neuvolatäti kommentoi

\

Meillä kaksoset aloittivat hoidossa ryhmäperhepäiväkodissa vuoden ikäisinä. Hoidossa ovat neljä päivää viikossa. Tuntui pahalta viedä pienet hoitoon, mutta mä en olisi jaksanut enää olla kokopäiväisesti kotona. Mietin asiaa, tunsin syyllisyyttä, mutta aina päädyin siihen tulokseen, että en enää jaksa. Itse kanssa olin sitä mieltä, että näin pienen olisi parasta olla kotona. Puhuin tästä toiselle äidille ja hän sanoi, että ei se koti enää siinä vaiheessa ole paras paikka, jos sinä olet ihan lopussa. Ja siinä hän oli oikeassa! Kaikki eivät jaksa olla enää kotona. Jokaisen elämän tilanne on erilainen. Kaikilla ei ole tukiverkostoa lähellä, jolloin hoitoapua ei juuri saa. Lapselle on tärkeintä, että hänen elämässä on pysyviä, turvallisia ihmissuhteita. Ei hyvä vanhemmuus edellytä kolmea vuotta kotona olo. Kaikista meistä ei ole siihen, vaikka ehkä haluaisimmekin.

Asiat eivät ole aina niin yksiselitteisiä. Ei siis arvostella toisia äitejä. Jokainen varmasti tekee sen ratkaisun, joka on hänen perheelleen ja elämäntilanteelleen sopivin. Mukavaa kevättä kaikille äideille!

Tämän täydellisemmin ei voisi asiaa sanoa. Tähän yhdyn itse, vaikka vain yhdellä lapsella. Mielestäni tämä muitten syyllistäminen kertoo vain kommentoijan omasta pahasta olosta. Hoitotyöntekijän tehtävä ei kuitenkaan mielestäni ole esittää omia mielipiteitään vaan tukea vanhempaa lapsensa kasvatuksessa ja rakentaa tukiverkkoa sekä antaa voimaa kantaa vanhemmuuden haasteet ei nöyrryttää ja tuottaa huonoa mieltä.

 

Meillä ainakin neuvolantäti oli positiivisella mielellä kun kerroin että tyttö menee syksyllä hoitoon. Hyvämaineinen päiväkoti ja tosi pieni ryhmä.
Ja kyllä mä puolustelen töihin menoa sillä että laina ja laskut on maksettava. Mä en ainakaan valinnut miestäni rahan vaan ihan jonkun muun perusteella ja meillä ei valitettavasti miehen palkka ja kotihoidontuki riitä elämiseen.
Minkä h.elvetin takia tää aihe on semmonen että AINA syyllistetään äitejä jotka menevät töihin tietämättä ko. perheen asioita??
Ihan täyspää mustakin on tullut vaikka olenkin ollut 9kk kun oon mennyt hoitoon. Ei oo mielenterveysongelmia eikä muutakaan vikaa.
:kieh:

 

\

a? Varhaislapsuuden "hylätyksi" tulemisen kokeminen tulee vaikuttamaan näiden hoitooon aikaisin vietyjen lasten psykkiseen puolee aikuisenakin. Mutta kukin taaplaa tyylillään, ja kantaa vastuun valinnoistaan. Niin makaa kuin petaa. En tule tätä asiaa enää kommentoimaan, tiedän että #*!%& tulee niskaan, mutta jätän ne omaan onnettomaan arvoonsa. Iloista kevättä kaikille, tasapuolisesti!

Niin ala-arvoista...heittää kyllä kommentin, mutta ei ole valmis vastaamaan...no...

sanotaan näin, että sun kommentin voi todella jättää aivan omaan arvoonsa...

iloista kevättä sullekin

t.varhaislapsuudessa hylätty hoitoon viety traumatisoitunut 4 lapsen äiti, joka ei ymmärrä (edes nykyisenä kotiäitinä) työssä käyvien ja kotiäitien vertailua ja neg. arvostelua kumpaakaan suuntaan, koska uskoo yksilölliseen perhetilanteeseen

 

mulle myös ihan sama miten ihmiset tahtoo tehdä, mutta korvaan särähtää vaan tuo että olis rahasta kiinni..
mä olen lapseni (1v 8kk) kanssa kotona ja siis ei ole miestäkään rahaa tuomassa ja silti ihan hyvin pärjätään..
se on ihan itsestä kiinni sitten mitä pitää tärkeänä

