Toggle sidebar

Neuvolasta sanoivat että 2v 8kk ikäiselle riittää kun osaa 20 sanaa ja muutaman lauseen yrityksen, noinko se on?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja onko näin
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
O

onko näin

Vieras
Puhe on tosiaan lapsella vähäistä. Sanojen yrityksiä on jonkun verran. S ja r ei tule ollenkaan ja l ja j ovat myös hakusessa.

Neuvolasta sanoivat että hyvältä kuulostaa eteneminen vaikka itsellä oli jo sellainen olo että pitää olla huolissaan kun ei voi kommunikoida toisen kanssa kunnolla.

Miten teidän samanikäiset puhuu?
 
meillä ainakin alkoi puhehanat aueta vasta vähän yli kolme vuotiaana, en olisi ton ikäsestä vielä huolissaan, jos sillä joku keino kuitenkin on itseään ilmaista.
 
Meillä alettu puhua 1,5vuotiaana kuin runebergit noin pääsääntöisesti, nyt nuorin pian 2v ja puhuu paljon vähemmän kuin isommat sisarensa. K ja R ovat hukkateillä, itellä mietityttää, vaikka neuvolassa sanoivat, että puhuu paljon kaksivuotiaaksi. Lauseissa kuitenkin 4-5sanaa ja kovasti kertoo juttuja, kuvailee tapahtumia kirjoista ja leikeistä. Sanoja lienee 50-100.
 
joka paikassa sanotaan että pitäisi osata jo n. 200 sanaa, siksi olen hämilläni tästä neuvolan sanomasta. Kerhossakin hoitaja mainitsi ettei ole pojalla mitään sanottavaa koskaan, ja muut ilmeisesti puhua pälpättää :( mistä mä nyt tiedän onko tää normaalia?
 
Meillä oli melko puhumaton tyttö 2v-neuvolassa, seuraava käynti laitettiin 2,5v ja sillä ajatuksella että jos ei ole lähtenyt muuta kuin yksittäisiä sanoja tulemaan niin käydään puheterapeutilla. 2,5v neuvolassa sitten puhui jo 2-3 sanan simppeleitä "missä isi on?" "minä haluan piirtää" -lauseita joten huoli asiasta jäi sitten siihen. Nyt on 3v3kk ja näyttää siltä että mainiosti kirii ikätasonsa kiinni tuohon 4v mennessä. R ja muitakin kirjaimia saa puuttua kuulemma tuonne 5v neuvolaan asti ennenkuin niitä täytyy ruveta treenamaan sitten. Voithan itsekin ottaa yhteyttä alueenne puheterapeuttiin ja kysyä asiasta, tuskin se käynti ainakaan pahasta olisi?
 
Puhuuko lapsi siis sanoja ollenkaan? Vai mitä tarkoittaa tuo "sanojen yrityksiä"? Sitäkö, että sanoja tulee, mutta ne on epäselviä (puuttuvien kirjainten takia)? Voitko laittaa esimerkkejä?

Mä olen lähtökohtaisesti sitä mieltä, että jos neuvolassa käydään (tuossa vaiheessa) kerran tai kaksi vuodessa, ei se neuvolan th voi saada kunnollista käsitystä lapsen kehityksestä (mm. puheesta) muuten kuin vanhempien kertoman avulla. Ellei kyseessä ole paljon puhuva, selvästi artikuloiva lapsi, jonka kanssa ei tarvitse miettiä, onko kehitys kohdallaan vai ei.

Meillä on 3,5-vuotias poika, joka sanoi ensimmäisen sanansa 2-vuotiaana. Sanoja alkoi tulla lisää hitaasti. Hänellä on alusta asti ollut useita äännevirheitä (puuttuvia kirjaimia, kirjaimet menee sekaisin ja korvaantuu toisilla). Artikulaatio on edelleen erittäin epäselvä, vaikka poika on toki siinä kehittynyt jonkin verran. Puheterapiassa on käyty nyt pari kertaa ja pt on alustavasti arvellut, että suun motoriikassa voisi olla jotain häikkää. Mentiin pt-jonoon suurin piirtein siinä vaiheessa, kun poika oli 2v 8kk. Tuolloin poika kyllä puhui, sanoja oli varmasti kymmeniä käytössä, puhui lauseita, pitkiäkin, mutta ne oli erittäin vaikeasti ymmärrettävissä. Vieraampi ei niistä juuri mitään ymmärtänyt.

Minä soittaisin neuvolaan, kertoisin huolestani ja pyytäisin lähetettä puheterapiaan. Tiedän, että on paljon tapauksia, joissa puheen viivästyminen oli ns. hyvälaatuista ja ne puhehanat sitten kuin itsestään aukesivat ja lapsi alkoi puhua kuin papupata ja sitten 5-6-vuotiaana oli jo ikäistään edellä kielenkehityksessä ja koulussa on aina mennyt kaikki hyvin jne jne.

