H
Hajoava vaimo
Vieras
Takana 10 v seurustelua ja 5 vuotta avioliittoa. Minä olen toivonut lasta jo useita vuosia ja mieheni on ollut asiaan suostuvainen. Ennen naimisiin menoa puhuimme lapsista ja olen kaikkien näiden vuosien aikana saanut sellaisen käsityksen, että mieheni pitää paljon lapsista, pitää mielellään sukulaisten lapsia sylissään ja lepertelee jne. Koko ajan hän on luvannut, että lapsen hankimme kun aika on oikea. Kun lasta ei alkanut kuulua vuosien yrityksistä huolimatta, otin yhteyttä lapsettomuusklinikkaan. Tutkimuksissa selvisi, että todennäköisin syy lapsettomuuteen on miehen huonolaatuinen sperma. Itse olen ollut hyvin surullinen omasta ja mieheni puolesta, mieheni taas ei ole näyttänyt juurikaan reagoivan asiaan vaikka olen yrittänyt siitä puhua. Kävimme kerran lapsettomuushoidoissakin mutta mieheni lähinnä suuttui asiasta. Koen, että en saa häneltä tarpeeksi tukea ja yhtäkkiä hän on sitä mieltä, ettei lasta oikeastaan haluaisikaan. Hän vetoaa hoitojen hankaluuteen ja hintaan ja siihen, ettei kestä suruani ja äidinvaistoani. Itse rakastan miestäni yli kaiken ja haluaisin vain rakkaudentäyteisen avioliiton ja lapsen hänen kanssaan. Mieheni kokee, ettei hän riitä minulle ja sanoo, että kadun ennenpitkää sitä, että en ole etsinyt parempaa miestä. Olen kuulemma liian vaativainen kun haluan niinkin normaalin asian kuin oman perheen!!
Tätä veivaamista on jatkunut jo yli vuoden, olen yrittänyt maanitella miestäni klinikalle ja hän olisi siihen hieman vastahankaan suostunutkin. Minusta molempien pitäisi kuitenkin olla hoidoissa 100% mukana toisiamme tukien. En suostu siihen, että itsekseni juoksisin hoidoissa ja mies loisi silläaikaa uraansa. Meillä molemmilla on kiinnostavat työpaikat ja talous ok, elämässä on paljon sisältöä mutta ei lasta jota kaipaan eniten.
En tajua miksi mies kosi ja halusi koskaan mennä kanssani naimisiin kun tiesi perhetoiveeni!!! Miehen ailahtelevainen ja epälooginen käytös saa minut masentuneeksi. Nykyisin hän viihtyy entistä paremmin työporukoissaan ja on ollut öitä pois kotoa. Koen, että hän on pettänyt minut kun ei selkeistä lupauksistaan huolimatta haluakaan panostaa liittoomme ja lapsen saamiseen!!
Voiko lapsettomuus sammuttaa rakkauden miehen puolelta? Miksi hän ei enää rakasta minua vaikka syy lapsettomuuteemme on hänessä? Itse olisin ollut valmis työskentelemään lujasti liittomme eteen mutta en näe siinä mitään järkeä enää kun miehen huomio on jo muualla.
Voisiko joku viisas neuvoa? Tahtoisin vaan ymmärtää enneku pakkaan laukkuni.