 

Ööh...miten oli varaa "tehdä" se lapsi, jossei nyt yhtäkkiä olekaan varaa ylläpitää sitä..? Tiedän toki että lapsi kirjaimellisesti syö rahaa, muttamutta...ettei vaan taustalla olisi "mä mitään kotona jaksa olla"-asenne ja tarve päästä takaisin töihin aikuisten pariin..? Jos tuo jälkimmäinen pitää paikkansa, niin miksi olette lapsia hankkineet kun ette niiden kanssa jaksa edes kahta ensimmäistä vuotta olla..? Kuvittelisin että maailmassa on monta asiaa, jotka menevät kauhulistalla tuon kotonaolemisen edelle.

En myöskään ymmärrä tuota pienituloisten mollaamista; meidän perheessä ei raha määrää elämänlaadusta. Juu vuokralla asutaan, tavaraa kierrätetään ja ostetaan jopa halpaa ruokaakin pääsääntöisesti(!)- silti on oikein ihana perhe kasassa eikä se siihen kaatuisi vaikka kotihoidontuki vielä puolittuisi tuosta minimistä. =) Otan osaa, jos te työssäkäyvät olette vuorostanne kateellisia meille "jo valmiiksi kateellisille" kotihoidontukilaisille siitä, kun elämänlaatu ei määräydy meillä rahatilanteen mukaan.

 

\

\

No... Olisin enemmän kuin mielelläni lasten kanssa kotona, mutta kun jonku on ne laskutkin maksettava...

tämä kommentti jaksaa aina huvittaa minua yhtä paljon Mieheni ei ole mikään "supertienaaja" ja usko pois, vaikka toinen meistä hoitovapaalla, laskut on meilläkin. olen ihan jäänyt paitsioon kun en tiedä paikasta mihin kotihoidontuella elävä voi viedä maksettavaksi laskunsa ja lainanlyhennyksensä, voisitko ystävällisesti minua viisaampana välittää minullekin tiedon? Kuten itsekin totesit nämä tulot eivät ole suuret ja mielelläni olisin maksamatta laskuni kun se kuulemma tässä tapauksessa on mahdollista.. Meillä oli myös jonkin aikaa toinen työttömänä ja toinen hoitovapaalla. Toimeen tultiin ja hengissä pysyttiin vallan mainiosti! Kyse on valinnoista!! Hienoa että ammattiauttaja todella hoitaa asiansa eikä vain taputtele päähän ja hymyile kauniisti. Eri asia sitten onko sitä ammattiauttajaa mukava kuunnellajos ajatukset eivät mene yksiin..

Musta on älytöntä arvostella toisten valintoja, varsinkin kun päätös lapsen hoitomuodosta on jo tehty! Lapsen hyvinvointiin vaikuttaa niin moni muu asia hoitomuodon lisäksi, ja sekin, millainen hoitopaikka on.

 

\

Ööh...miten oli varaa "tehdä" se lapsi, jossei nyt yhtäkkiä olekaan varaa ylläpitää sitä..? Tiedän toki että lapsi kirjaimellisesti syö rahaa, muttamutta...ettei vaan taustalla olisi "mä mitään kotona jaksa olla"-asenne ja tarve päästä takaisin töihin aikuisten pariin..? Jos tuo jälkimmäinen pitää paikkansa, niin miksi olette lapsia hankkineet kun ette niiden kanssa jaksa edes kahta ensimmäistä vuotta olla..? Kuvittelisin että maailmassa on monta asiaa, jotka menevät kauhulistalla tuon kotonaolemisen edelle.

En myöskään ymmärrä tuota pienituloisten mollaamista; meidän perheessä ei raha määrää elämänlaadusta. Juu vuokralla asutaan, tavaraa kierrätetään ja ostetaan jopa halpaa ruokaakin pääsääntöisesti(!)- silti on oikein ihana perhe kasassa eikä se siihen kaatuisi vaikka kotihoidontuki vielä puolittuisi tuosta minimistä. =) Otan osaa, jos te työssäkäyvät olette vuorostanne kateellisia meille "jo valmiiksi kateellisille" kotihoidontukilaisille siitä, kun elämänlaatu ei määräydy meillä rahatilanteen mukaan.

Kyllä se elämänlaatu vähän kärsii, jos asumismenojen jälkeen ei rahaa jää edes normaaleihin ruokamenoihin, saati sitten vaatteisiin..
Katsos kun jossain päin Suomea asuminen on hiukan kalliimpaa kuin muualla.
Ja kyllä mulle on ainakin tärkeää on myös se että on lapselle varaa ostaa monipuolista ruokaa ja että sillä on ehjät vaateet päällä.
Mutta siinähän syyllistättte, taitaa olla omassa nupissa jotain vikaa.

 

En enää yhtään ihmettele miksi naisten ja nimenomaan kotiäitien asiat on niin huonosti tässä maassa ja epätasa-arvo jyllää kaikkialla! Kanssasisaret kivitetään järjestelmällisesti jos valinnat ei ole menny omien vastaavien mukaan- ja sitten tuo MARTTYYRIN sädekehän ylläpitäminen!!! Voi herrantuuteli sentään. Tässä maassa kouluja käymätön työtön saa enemmän rahaa kuussa perustoimeentulon takaamiseksi. Ja täällä vaan mammat suorastaan huutaa kovaan ääneen miten h...n hyvin sillä rahalla pärjää ja että sen sais ihan vapaasti jopa puolittaa!

:headwall:

 

Ihana kun saa olla kotona, mut kyllä välillä omatkin mielentilat heittelevät suuntaan jos toiseen.. tuntuu välillä ihan että jää kaikesta syrjään ja on vähän yksinäistä olla kotona, mut sit taas välillä on niin onnessaan ettei tarvitse viedä lasta (1v3kk) hoitoon ja herätä aamulla aikaisin retuuttamaan väsynyttä pientä mihinkään...

Onneksi mies pystyy maksamaan lainat ja ite voi vähän osallistua muihin menoihin että pärjätään melko mukavasti. HArmi että yht eiskunta ei tue enemmän kotona oloa, kun kerran neuvolat ja muut kotonaoloa näyttävät noinkin painokkaasti suosivat. Onhan se varmasti lapsen ka nnalta parempi olla kotona, jos miettii ihan vaan siitä näkökulmasta. Mut kun ei se aina riitä, vanhempien tilanne ja töihinpaluuhalut vaikuttavat asioihin..

 

Minulla on onneksi ihanan ammattimaisesti käyttäytyvä ja puhuva neuvolantäti, joka ei ole minkään asian suhteen sortunut moralisointiin. Kun sanoin lähteväni töihin lapsen ollessa vuoden ikäinen, oli suhtautuminen enemmänkin kannustavaa kuin lannistavaa. Muutoinkin lienee niin, että liiallinen arvostelu aiheuttaa vaan vastareaktion, kuten täälläkin on huomattu.

Ja vaikka tämä kotiäiti/uraäiti asia pitäisi jättää omaan arvoonsa, niin enpä malta olla sanomatta, että minä en palannut töihin rahan takia -olisimme varmaankin pystyneet kitkuttamaan miehenikin palkalla. Ja miksi ihmeessä tässäkin asiassa äitejä syyllistetään -onhan lapsella yleensä (ei tietenkään aina) samassa taloudessa asuva isäkin. Eikös isä voisi yhtä hyvin jäädä kotiin lasta hoitamaan? Isän työhönmenoa vaan kukaan ei yleensä kyseenalaista. Itse olen taatusti parempi äiti, kun saan käydä töissä. Kaiken muun ajan pyhitänkin lapselleni. Lapseni ei ole heitteillä tai hylätty. Hän on päivisin loistavan ja turvallisen, monenlaisia virikkeitä tarjoavan hoitajan luona, jonne riemumielin jää, ja iltapäivisin, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin äidin ja isin kainalossa. Mielestäni se, että naisilla ja äideillä on yhteiskunnassamme mahdollisuus tehdä halutessaan kodin ulkopuolista työtä, on hieno asia (yhtä hieno asia on sekin, että on mahdollista myös halutessaan hoitaa lapset kotona!). Minua ihmetyttää se (kuten monia muitakin täällä), pitääkö vielä kaksituhattaluvun Suomessa puolustella sitä, että haluaa äitinä käydä töissä.

Kunnioitan niitä, jotka haluavat hoitaa lapset kotona, vaikka sitten kahdeksantoistavuotiaiksi. Kotiäidit tekevät tärkeää työtä, mutta niin me muutkin.