Mutta kun joillain oikeasti on jotain häiriötä taustalla. Mitä varhaisemmassa vaiheessa niistä saa kiinni, sen parempi, ei pelkästään kielen ja puheen kehityksen kannalta, vaan kaiken kehityksen kannalta.
 
Niitä suun lihaksia voi voimistaa syömällä näkkäriä, porkkanaa ja muuta pureskeltavaa, juomalla pillillä, puhaltamalla saippuakuplia. Ja se on helppoa, lapset pitävät näistä kaikista leikeistä.
 
[QUOTE="Vieras";26494333]Jos lapsi ymmärtää, mitä hänelle puhutaan, usko neuvolaa. Jos ei ymmärrä puhetta, sitten pitää jotain tehdä.[/QUOTE]

No ei se nyt ihan näin yksoikoista ole, tuossa meidänkin tapauksessa puhutaan kuitenkin viivästyneestä puheenkehityksestä vaikka nyt jo lähes ikätasoisesti puhuukin.. Jos ei olisi lähtenyt puhetta tulemaan eikä päälle päätteksi vielä edes ymmärtäisi puhetta niin kyse olisi jo laaja-alaisesta kielenkehityksen häiriöstä, dysfasiasta.
 
[QUOTE="vieras";26494330]Puhuuko lapsi siis sanoja ollenkaan? Vai mitä tarkoittaa tuo "sanojen yrityksiä"? Sitäkö, että sanoja tulee, mutta ne on epäselviä (puuttuvien kirjainten takia)? Voitko laittaa esimerkkejä?

Mä olen lähtökohtaisesti sitä mieltä, että jos neuvolassa käydään (tuossa vaiheessa) kerran tai kaksi vuodessa, ei se neuvolan th voi saada kunnollista käsitystä lapsen kehityksestä (mm. puheesta) muuten kuin vanhempien kertoman avulla. Ellei kyseessä ole paljon puhuva, selvästi artikuloiva lapsi, jonka kanssa ei tarvitse miettiä, onko kehitys kohdallaan vai ei.

Meillä on 3,5-vuotias poika, joka sanoi ensimmäisen sanansa 2-vuotiaana. Sanoja alkoi tulla lisää hitaasti. Hänellä on alusta asti ollut useita äännevirheitä (puuttuvia kirjaimia, kirjaimet menee sekaisin ja korvaantuu toisilla). Artikulaatio on edelleen erittäin epäselvä, vaikka poika on toki siinä kehittynyt jonkin verran. Puheterapiassa on käyty nyt pari kertaa ja pt on alustavasti arvellut, että suun motoriikassa voisi olla jotain häikkää. Mentiin pt-jonoon suurin piirtein siinä vaiheessa, kun poika oli 2v 8kk. Tuolloin poika kyllä puhui, sanoja oli varmasti kymmeniä käytössä, puhui lauseita, pitkiäkin, mutta ne oli erittäin vaikeasti ymmärrettävissä. Vieraampi ei niistä juuri mitään ymmärtänyt.

Minä soittaisin neuvolaan, kertoisin huolestani ja pyytäisin lähetettä puheterapiaan. Tiedän, että on paljon tapauksia, joissa puheen viivästyminen oli ns. hyvälaatuista ja ne puhehanat sitten kuin itsestään aukesivat ja lapsi alkoi puhua kuin papupata ja sitten 5-6-vuotiaana oli jo ikäistään edellä kielenkehityksessä ja koulussa on aina mennyt kaikki hyvin jne jne.

Mutta kun joillain oikeasti on jotain häiriötä taustalla. Mitä varhaisemmassa vaiheessa niistä saa kiinni, sen parempi, ei pelkästään kielen ja puheen kehityksen kannalta, vaan kaiken kehityksen kannalta.[/QUOTE]

sanojen yrityksillä tarkoitin juurikin nuita kirjaimien vaihtumisia toisiin/ tai puuttumista : äiti=äiki, isä=iä, juo= huo, rekka= hekka, sataa= tataa.

Ajattelin soitella suoraan puheterapeutille ja jutella asiasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja onko näin;26494281:
joka paikassa sanotaan että pitäisi osata jo n. 200 sanaa, siksi olen hämilläni tästä neuvolan sanomasta. Kerhossakin hoitaja mainitsi ettei ole pojalla mitään sanottavaa koskaan, ja muut ilmeisesti puhua pälpättää :( mistä mä nyt tiedän onko tää normaalia?
Click to expand...

Yritäkää huonontaa palvelua ja katsokaa missä vaiheessa lapsi pyytää leipää, mehua karkkia, lelua, vaatetta ja vastatkaa heti lapselle antamalla tavara. Onko kuulo normaali?
 
[QUOTE="Vieras";26494379]Yritäkää huonontaa palvelua ja katsokaa missä vaiheessa lapsi pyytää leipää, mehua karkkia, lelua, vaatetta ja vastatkaa heti lapselle antamalla tavara. Onko kuulo normaali?[/QUOTE]

korvat on tarkistettu ja todettu normaaliksi myös kuulo on testattu niin kuin tuon ikäiseltä voi testata, ja normaaliksi sekin on sanottu.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa