisti toimii. Mun isä on 66v. ja käy edelleen mettäs kaatamas polttopuita eikä muisti pätki yhtää. Olishan tuo tehny töitäki viä pari vuotta, että olis ollu 65v. mutta sellutehdas lopetettiin eikä 63-vuotiasta enää kukaa töihin ota.

Äitinäiti kuoli Parkinsoniin muistaakseni 69-vuotiaana. Sitä ennen sairasti muutaman vuoden. Äitinisä 89v. asuu edelleen kotona uuden vaimonsa kans. Toki tarvii jo apua jonku verran, mutta silti pystyy edelleen kotona olemaan. Hänen äitinsä eli 97-vuotiaaksi.

Yhden kaverit vanhemmat on ollu 42v. ku kaveri on syntyny. En mä ainakaa mitenkää oudoksunu heitä. Varsinki äitinsä muistan lämpimänä ihmisenä joka laitto aina jotaki hyvää tarjolle kun kavereita oli kyläs. Yhden ainoan kerran on siä saanu kalakukkoa ja se on kyllä jääny mieleen todella herkullisena! Ja ku viime vuonna ku tämä kaveri tuli kotipaikkakunnalle ja mentiin serkun kans häntä tapaamaan lapsuudenkotiinsa niin siellähän oli kaverin äiti hoitanu tarjottavat meille aiva kuten ennenki. Ja jutteli meille aiva kuten ennenki.

 

[QUOTE="vieras";28013218]40 vuotiaana jos onnistuu tulemaan raskaaksi on tietysti ensinnäkin riskit sairaaseen lapseen. Äiti taas ei ole niin "vanhana" kykenevä hoitamaan sairasta lasta, tai vaikeampaa lasta. 40 vuotias ei yleensä jaksa valvoa yhtä hyvin kuin nuorempi äiti ja voi näin sairastua helposti ja on muutenkin varmasti rankempaa. Ennenaikaisen synnyttämisen riski on suurempi ja riski kohtukuolemaan. Kroppa ei välttämättä kestä yhtä hyvin raskautta ja jos haluaa alateitse synnyttää, siinä menee myös helpommin pidätyskyky ja muu. Tietysti voi sektionkin saada. 40 vuotiaan kroppa ei vaan kestä yhtähyvin, mitä vaikka 20-30 vuotiaan kroppa. Ihan yleisesti ja kaikkine vaivoineen mitä raskaus ja vauva-aika tuo. 40 vuotiaalle lapsen jatkuva kantaminen ja ylipäätään raskausaika painavine rintoineen ja lapsineen voi tuoda selkäsairauksia helpommin kuin nuoremmille (tosin heillekin) ja äiti pahimmassa tapauksessa voi joutua täysin lukkoon selkänsä kanssa ja joutua sairaalaan leikkaukseen tai makaamaan. Sillon pitäisi olla vähintääkin se toinen puoliso siinä vieressä tai lapsi joutuu käytännössä elämään lastiksessa tai sukulaisella, jos äiti sairastaa.

40 vuotias ei välttämättä tule koskaan näkemään lapselapsiaan, joten lapsenlapsilla ei tule koskaan olemaan sitä mummoa tai jos oliskin, ei ainakaan kauaa tai mahdollisesti vanhainkodissa makaavaa ,dementiaa sairastavaa tai muuta. Usein toivoisi aina, että olisi edes se isovanhempi, joka auttaisi sitten lastenhoidossa, kun on tarve. Isovanhempi eli äidille se oma äiti on usein se luotettavin, ja jos sitä ei ole, lapsesi tulee äidiksi tullessaan olemaan vähän pulassa, jos on vaikea lapsi tai haluaisi joskus hengäsdystauon. Tietysti kaikki eivät ole isovanhempien kanssa edes väleissä, mutta itse ainakin haluan kuitenkin auttaa omaa lastani tullessaan äidiksi, ettei hän masennu. MInusta suvun kuuluu auttaa, ja jos itse on jo niin vanha, ei siihen pysty ja ei itsekään sitten pysty nauttimaan lastenlapsista.