 

Aika tylyä käytöstä neuvolantädiltä. Lapsen hoitoon vieminen on jokaisen oma henkilökohtainen asia, eikä siihen tule perheen ulkopuolisten puuttua. Jokainen varmasti tietää itse parhaiten oman taloudelliset ja henkiset resurssit ja joutuu tekemään päätöksen töihin paluusta niiden mukaisesti.

Osalla asiat ovat niin hyvin, että on varaa valita, jäädäkö kotiin vai mennäkö töihin. Jollain äidillä ei ole työpaikkaa ja jollain taas ei ole varaa jäädä kotiin.
Yhden perheen tilannetta ei voi yleistää muihin. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asumismenot ovat niin suuret, että pienituloisilla ei ole varaa jäädä hoitovapaalle vuosikausiksi ellei ole etukäteissäästöjä.

Mielestäni on todella typerää arvostella muiden äitien kotiin jäämistä tai töihin menemistä, etenkin kuin kaikki eivät voi valita osaansa. Äitien pitäisi puhaltaa yhteen hiileen ja ajaa omia etujaan, koska muuten miesylivaltainen hyvävelisysteemi saa jatkaa mellastustaan Suomessa kaikessa rauhassa.

 

En halua ottaa kantaa kenenkään päätöksiin, jokaisella pitäisi olla oikeus päättää itse omista asioistaan.

Mutta, yhden asian ilmaisen, ei alle 3v todellakaan tarvitse metsäretkiä ja askartelua järjestettynä ohjelmanumerona pävittäin.

 

Mielestäni ei ole neuvolan tädin asia kommentoida perheen hoitoratkaisuja, jotka ihan varmasti ovat harkittuja. Itse olen sitä mieltä, että olisi tärkeää hoitaa lasta kotona ainakin sinne 3 vee asti, jos se vain suinkin on perheen talouden kannalta mahdollista. MUTTA: hoitajanhan ei tarvitse olla äiti, vaan se voi välillä olla myös isä! Oma mieheni jäi 1v1kk ikäisen tyttäreni kanssa aikoinaan kotiin ja on nyt ollut vuoden hoitovapaalla. Kohta jään äitiyslomalle, tulee "vahdin vaihto" ja mies jatkaa töissä. Hyvin monenlaiset ratkaisut ovat mahdollisia, eikä silloin yhden ihmisen urakehitys joudu niin kovaan paineeseen. Lisäksi on ollut ihanaa nähdä, miten läheisiksi isin ja tytön välit ovat vuoden aikana kehittyneet ilman, että äiti on jäänyt paitsioon.

 

Mulla nousevat tulot melkein 200 euroa kun jään kotihoidontuelle kesäks!!!

Ei ole opiskelijaäidin elämä helppoa, kun 230 eurolla kuussa porskuttaa!!!

Nyt joku tietty sanoo, että mitä teit lapsen kesken opintojen...mutta sanokoon pois.

Neuvolantäti oli typerä ja epäammattimainen kun noin sanoi. Meidän neuvolantäti on sanonut, että lapselle on tärkeintä, että äiti voi hyvin.

 

Minusta on asiatonta kommentoida tuolla tavoin neuvolassa. Eri asia, jos olisit kysynyt sitä kumpi olisi lapsen parhaaksi töihin meno vai kotihoito. Onhan ihan kiistatonta, että kotihoito on parasta (normaalitilanteessa) alle 3-vuotiaalle. On myös tilanteita, esim. yksinhuoltajat, ettei se ole mitenkään mahdollista. Mutta aika moni, joka vetoaa rahaan, ei puhu totta. Kotihoito voisi tarkoitaa ehkä luopumista toisesta autosta, matkoista ja lainanlyhennykset tauolle, mutta olla silti mahdollista. Itse olen korkeasti koulutettu ja hyvin palkattu nainen ja taloutemme on tiukoilla ja ura varmasti kärsii kotona olemisesta, mutta se on silti mahdollista. Kotihoidontuen lisäksi en saa muita tukia, vaan elämme mihen palkalla. Itse en voisi ikipäivänä kuvitella laittavani alle 2v hoitoon ja sen jälkeenkin vain jos se on aivan pakko. Kyllä nämä useimmissa tapauksissa ovat valintoja. Usein kun vedotaan rahaan, ei ole edes laskettu ja selvitetty olisiko kotona oleminen mahdollista. Vaikka hoitopaikka olisi kuinka ihana, kyllä 1v varmasti valitsi äidin tai isän hoidon jos pystyisi. Miksei ihmiset voi reilusti tätä myöntää?

