neuvolatäti kommentoi

Isä käytti tänään 1v 3kk lastamme neuvolassa. Käynnin yhteydessä neuvolatäti oli kysynyt ihmeissään, "Ei kait tyttö hoidossa ole vielä?" ja kuultuaan että on ja vieläpä päiväkodissa "Ei sitten ainakaan koko viikkoa sillä se ei ole suositeltavaa!"

No meillä ei lapset ole kokonaista viikkoa vuorotöiden ansiosta, mutta minusta oli ihmeellistä että neuvolassa voidaan kommentoida noin. Onko muka jotenkin ennenkuulumatonta, ettei ihmiset pärjää sillä kotihoidontuella ja on pakko mennä töihin? Ja eikö valtaosa väestöstä kuitenkin käy säännöllisessä päivätyössä, jolloin lapset on hoidossa 5 pv/ vko?

Ei ole kovinkaan pitkä aika kun terveyskeskuksessa vastaanoton hoitaja moralisoi minulle, miten pienten lasten paikka on kotona, ja onko todella sen arvoista mennä töihin että lapsuus menee sivu suun. No... Olisin enemmän kuin mielelläni lasten kanssa kotona, mutta kun jonku on ne laskutkin maksettava...

Onko muut törmänneet vastaavaan ns. ammattilaisten taholta?
 
aika epäammattimaista,mutta näinhän asia mielestäni myös on.
Meillä lykättiin oman asunnon ostoa ennen kuin lapsi 3v ja omat menot on karsittu kokonaan,jotta pärjätään sillä minimillä,se 3vuotta lopuksi tosi lyhyt aika,enkä halua jälkikäteen katua kun en ole lapseni kasvua seurannut sivusta kun oli pieni.
Mutta jokainen tekee omat ratkasunsa ja jokaisella omat mielipiteen enkä kenenkään päätöstä vähättele mutta mun mielipiteeni on että pienen lapsen paikka on kotona,ei se kolme vuotta niin pitkä aika ole vaikka joutuis tiukoilla olemaan,antaa niin paljon takaisin se aika.
Mä en alkais päin naamaa kenenkään päätöstä puimaan,kertoisin vaan oman näkökulmani asiaan,mut en tienny että ns.ammatti ihmisetkin on alkanut asiasta sanoa,mutta ehkä heitä enempi kuunneltaisiinki kun meitä kotiäitiyden valinneita.
 
Työssäkäyvä äiti on aivan yhtä hyvä äiti kuin kotiäitikin. Ei pidä syyllistää ketään valinnoistaan. Joskus on pakko käydä töissä ja joskus jäädä kotiin.

On aika hölmöä käytöstä alkaa arvostelemaan.
 
Olipa outo neuvolatäti. Meillä ainakin on puhuttu neuvolan yhteydessä lähinnä siihen suuntaan, että tyttö on kehityksessä tosi hyvin mukana ja jopa monia edellä juuri hoidon ansiosta. Tuskin olisi moisia taitoja, jos olisi mun kanssa kotona, en ole niin aktiivinen ihminen että olisi askartelua ja metsäretkiä harva se päivä.

Ja se että on mahdollisuus jäädä kotiin, ei tosiaankaan tarkoita että kaikki niin haluavat tehdä, vaikka pystyisikin elämään sillä mitättömällä rahalla ja miehen tuloilla. Minä ainakin olen lapsen kanssa paljon aktiivisempi ja pitkäpinnaisempi kun elämässä on muutakin kuin se lapsi ja kotiympyrät, mulla varmaan menisi nuppi ja budjetti täysin sekasin, en ole kotona viihtyvää tyyppiä, eli ellei muuta keksisi niin ostoksille. Luulen että lapsen on paljon mukavampi sekin aika olla muiden kanssa ulkoilemassa kun mun kanssa Keskisen Veskulla?

Mutta kukin tekee harkintansa ja mieltymystensä mukaan, kyllä minäkin mietin josko jää joksikin aikaa kotiin, kun kakkonen syntyy syksyllä. Saa nähdä, jäänkö.
 
se alkuperäinen
Kiitos vastauksista!