Ei ollut tarkoitus loukata ketään, mutta jos nyt miettii sitä tosiasiaa.[/QUOTE]

 

toisen kerran sitten 38-vuotiaana eli melkein nelikymppisenä.

Minusta siinä ei ole mitään pahaa, mutta ei 40v kyllä enää nuorikaan ole.

 

No ois jo 60v ku lapsi 20v..riskisynnyttäjä myös 40v mun mielestä.

 

No mä olen nyt 42v ja todellakin kokisin itseni jo liian vanhaksi saamaan lapsen. Jonkun mainitsema yötyö kyllä menee, mutta silloin saa vastaavasi päivällä rauhassa nukkua, toisin kuin vauvan kanssa. Ja muutenkin, jos lapseni saisivat lapsia n. 20-30-vuotiaina, en haluaisi olla 70-80-vuotias esim. siinä vaiheessa, kun lapsenlapset menevät kouluun ja tarvitsisivat vaikkapa loma-aikoina olla mummolassa hoidossa... No, onneksi kuopukseni on jo 13v.

 

Eihän siinä kamalaa ole jos on jo tullut äidiksi, riskitekijät vaan tekee stressaavaksi raskausajan.

 

Yleistyksiä. Tottahan se on, että riskit kasvaa ja hedelmällisin ikä on siinä parikymppisenä. Mutta tunnen monta 38-40-vuotiaana raskautunutta, hyvinvoivaa ja jaksavaa, tervettä, nuorekasta ja energistä äitiä, joilla on sekä taloudelliset että henkiset resurssit selviytyä äitiydestä. Tämän päivän 40 ei ole ihan rinnastettavissa nelikymppiseen 30 v sitten. Elinikäennuste on hiukan parempi, eläköitymisennuste vuosia pidemmällä. Eli todennäköisesti 40 v lapsen saaneen äiti on vielä tiiviisti vuosia työelämässä virkeänä kun lapsi on täysi-ikäinen .
Mitä tulee sairastumisiin, niin sairastua voi nuorempikin, tai ei muusta syystä ole halua tai aikaa hoitaa lapsenlapsia.

 

Eihän siinä kamalaa ole jos on jo tullut äidiksi, riskitekijät vaan tekee stressaavaksi raskausajan.

Jos haluaisinkin olla taas raskaana 8 vuoden päästä niin mulla on pakastimessa alkioita, jotka "valmistettu" ollessani 32v. Riskit siis samat kuin nuoremmalla naisella.

 

Jos haluaisinkin olla taas raskaana 8 vuoden päästä niin mulla on pakastimessa alkioita, jotka "valmistettu" ollessani 32v. Riskit siis samat kuin nuoremmalla naisella.

En ole perehtynyt siihen onko riskitekijät ainoastaan alkion laatuun liittyviä vai ihan fysiologisia 40 ikävuoden saavuttaneen kroppaan liittyviä, vaiko molempia.

Pointti mielipiteessäni oli lähinnä se että jos "kauhistellaan" nelikymppisen äitiyttä eikä tarkenneta tapaa millä on raskauduttu, niin yleensä voidaan olettaa kyseessä olevan luontainen raskautuminen.

 

Jos haluaisinkin olla taas raskaana 8 vuoden päästä niin mulla on pakastimessa alkioita, jotka "valmistettu" ollessani 32v. Riskit siis samat kuin nuoremmalla naisella.

Niin mutta ne riskit mitkä liittyvät kahdeksan vuotta vanhempaan vartaloosi ovat jäljellä. Tosiasia nyt vaan on se että "riskit" nousee mitä vanhempi synnyttäjä on, mutta toki siitä huolimatta kaikki voi mennä oikein hyvin.

 

Ei ole mitään kamalaa, halutusti äidiksi tulo on aina ihana asia. Mutta minä en sitä haluaisi.