Neuvola ei katsonut aiheelliseksi apua

Kirjoitin tämän kirjeen miehelleni. Annoin sille. Vein neuvolaanki että auttakaa kun näin pahalta tuntuu.

Viitattiin kinttaalla.Syys masennusta. Eikö siihen saa apua?
Neuvottiin miettiin miten vaikeaa toisilla on. On sairauksia ja vammaisuutta. Kuolemaa.

"En yiedä mikä mulla on.
Kaikki tuntuu vaan harmaalta. Missään ei ole iloa vaikka miten yritän.
Tunnen itsen todella huonoksi. En osaa mitään. En ole tarpeeksi iloinen enkä tarpeeksi lasten kanssa.

Mua hävettää tämä olo tila. Meillä ei pitäisi olla mitään hätää. Mutta mä en näe mitään iloa enään.
Tavalliset koti asiat menee pielen. milloin mitäkin unohtuu. En edes onnistu niissä.
Kotia en saa pysymään puhtaana. En kerkeä kutoa lapsille edes pipoja tai vanttuita. Ne pitäs tehdä villasta kun nuo keinokuituset on kylmiä kun hikoilee.
Pyykkejä en saa kaappiin enkä oikeastaan koneeseen. Mitetin vaan että tuo pitäs ja tuo. Sitte vaan istun ja katson kun keskimmäinen leikkii.
Imetys pitäisi lopettaa mutta en ole onnistunut löytämään nuorimmalle sopivaa maitoa.Enkä jaksa yöllä käydä pulloa lämmittämässä.

Töihin olen ollut useaan otteeseen yhteydessä koko kotona olon ajan ja kerran kutsuttu syömään yms yhdessä. Vaikka ilmoittelen itsestä että voisin tulla. Törmäsin viime lauantaina toiseen äitiyslomalaiseen töistä omalta osastolta. Hänet oli kyllä pyydetty viimesimpääki pippaloon. Olen töistäkin kuin kadonnut eikä mua muisteta.Viesteihin ei vastata kun kuulumisia kyselen.

Mä pyörin päivät tääl yksin lasten kanssa. Illalla ei jaksa lähtä. Kerhot lopetettiin läheltä,edes siellä olisin saanut käydä.

Kylään en jaksa kutsua ketään. Kun en jaksa olla kiinnostunut muitten asioista kun itsellä ei ole mitään sanomista, mitään järkevää.Useimilla tutuilal on lapsia ja ne tuo oman hälyn jota on vaikea väsymättä kuunnella.

Puistoon mennessä näen tuttuja mutta mä en todellakaan muista ketä ne on.Hankala jutella kun tunnun puhuvan vaa samoja asioita,niitä tyhmiä...
Pelottaa että mä tulen samanlaiseksi kuin isä. Jota kaikki vihaa ja seura on väkinäistä. Jota kyllä tekopyhästi kaivataan kuoleman jälkeen mtutta eläessä ei muisteta.

Tiedän että on tyhmää sääliä itseä ja olen minäkeskeinen paska. en halua sulle taakkaa perheestä vaan koitan hoitaa lapset edes jotenki. En vaan suoriiudu siitä tarpeeksi hyvin.
Yritän järjestää kivat synttäritVanhimmall kun keskimmäisen oli varmaan huonot. En osannut tehdä niistä kivoja kun en osannut puhua mitään järkevää. Kukaan ei kiittänyt tai edes kehunnut mitään.

Kun kyselet mikä mulla on EN TIEDDÄ!

Tunnnen vaan etten osaa tehdä oikein mitään. Synnytyksessäkin olin kipuinen. Se piti käynnistää ja tarvitsin puudutteita.Silti huusin kivusta. En osannut tehdä luomuna niin kuin kaikki kertoo tehneensä. Toisilla on vaimot olleet reippaita ja hiljaisia synnytäjiä. Mä en onnistunut siinä.