Olen itsekin sitä mieltä, että jokaisella on oikeus mielipiteisiinsä. Kaikki me ollaan erilaisia ja meillä on erilaiset elämäntilanteet ja taustat. Jos joku on osannut elämänsä niin hienosti suunnitella kuin yksi vastanneista, ja on mahdollisuus lasta kotona hoitaa niin onnittelut siitä. Itse olen tyytyväinen perheeni tilanteeseen ja lapset todellakin menevät mielellään hoitoon eikä tästä ole lapsille tai muutenkaan mitään ongelmia tullut. Ihmettelen vain sitä, että eikö neuvolan kuuluisi olla se paikka jossa seurataan lapsen kehitystä, annetaan tukea ja neuvoja vanhemmuuteen jne... Mistä lähtien neuvolan tehtäviin on kuulunut toisten moralisoiminen? Varsinkin kun käsittääkseni meitä tavallisia työläisiä ja pienituloisia on tässäkin maassa melko paljon...

Lisään vielä sen verran, että olen kotona jo ollut reilut kolme vuotta... Lapsia kun on kaksi. Venytin kotona oloa vielä 4 kk kotihoidontuella että pienempi oppisi kävelemään ja syömään itse. Ja nuo 4 kk oli kyllä melkoista kituuttamista. Ettäkö vielä 2 vuotta olis pitäny jatkaa? Olisi kaiketi pitänyt etsiä parempituloinen siippa?! :kieh:

Iloista vappua vaan kaikille, lähden tästä nauttimaan arkivapaistani lasten kanssa- esittelevät innoissaan "taideteoksia" joita ovat joutuneet tekemään siellä hoidossa niinä kahtena päivänä kun tällä viikolla olin töissä. Tunnen hirveää syyllisyyttä! :'(
 
Mielestäni
neuvolatäti puhui ihan asiaa. Eri asia on, piditkö siitä. On hienoa, että ammatti-ihmiset, jotka näkevät työssään lasten kasvavan pahoinvoinnin, ottavat kantaa asioihin jotka siihen vaikuttavat. Jokainen tekee omat ratkaisunsa, meillä ne on aina tehty lapsen etua ajatellen, ei taloudellista etua tai vanhempien mukavuutta ajatellen. Olet antanut vanhemmalle lapselle huomattavasti enemmän kuin nuoremmalle, nuoremman tappioksi. Arvaa, kuinka hän kaipaa äitiään ja hänen lohduttavaa syliään hoitopäivän aikana? Varhaislapsuuden "hylätyksi" tulemisen kokeminen tulee vaikuttamaan näiden hoitooon aikaisin vietyjen lasten psykkiseen puolee aikuisenakin. Mutta kukin taaplaa tyylillään, ja kantaa vastuun valinnoistaan. Niin makaa kuin petaa. En tule tätä asiaa enää kommentoimaan, tiedän että #*!%& tulee niskaan, mutta jätän ne omaan onnettomaan arvoonsa. Iloista kevättä kaikille, tasapuolisesti!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.04.2007 klo 13:37 äippä kirjoitti:
No... Olisin enemmän kuin mielelläni lasten kanssa kotona, mutta kun jonku on ne laskutkin maksettava...
tämä kommentti jaksaa aina huvittaa minua yhtä paljon :LOL: :LOL: Mieheni ei ole mikään "supertienaaja" ja usko pois, vaikka toinen meistä hoitovapaalla, laskut on meilläkin. olen ihan jäänyt paitsioon kun en tiedä paikasta mihin kotihoidontuella elävä voi viedä maksettavaksi laskunsa ja lainanlyhennyksensä, voisitko ystävällisesti minua viisaampana välittää minullekin tiedon? Kuten itsekin totesit nämä tulot eivät ole suuret ja mielelläni olisin maksamatta laskuni kun se kuulemma tässä tapauksessa on mahdollista.. Meillä oli myös jonkin aikaa toinen työttömänä ja toinen hoitovapaalla. Toimeen tultiin ja hengissä pysyttiin vallan mainiosti! Kyse on valinnoista!! Hienoa että ammattiauttaja todella hoitaa asiansa eikä vain taputtele päähän ja hymyile kauniisti. Eri asia sitten onko sitä ammattiauttajaa mukava kuunnellajos ajatukset eivät mene yksiin..
 
No asuntolaina on semmonen et siihen on turhavedota siiloin kun lähtee töihin kun lapset ovat pieniä, me maksetaan tosi vähän asuntolainaa nyt pois kun mä oon kotona kotihoidontuella, ja pankki ois valmis viellä puottamaan summaa jos tiukkaa tekis.