 

\

Kolmanneksi vuoden 2006 ruotsalaistutkimus (laaja otanta, pitkäkestoinen) osoittaa, että hoidossa olleet ja aikaisin hoidon aloittaneet lapset ovat menestyneet elämässään kotona hoidettuja paremmin. Onko siis niin, että vai meillä täällä Suomessa on niin kammottavan huonot hoitajat ja lastentarhanopettajat, että kaikkien kotiäitien on syytä pelätä hoidossa olevien lasten puolesta siihen tyyliin kuin tämäkin keskustelu osoittaa? En usko, vaan luulen myös suomalaisten ammattilaisten olevan hyviä ja päteviä työssään.

.

Olisiko sinulla tästä tutkimuksesta tarkempia tietoja? Olen kuullut siitä, mutta en ole nähnyt itse, ja olen (ihan vilpittömästi) kiinnostunut siitä.

Olen ihmetellyt tätä 3-vuotis -mantraa, jota meille Suomessa hoetaan ja tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa todetaan ilmeisesti toisenlaisiakin tuloksia.

 

Tämä on asia josta aina tullaan taistelemaan. :/
Kyllä se on myös ihan lapsen luonteestakin kiinni kuinka viihtyy, missä ja millä virikkeillä.
Poikamme meni hoitoon päiväkotiin (voi kauhistus!!!) ja ikää oli noin 1v2kk. Alku oli hankalaa, jäi itkemään, mutta hiljeni kun äiti hävisi näkyvistä. Syliä kyllä on saanut siellä ihan tarpeeksi ja huomiota myös muilta lapsilta kun isommat lapset innostuivat hoivaamaan "vauvaa". Kaiken lisäksi olemme vuorotyöläisiä ja lapsi joutuu olemaan sen mukaan hoidossa (lisää kauhistelua). Kuitenkin hän sopeutui todella hyvin päiväkotiin ja viihtyy siellä. On seuraa ja touhua ja kun joutuu olemaan pidemmän ajan kotona niin selvästi kaipaa sitä mitä päiväkodista saa. Tuo oli yllätys minulle, mutta myös helpotus, että tiedän että hän voi hyvin vaikkei olekaan kotona hoidossa ja on vielä alle 2v. Näin siis meidän jo vatsassa tuohukas pikkuihminen.

Typerää tuollainen toisten ihmisten arvostelu (hmm, taidan itsekin siihen sortua nyt). Ihmisillä on syyt mitkä hyvänsä valita (tai joutua valitsemaan) oli se sitten kotihoito tai hoito jonkun muun kuin omien vanhempiensa luona ja ne syyt ja seuraukset eivät muille kuulu. Kukin tekee valintansa parhaansa mukaan. Joillekin lapsille se hoitoon meno on parasta mitä voi lapselle antaa ja toiselle se kotona olo on parasta.
Antaa kaikkien kukkien kukkia :flower: :flower: .

 

täällä yksi kotihoidontuella oleva äiti ja ihan hyvin ollaan pärjätty vaikka lainaa on. Eiiiiiiiii olla käyty sinun verorahoja sossun luukulta hakemassa, jospa kattoisit itseäsi peilistä ennenkun alat moralisoimaan.

 

Kuinkas paljon nämä kotiäidit sitten siettääkään aikaansa kaksplussan keskustelupalstalla? Viekäähän nyt ne hyvät lapset vähän hoitoon, jossa heille on aktiviteetteja ja tekemistä (muutakin kuin katsella filmejä sillä aikaa kun itse vietätte päivää rattoisasti surffaten). Alle 3v ei tarvitse aktiviteettejä? Mitäs alle 3v sitten teidän mielestä tekee koko päivän?

 

\

Kuinkas paljon nämä kotiäidit sitten siettääkään aikaansa kaksplussan keskustelupalstalla? Viekäähän nyt ne hyvät lapset vähän hoitoon, jossa heille on aktiviteetteja ja tekemistä (muutakin kuin katsella filmejä sillä aikaa kun itse vietätte päivää rattoisasti surffaten). Alle 3v ei tarvitse aktiviteettejä? Mitäs alle 3v sitten teidän mielestä tekee koko päivän?