Tältä tuntuu. Yritän olla kiltimpi keskimmäiselle. Just pelattiinki.Laitoin hiukset. Nyt kuorin potut ja teen ruuan. kunnuorin herää menenmme ehkä ulos.
Vauvalle pitää vaan ommella fleecehaalari kun en kaupasta löytänyt edes kalliilla oikean mallista. Sellasta missä hihiansuut on isommat ettei tarvi hampaat irvessä repiä käsiä läpi.

Sano vaan jos haluat pois mun luota. Ei ole oikein kun joudut luopuun kavereista mun jaksamattomuuden takia sen etten pärjää lasten kanssa illoin. Sulla pitäsiisn edes olla elämää."

 

Neuvolassa taisi nyt tulla vähän huonoja neuvoja.

Onko teillä neuvolapsykologia ja saako sinne varata ajan ilman lähetettä? Jos saa, niin mene sinne juttelemaan. Sulla on nyt aika kovat itsesyytökset meneillään, ja selvästi tekee tiukkaa jaksaa arkea.

Se arkikin helpottaa, silloin kun itse voi paremmin. Vielä talvella musta tuntui siltä, että kaikki vaatii ylenmääräistä ponnistelua enkä silti omasta mielestäni tehnyt mitään tarpeeksi tai tarpeeksi hyvin. Nyt kun mä voin paremmiin, arkikin sujuu helpommin, saan enemmän aikaiseksi koska tuntuu, ettei mun tarvi enää ponnistella.

 

Jos olo on kurja olisi neuvolan kuulunut auttaa. Pyydä miestäsi tueksesi ja tee heti alkuunsa valitus neuvolan toiminnasta. Terveyskeskuksilla on sellainen potilasaiamies johon voit olla yhteydessä.

Itse tarvitset apua. Ei elämän kuulu tuntua paskalta. Mene terveyskeskuksen omalääkärille ja sano ettet jaksa. Sano, että vedät ranteet auki ellet saa apua - muuten jonotat psykiatriselle seuraavat 2 vuotta. Väärin valehdella, mutta koska päättäjät näkevät parhaaksi pistää rahat omaan taskuun eikä siinne missä niitä tarvittaisin, on yksilön huolehdittava itsestään.

Tsemppiä sinulle, kyllä se elämä vielä voittaa!

 

Neuvolassa taisi nyt tulla vähän huonoja neuvoja.

Onko teillä neuvolapsykologia ja saako sinne varata ajan ilman lähetettä? Jos saa, niin mene sinne juttelemaan. Sulla on nyt aika kovat itsesyytökset meneillään, ja selvästi tekee tiukkaa jaksaa arkea.

Se arkikin helpottaa, silloin kun itse voi paremmin. Vielä talvella musta tuntui siltä, että kaikki vaatii ylenmääräistä ponnistelua enkä silti omasta mielestäni tehnyt mitään tarpeeksi tai tarpeeksi hyvin. Nyt kun mä voin paremmiin, arkikin sujuu helpommin, saan enemmän aikaiseksi koska tuntuu, ettei mun tarvi enää ponnistella.

pitää varata aamulla heti. On kamalaa tuntea että jos kuolee ei sitä kukaan huomaa edes-Vaikka miten yritän kerätä iloa olla iloinen onnistun vaan oleen ja istuun . miettiin mitä tekis.

olo on kuin ei enään osaa ollakaan.Miten mitäkin tehdään.Noustaan ylös ja hommataan.