Mutta en tuomitse niitä jotka menevät töihin lasten ollessa pieniä, itsellä työpaikka odottaa, viellä 1,5v suunnilleen ennenkuin menen töihin takas, poika on nyt 1v pian 5kk.
 
Hienoa että pärjää kodinhoidontuella ja työttömyyskorvauksella. Ettehän vain sattumalta ole hakeneet minun maksamiani verorahoja sossunluukulta?

Ottakaappa ja kurkatkaa tilastoja, ketkä siellä kotona niitä lapisa pystyy hoitamaan? Olisikohan kouluttamattomat tai/ pienituloiset luuserit, joilla ei ole mitään mielenkiintoa edes palata töihin. Eipä ole mihin palata, tai sitten on niin pieni palkka että aivan sama hoitomaksujen jälkeen palaako vai ei. Toisilla taas on kunnianhimoa ja mahdollisuus hyvän koulutuksen jälkeen kunnon ansioihin, ei silloin tule mieleenkään jäädä kotiin lasta hoitamaan, jos toisena vaihtoehtona on kunnon palkka ja sitä myöten mukava elintaso.

Sitten te kateelliset kodinhoidontukilaiset kirjoittelette ja ihmettelette kuinka on varaa ostaa merkkivaatteita? No työlläpä ne rahat ansaitaan, kovalla työllä! Koettakaapa joskus!!!!
 
Lisäänpä vielä, että kuvitteletteko te olevanne parempia lastenhoitajia suoraan pystymetsästä, kuin koulutetut alan ammattilaiset? Lastenhoitajat tekevät työtä johon heillä on koulutus, aikaa ja he saavat siitä palkan, ei tarvitse nälkäpalkalla työskennellä (aivan)!
 
Vieraalle tiedoksia että ei emme ole käyneet kertaakaan sossun luukulla SINUN verorahoja hakemassa.
Ja kyllä, olen sitä mieltä että olen lapselleni joka ei viellä puhu paras hoitaja isänsä lisäksi. Se hetki minkä lapset ovat pieniä olen mielelläni kotona, sitä paitsi meidän lasta ei viellä edes otettas hoitoon allergioitten takia, esittivät kuules ihan kunnasta toiveen että jos en ihan viellä palaisi töihin :whistle:

No minäpä olenkin tälläinen luuseri jolla ei ole kuin yksi opiskeltu ammatti, ja viihdyn kotona kun voin opettta lapsilleni sen mikä minulle on tärkeää..
 
En ole käynyt sossuluukulla ja ammattiani varten olen vuosia kouluja käynyt kuten miehenikin. Työpaikkakin odottaa.. jotenka arvelusi menivät vieras kyllä nyt pahasti pepulleen.
Minullakin on kunnianhimoa, nimittäin lasteni suhteen, He kun kulkevat meidän arvomaailmassa urakehityksen edellä.
Ja mitä tulee ammatilaisajatukseen, on mielestäni melkoisen pelottava ajatus, että joku ulkopuolinen olisi pienelle lapselle parempi tuli ja turva kuin oma äiti/isä. Jos näin on, silloin kyllä mielestäni ollaan pahasti mettässä..

Myös päiväkotien nämä suuret ammattilaiset ovat julkisuudessakin mediassa sanoneet että heitä oikein karmii ajatus, että he pystyisivät päiväkodissa antamaan alle 3v:lle jotain mihin vanhemmat kotona ei pysty.

 
Meillä kaksoset aloittivat hoidossa ryhmäperhepäiväkodissa vuoden ikäisinä. Hoidossa ovat neljä päivää viikossa. Tuntui pahalta viedä pienet hoitoon, mutta mä en olisi jaksanut enää olla kokopäiväisesti kotona. Mietin asiaa, tunsin syyllisyyttä, mutta aina päädyin siihen tulokseen, että en enää jaksa. Itse kanssa olin sitä mieltä, että näin pienen olisi parasta olla kotona. Puhuin tästä toiselle äidille ja hän sanoi, että ei se koti enää siinä vaiheessa ole paras paikka, jos sinä olet ihan lopussa. Ja siinä hän oli oikeassa! Kaikki eivät jaksa olla enää kotona. Jokaisen elämän tilanne on erilainen. Kaikilla ei ole tukiverkostoa lähellä, jolloin hoitoapua ei juuri saa. Lapselle on tärkeintä, että hänen elämässä on pysyviä, turvallisia ihmissuhteita. Ei hyvä vanhemmuus edellytä kolmea vuotta kotona olo. Kaikista meistä ei ole siihen, vaikka ehkä haluaisimmekin.