Aktiviteetteja löytyy kyllä kotihoidossakin, ainakin jos ei ole liiallisella valmiilla ohjelmalla pilattu lapsi! Meidän alle kolmevuotiaat lapset keksivät kyllä itselleen toimintaa ( samoin äitikin keksii itselleen muutakin kuin palstoilla hengailua). Lapsemme ovat saaneet erittäin paljon myönteistä palautetta taidoistaan ja mielikuvitus heillä on ihan omaa luokkaansa. Saavat leikkiä rauhassa ja ajan kanssa ja aina tarvittaessa on apu lähellä.
Eikä ainut vaihtoehto päivähoidolle todellakaan ole videoiden katselu kotona. On myös kerhoja ja muuta toimintaa joka riittää varsin ohjelmaksi pikkulapselle. Puhe- ja lukutaitoinen äiti tai isä on myös oiva virike, puhumattakaan sisaruksesta.

 

enempää asiaan kommentoimatta.. neuvolan terkkareiden omat mielipiteet saisi minun mielestäni jäädä heidän omikseen. heidän tehtävänään on mielestäni kertoa vain faktat.

meillekin alkoi neuvolan terkka ensimmäisessä raskauden ajan neuvolassa pitämään pitkää saarnaa, arvatkaa mistä? Mieheni tupakoinnista Mieheni tupakoi ulkona ja minä en siis tupakoi ollenkaan. Käynti kesti puolitoista tuntia ja puolet ajasta meni siihen miten terkka saarnasi miehelleni tupakoinnin haitoista ja ihmetteli isoon ääneen miten mies ei ole pystynyt lopettamaan tupakointia. Oltiin molemmat aika haavi auki..

 

Miksi aina kaikki ovat toistensa kimpussa näissä jutuissa? Eikös noin normaalilla järjellä varustettu ihminen tee omaa elämäänsä koskevat päätökset? Oman perheen kannalta varmaan suurin osa tekee näitä päätöksiä puntaroiden asioita. Se ei kuulu kellekään muulle, ei varsinkaan terkkarille jonka tehtävänä on tukea perhettä heidän päätöstensä pohjalta eikä tuputtaa omia näkemyksiään kenellekkään.
Suurin osa meistä ihmisistä päättää kyllä parhaaksi omalle perheelleen olevan tavan ja lapset eivät siitä kärsi, olivat sitten kotona tai hoidossa. Terkkarin pitäisi ottaa kantaa vain siinä tapauksesssa jos jostakin päätöksistä on lapselle todellakin vaaraa tai haittaa ei muuten!

 

Eipä kotiäidit paljon kerkeä kaksplussan sivuilla käymää, on paljon kivempi leikkiä lapsen kanssa ja käydä eri kerhoissa, missä lapsi saa leikkiä toisten lasten kanssa. Minä ainakin nautin kun saa olla kotona ja seurata lapsen kehitystä. oppii joka päivä jotain uutta.

 

\

Eipä kotiäidit paljon kerkeä kaksplussan sivuilla käymää, on paljon kivempi leikkiä lapsen kanssa ja käydä eri kerhoissa, missä lapsi saa leikkiä toisten lasten kanssa. Minä ainakin nautin kun saa olla kotona ja seurata lapsen kehitystä. oppii joka päivä jotain uutta.

Minä uskon ihan vakaasti että suurin osa noista kotiäideistä, jotka tuolla mitäs nyt palstalla kirjottelee päivät pääksyten eivät ole sen vertaa lapsensa kanssa kuin ne äidit jotka käyvät myös töissä.

Miksi se kerho pitäisi olla äidin kera, eikö se voi yhtä hyvin olla hoitopaikka ja äiti töissä ansaitsemassa elantoaan. Ehkä kuitenkin on parempi jokaisen kukan olla omanansa, ja jätetään työssäkäyvien äitien moralisointi, syyllistäminen yms. vähemmälle. Aivan varmasti se hoitotäti on ihan yhtä hyvä "kerhonpitäjä" kuin perhekerhonkin ohjaajat äidin kera.

 

Minulle on paljon tärkeämpää terveys kun että on tilillä paljon rahaa kun pärjää vähemmälläkin. Nautin kotona olosta lapsien kanssa ja kyllä vanhemmasta muksusta on kiva tulla koulusta kotiin kun äiti on kotona. Jokainen elää tavallaan. On kotiäitiä ja uraäitiä, eiköhän se ole jokaisen oma asia.