Nyt norkoilen koneella kun lapet nukkuu.Koti on kuin pommi.Tai minä näen sen sellaisen kun mun pitäisi siivotakin

 

Sie oot tosissaan nyt tosi ankara itseäsi kohtaan. Vaadit paljon, liikaa ja mahdottomia ja sitten koet jatkuvaa riittämättömyyttä ja huonoutta. Pitäisi, pitäisi, pitäisi...tuo on paha kierre...aina vain pitäisi ja mitään ei lopulta jaksa - ainakaan ilolla. Sinun pitää jaksaa vielä hakea apua. Tuo arki nyt tappaa sinua koko ajan, siltä ainakin kuulostaa. :hug:

 

Neuvolat turhia, mitään apua ei sieltä saa joten en ole käyttänyt lapsia neuvolassa moneen vuoteen eikä kukaan siellä ole meitä kaivannut. Säästyypä lestadiolaisille mammoille aikoja

 

Neuvolat turhia, mitään apua ei sieltä saa joten en ole käyttänyt lapsia neuvolassa moneen vuoteen eikä kukaan siellä ole meitä kaivannut. Säästyypä lestadiolaisille mammoille aikoja

onko uskonnolla väliä masennuksesa?

 

kirjoituksesi oli kuin suotaan omilta kotiäiti vuosilta. samaistuin täysin. ole kiltii ja kirjoittele mulle osoitteseen cahors1@luukku.com.

uskon kirjoituksesi perusteella että meillä olis jotain yhteistä.

 

kirjoituksesi oli kuin suotaan omilta kotiäiti vuosilta. samaistuin täysin. ole kiltii ja kirjoittele mulle osoitteseen cahors1@luukku.com.

uskon kirjoituksesi perusteella että meillä olis jotain yhteistä.

ymmärsin puheestasi myös ettet koe sinulla olevan mitään puhuttavaa. ainakaan nyt. joten ehdotankin että jos ei muuta niin laita minulle viesti että "olen tässä".... voin aloittaa juttelun ym...

minulle aikoinaan tehtiin samoin ja minä pääsin masennuksestani ym eroon, yhden ihmisen avulla. toivon että voisin oikeasti olla edes henkisenä apuna sinulle. niin tutulle kirjoituksesi kuulostin.

 

kirjoituksesi oli kuin suotaan omilta kotiäiti vuosilta. samaistuin täysin. ole kiltii ja kirjoittele mulle osoitteseen cahors1@luukku.com.

uskon kirjoituksesi perusteella että meillä olis jotain yhteistä.

ymmärsin puheestasi myös ettet koe sinulla olevan mitään puhuttavaa. ainakaan nyt. joten ehdotankin että jos ei muuta niin laita minulle viesti että "olen tässä".... voin aloittaa juttelun ym...

minulle aikoinaan tehtiin samoin ja minä pääsin masennuksestani ym eroon, yhden ihmisen avulla. toivon että voisin oikeasti olla edes henkisenä apuna sinulle. niin tutulle kirjoituksesi kuulostin.

Laitoin viestiä. On jotain puhuttavaa ja helppo kun voin katsoa mitä olen jo puhunut jos en muista.

 

kirjoituksesi oli kuin suotaan omilta kotiäiti vuosilta. samaistuin täysin. ole kiltii ja kirjoittele mulle osoitteseen cahors1@luukku.com.

uskon kirjoituksesi perusteella että meillä olis jotain yhteistä.

ymmärsin puheestasi myös ettet koe sinulla olevan mitään puhuttavaa. ainakaan nyt. joten ehdotankin että jos ei muuta niin laita minulle viesti että "olen tässä".... voin aloittaa juttelun ym...

minulle aikoinaan tehtiin samoin ja minä pääsin masennuksestani ym eroon, yhden ihmisen avulla. toivon että voisin oikeasti olla edes henkisenä apuna sinulle. niin tutulle kirjoituksesi kuulostin.

Laitoin viestiä. On jotain puhuttavaa ja helppo kun voin katsoa mitä olen jo puhunut jos en muista.

ok, menen heti katsomaan. yritä jaksaa.

 

kävin vastaamassa sulle.

 

Jos ei neuvola ota tosissaan, voisit varata ajan vaikka ihan terveyskeskuslääkärille. Kuulostaa selvästi masennuksen oireilta.

 

oikealle lääkärille jos haluat apua! mun mies sai heti apua.