Asiat eivät ole aina niin yksiselitteisiä. Ei siis arvostella toisia äitejä. Jokainen varmasti tekee sen ratkaisun, joka on hänen perheelleen ja elämäntilanteelleen sopivin. Mukavaa kevättä kaikille äideille!
 
On mielenkiintoista että tämäkin keskustelu kääntyi tähän kotiäidit vastaan "uraäidit" taisteluun! Näitä on luettu niin paljon jo, ettei teillä varmastikaan ole puoleen tai toiseen mitään uutta sanottavaa. Kukin on ylpeä omasta ratkaisustaan ja hyvä niin, muttei se välttämättä tarkoita sitä että kaikki muu on väärin. Itse allekirjoitan täysin sen, että lasten kuuluisi saada olla kotona mahdollisimman pitkään ja varsinkin nuo vauva-ajat. Ja kyllä, koti on lapselle parempi paikka kuin hoitopaikka. Ja kyllä äiti tai isä on lapselle se paras hoitaja. On uutta asiaa tosiaan.

Erittelemättä syitä sen kummemmin, meillä on tehty tälläinen valinta ja lapset ovat hoidossa pari päivää viikosta. Toistaiseksi lapset ovat vain hyötyneet hoidosta ja voin tämän sanoa käsi sydämellä. En koe pienintäkään syyllisyyttä tästä, sillä siihen ei ole mitään aihetta. Te muut olette tehneet erilaisia valintoja, eivätkä ne varsinaisesti minua kiinnosta sillä se on sitä teidän elämää ja onnistuu teillä hyvin. Hienoa.

Mielestäni neuvolassa toimitaan vaan aika tyhmästi jos siellä aletaan noin voimakkaasti syyllistämään vanhempia. Tulos on se, että hyvä suhde neuvolaan kärsii, ihmiset menevät sinne jo valmiiksi puolustuskannalla eivätkä kerro asioistaan. Avoimuus kun on mielestäni tärkeää, jotta ne todelliset ongelmat esim perheväkivalta tulisivat esiin. Minulle neuvola on tähän asti ollut paikka, jossa voi kysyä arkojakin asioita kasvatukseen ym liittyen ja tietynlainen tukipaikka josta on uskonut saavansa apua. Ohjata pitää ja neuvoa- se nimenomaan on se tehtävä. On kuitenkin paljon lasten hoitoon liittyviä asioita joista ollaan montaa mieltä. Entäs jos ens kerralla vannoutunut taaperoimettäjä- täti alkaa neuvolassa moralisoimaan kun ei 3 vuotias saa enää tissimaitoa? Tai jos alkaa saarna siitä kun ei käytetä kestovaippoja? Tai jos neuvolan täti alkaa vauhkoamaan kasvisruokavalion puolesta? Kaikesta varmasti löytyy ihan tieteellistä näyttöä tarvittaessa miten se olis lapselle hyväksi... No ehdottaa saa ja hyödyistä puhua, mutta jos aletaan moralisoimaan se ammatillisuuden raja kulkee mielestäni siinä...
 
Meillä myös neuvolatäti viimeksi kysäisi että "kai hoidat poikaa vielä kotona?". Kuultavissa oli selvästi piiloviesti että tämä on suotavaa eikä reilu vuoden vanhan vielä kuuluisikaan olla missään nimessä hoidossa. Vaikka hoidankin lasta vielä täysipäiväisesti kotona, niin silti otin nokkiini moisesta kommentista. Ei ole mielestäni hänen asiansa ottaa kantaa siihen, mikä lapselle on paras hoitomuoto, vaan tukea perhettä heidän valinnoissaan.

Missään ei ole todettu että hoitoon laittaminen ehdottomasti vaarantaa lapsen kehityksen ja mielenterveyden, vaan hyvin lapset siellä useimmiten pärjäävät. Vaikka on hienoa että neuvolasta saa tukea ja turvaa lapsen hoitoon, on mielestäni raja vedettävä johonkin. Omien mielipiteiden tuputtaminen ilman faktapohjaisia perusteita ei kuulu neuvolantädin toimenkuvaan.

Meidän neuvolatätimme on melko kärkäs antamaan ohjeita, esimerkiksi siitä mihin kellonaikaan lapsen olisi hyvä ulkoilla, milloin meidän olisi hyvä alkaa tekemään toista lasta, millaisia kirjoja lasten tulisi lukea, jne. Itse olen antanut näiden ohjeiden mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, vaikkakin välillä hampaita kiristellen..
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 27.04.2007 klo 06:24 vieras kirjoitti:
Hienoa että pärjää kodinhoidontuella ja työttömyyskorvauksella. Ettehän vain sattumalta ole hakeneet minun maksamiani verorahoja sossunluukulta?

Ottakaappa ja kurkatkaa tilastoja, ketkä siellä kotona niitä lapisa pystyy hoitamaan? Olisikohan kouluttamattomat tai/ pienituloiset luuserit, joilla ei ole mitään mielenkiintoa edes palata töihin. Eipä ole mihin palata, tai sitten on niin pieni palkka että aivan sama hoitomaksujen jälkeen palaako vai ei. Toisilla taas on kunnianhimoa ja mahdollisuus hyvän koulutuksen jälkeen kunnon ansioihin, ei silloin tule mieleenkään jäädä kotiin lasta hoitamaan, jos toisena vaihtoehtona on kunnon palkka ja sitä myöten mukava elintaso.

Sitten te kateelliset kodinhoidontukilaiset kirjoittelette ja ihmettelette kuinka on varaa ostaa merkkivaatteita? No työlläpä ne rahat ansaitaan, kovalla työllä! Koettakaapa joskus!!!!
Kuraa tulee niskaan, mutta niin, niin allekirjoitan tämän!!!
 
Niin, ensiksikin olen sitä mieltä, ettei neuvolan"tädeillä" ole mitään oikeutta arvottaa perheiden sellaisia ratkaisuja, jotka ovat aivan normaaleja ja turvallisia. Keskustelua sen sijaan olisi syytä käydä; vanhempien tukeminen arjessa ja elämässä lasten kanssa lienee edelleen yksi muuten jokseenkin ajastaan jäljessä olevan´neuvolajärjestelmän tehtävä. Onneksi meidän neuvolassamme ei ole ollut moralisoivia "tätejä".

Toiseksi on käsittämätöntä, miten lapset alle kolme vuotta ylipäänsä selviävät hengissä hoidossa - niin karmaisevia kauhukuvia tälläkin palstalla ja näissäkin vastauksissa luodaan. Moni perhe varmasti miettii loppuun saakka sitä oikeaa hetkeä aloittaa kodin ulkopuolinen hoito, mutta se, milloin tuo hetki koittaa, riippuu täysin perheestä. Sekä äidin että isän että lapsen ja mahdollisten sisarusten tilanteesta. Raha ei todellakaan välttämättä ole ainoa syy aloittaa -3v -lapsen hoito, vaan kysymys voi olla juuri kotona olevan vanhemman voinnista, persoonallisuudesta, työtilanteesta jne. Kotiäitiys voi olla hyvä ratkaisu, samoin ulkopuolinen hoito. Minut on hoidettu kotona ja halusin itse jo hyvin pienenä jatkuvasti kerhoon, jotta voisn tehdä muutakin kuin olla kotona. Kouluunkin halusin (ja pääsin) vuoden etuajassa. Uskon, että minulle hoidossa oleminen olisi sopinut aivan hyvin, vaikkei perheessäni mitään vikaa ollutkaan.

Kolmanneksi vuoden 2006 ruotsalaistutkimus (laaja otanta, pitkäkestoinen) osoittaa, että hoidossa olleet ja aikaisin hoidon aloittaneet lapset ovat menestyneet elämässään kotona hoidettuja paremmin. Onko siis niin, että vai meillä täällä Suomessa on niin kammottavan huonot hoitajat ja lastentarhanopettajat, että kaikkien kotiäitien on syytä pelätä hoidossa olevien lasten puolesta siihen tyyliin kuin tämäkin keskustelu osoittaa? En usko, vaan luulen myös suomalaisten ammattilaisten olevan hyviä ja päteviä työssään.

Neljänneksi kuulostaa siltä, että hoidossa oleminen tulkitaan 24h/PÄIVÄSSÄ -kestoiseksi eroksi lapsesta! En ymmärrä. Oma poikani aloittaa syksyllä hoidossa 1,7-vuotiaana ja on kuusi tuntia neljänä päivänä viikossa. Aiheuttaako tämä lapselleni pysyvän trauman ja kauhean syrjäytymiskierteen, ihmisvihan, ruton, sekavuuden vai kenties pysyviä pelkotiloja? En usko. Luotan siihen, että toimiessamme mieheni kanssa yhteistyössä hoitopaikan ammattilaisten kanssa saa poikamme parhaan mahdollisen 24 tuntia/viikko -hoidon siihen asti, kunnes hän täyttää kolme.

Viidenneksi: älkää kotiäidit AINA jäkättäkö sitä ratkaisunne fantastista paremmuutta - parempia ihmisiä kasvaa lapsista, joiden vanhemmat ovat laajakatseisia, suvaitsevaisia ja empaattisia.
 
meilläpäin taas neuvolassa ehdotetaan jatkuvasti(ainaki mulle) että laittaisin isommat(4v,ja 3v) päiväkotiin! :eek: meille siis neljäs tulossa kesällä ja tällä hetkel nuorin on 1v5kk...Ja kod hoitotuella olen ja mies normi palkkanen työ..Minusta pärjätään hyvin.Ruokaa on aina,vaatteita ostellaan ym.2 autoakin on. Itselläni ei tulis mieleenikään viedä alle 3v hoitoon!
 
Voi juma
... tää on just sitä miks en enää jaksa täällä palstalla pyöriä, joka keskustelu menee tähän samaan myllyyn - kotiäiti/työssäkäynti-keskusteluun!

Minäkin mielenkiinnosta kurkkasin kun otsikko oli neuvolan tädin sanomisista mutta yllättäen jo parin vastauksen jälkeen alko riitely tästä iänikuisesta asiasta. Miksei samalla riidellä ihmisten erilaisuudesta, siitähän nämä kaikki valinnat lopulta johtuu, siitä että me ollaan kaikki erilaisia näkemyksinemme, arvoinemme, luonteinemme ja mahdollisuuksinemme! Jestas sentään.

Mutta ap:lle kommenttina: Neuvolan henkilökunnalta odottaisin minäkin puolueettomuutta ja lähinnä neuvoja, ei valmiita mielipiteitä. Minulle neuvolassa sanottiin 1-v tarkastuksessa kun mietin ääneen työhön lähdön huonoja ja hyviä puolia, että "lapsen on varmaan hyvä olla kotona jos jaksaa sille virikkeitä järjestää mutta toki noin reipas tyttö kun sinullakin on, pärjää varmaan hienosti hoidossa, kumpikin on hyviä vaihtoehtoja!"

 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 27.04.2007 klo 13:48 poikienäiti kirjoitti:
meilläpäin taas neuvolassa ehdotetaan jatkuvasti(ainaki mulle) että laittaisin isommat(4v,ja 3v) päiväkotiin! :eek: meille siis neljäs tulossa kesällä ja tällä hetkel nuorin on 1v5kk...Ja kod hoitotuella olen ja mies normi palkkanen työ..Minusta pärjätään hyvin.Ruokaa on aina,vaatteita ostellaan ym.2 autoakin on. Itselläni ei tulis mieleenikään viedä alle 3v hoitoon!
Millähän tavalla tämäkään vastaus taas vastasi ap:n kysymykseen?! Mikä ihme siinä on, että täytyy hampaat irvessä puolustella ratkaisujaan täällä tai kertoilla tulotasostaan. Se, että teillä pärjätään yhdellä palkalla, ei tarkoita että kaikilla on sama tilanne.
 
Mielipiteeni ihan tuohon alkuperäiseen kysymykseen.
Elikäs neuvolatädin mielipiteiden sanomisista. Oma talonpoikaisjärki mulla on ollut aina ja tädin sanomiset on menny tarvittaessa ohi korvien, toki hyvät vinkit ja neuvot olen ottanut ilomielin vastaan. Lapseni olen hoitanut itse, siitä ei tullut sanomista mutta imetyksestä kyllä ja mielestäni hieman yllättävällä tavalla. Imetin molempia lapsia noin 1v3kk ikään saakka ja kiinteät ruoat aloitin 6kk iässä who:n nykyisten suositusten mukaan. Asiaa päiviteltiin ja kehoitettiin moneen otteeseen antamaan tuttelia rintamaidon lisäksi sekä aloittamaan kiinteät aiemmin etten väsy. Huippuna se etten todellakaan ollut väsynyt mitä heille yritin toitottaa. Lopulta vastasin vain juu juu ja jatkoin imetystä haluamallani tavalla. lapset myös kasvoivat hyvin, olivat terveitä ja tyytyväisiä ja ihmettelin kyllä tätien touhua.
Jokaisella oikeus mielipiteisiinsä mutta tärkeintä että jokaisella vanhemmalla myös omat, toimivat aivot!!

 
piipii
Meidän nyt 14kk villiviikari joutui menemään hoitoon ollessaan vasta 7kk! Hui kamala, nyt pitäisi mut varmaan laittaa suoraan vankilaan.....
Mutta tiedoksi: olisin niin kovin mielelläni jäänyt kotiin hoitamaan pikkuista, mutta se ei nyt vaan ollur mahdollista, kun täällä päin kaunista maapalloamme en olisi saanut sentin senttiä rahaa mistään! Ja miehen palkalla ei pärjätä, vaikka ihan kaikki omat kulut karsittaisiin pois (eipä niitä nytkään ole kuin ne pakollisten sukkien ja kalsareiden verran, kuukauden lopussa sähkö-, puhelin-, asunto-, ja ruokalaskujen jälkeen ehkä euro tilillä). Asuntolainaakaan ei täälläpäin voi muokata niinkuin Suomessa.
Ja meidän viikarilla oli vielä onnea, sillä yksityisen sektorin työntekijät monet joutuvat palaamaan työhön jo lapsen ollessa 4kk!
Esikoisemme oli hoidossa ensin mummolassa siihen saakka kunnes oli 1v6kk, ihanaa, mutta pikkukakkonen ei enää voinut mennä mummon huonon kunnon takia.
Itkua vääntäen, hermot piukalla vein pienen ekoina päivinä hoitoon, sillä minunkin mielestäni parasta hänelle olisi ollut oma koti. Onneksi hän viihtyy viiden muun samanikäisen vauvan seurassa hoitopaikassaan, syö kunnolla, leikkii ja nukkuu.
Eli PLEASE, älkää viitsikö saarnata meille, jotka olemme lapsemme joutuneet viemään hoitoon "ennen aikojaan". Tarpeeksi syyllisyyttä tunnemme ainakin jotkut jo.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 27.04.2007 klo 06:24 vieras kirjoitti:
Hienoa että pärjää kodinhoidontuella ja työttömyyskorvauksella. Ettehän vain sattumalta ole hakeneet minun maksamiani verorahoja sossunluukulta?

Ottakaappa ja kurkatkaa tilastoja, ketkä siellä kotona niitä lapisa pystyy hoitamaan? Olisikohan kouluttamattomat tai/ pienituloiset luuserit, joilla ei ole mitään mielenkiintoa edes palata töihin. Eipä ole mihin palata, tai sitten on niin pieni palkka että aivan sama hoitomaksujen jälkeen palaako vai ei. Toisilla taas on kunnianhimoa ja mahdollisuus hyvän koulutuksen jälkeen kunnon ansioihin, ei silloin tule mieleenkään jäädä kotiin lasta hoitamaan, jos toisena vaihtoehtona on kunnon palkka ja sitä myöten mukava elintaso.

Sitten te kateelliset kodinhoidontukilaiset kirjoittelette ja ihmettelette kuinka on varaa ostaa merkkivaatteita? No työlläpä ne rahat ansaitaan, kovalla työllä! Koettakaapa joskus!!!!
Mieheni on ansiosidonnaisella päivärahalla ja itse kotihoidontuella,eikä haeta niitä sun kallis arvoisia veromarkkoja sossusta eikä myöskään asumistukea kelalta.
Ja oletko tietoinen että maksan myös veroja kotihoidontuesta?
 

Yhteistyössä