Neuvoja!!!! Haluun eron!!!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ahdistus
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

ahdistus

Vieras
Eli tilanne tämä: haluisin eron, mutta mies ei vaan ymmärrä. Meillä on 3 lasta 1v., 5v., ja 11v. Mies on aina pahalla päällä ja saa ihme raivareita välillä. Kun yrittää keskustella sen kanssa, mikä painaa niin siitä ei tuu mitään. Hermostuu vaan siitäkin. Ei ole juuri ollenkaan lasten kanssa ja sanoo et ne saa pinnan kireeks :( Säälitää lapset et niiden tarvii olla tällaisessa ilmapiirissä. Siksi olenkin tullut siihen tulokseen, et meidän olis helpompi olla lasten kanssa keskenämme. Mutta mies ei suostu (omat sanat) eroon (olemme avoliitossa). Ei suostu etsimään asuntoa ja kun sanoin, että me voimme muuttaa niin siihen kommentoi että lasten ei tarvitse vaihataa asuinpaikkaa. Olen samaa mieltä, että olisi kurjaa jos lapset joutuisivat muuttamaan. Ja olen ihan varma, että jos muuttaisin lasten kanssa ei mieskään tähän asuntoon jäisi...haluaa tehdä vain kiusaa.

Lapsia ei halua itselleen, mikä on onni minulle ettei siitä tarvitsisi riidellä. Vanhempia lapsia suostuisi tapaamaan/ottamaan tyyliin joka toinen viik.loppu, mutta pientä EI....hän haluaa tavata silloin kun hänelle sopii (MEILLÄ ja ei ottaisi luokseen kun on niin vaikeeta kun on pieni.

Mutta siis miten etenen asian kanssa???? Nyt asia jämähtänyt paikoilleen...ei suostu etsimään asuntoa, mutta sanoi ettei myöskään osallistu nyt vuokranmaksuun??? Itse olen vielä hoitovapaalla ja tulot pienet, enkä pysty yksin vuokraa maksamaan, enkä saa tukia kun mies asuu täällä vielä. Muutenkin uhkailee henkisesti minua monella tapaa... EI JAKSA ENÄÄN :(
 
ei sun tarvii "lupaa" eroon eikä mies tarvii olla yhteistyökykyinen jos ei siihen pysty. voit ihan hyvin hakea omaa asuntoa ja ottaa aikaa lastenvalvojalle. siellä voitte sitten sopia käytännön asioista. eroa saa jos sitä haluaa.
 
no hyvänen aika nyt alat etsimään sitä omaa kämppää! jos sulla on taloudellisia ongelmia, otat ensimmäisenä yhteyttä sosiaalitoimistoon.

tsemppiä! teet oikein kun viet lapsesi vihamielisestä ympäristöstä, pärjäätte varmasti paremmin keskenänne!
 
Voitko muuttaa asunnon vuokrasopimusken omiin nimiis , kun kerran vuokrankinn itse maksat ?
Sen jälkeen - saatko tehtyä häätötodistuksen miehellesi - en ole ihan varma mites tää tehdään ?
Ko lappu helpottaa miehesi asunnon hakua , jos hakee kaupungin asuntoa tms .
Voikohan tän jälkeen 'häädössä' saada viranopmaisapua ?
Toki tuota ennen kannattaas asia esitää vakavassa hengessä mihelee ja ilmaista samalla ette ole ihan kädetön ja vietävissä tässä(kään) asiassa ... eli että tilanne on myös sinun vallassasi, ei vain miehen.

Jaksua
 
soitat kaupungille ja sanot et tarttet kämpän pian. Sit soskaan ja kysyt et auttaako ne vuokravakuissa/vuokrissa ja lastenvalvojalle tekemään elatusapupaperit.

Miehen lupaa/mielipidettä et tartte mihinkään. ja jos luulet ettei sun ja miehen välit tule pysymään asiallisina niin mieti yksinhuoltajuuden hakua myös.
 
Viimeksi muokattu:
Joo tuntuu kurjalta, jos joudun itse tästä asunnosta lähteä lasten kanssa vain siksi et mies haluu tehdä kiusaa. Tiedän et ei itse tähän kuitenkaan jää vaikka me muutettais. Joutuis vanhin lapsi vaihtaa myös koulua, jos muutamme. Miten voi olla noin kylmä ihminen et ei ajattele edes lasten parasta.

Mitäs mieltä ootte noista tapaamisista? Ite en kyllä suostu siihen et tulee eron jälk. vierailee silloinkun hänelle sopii ja tapaa pikkuista. Varmaan pääsyy se et voi näin kontrolloida mun elämää. Jos ei halua pienintä luokseen niin mun puolesta olkoon sit tapaamatta. Ei mielestäni ole mun velvollisuus hyppiä hänen pillinmukaan.
 
Joo tuntuu kurjalta, jos joudun itse tästä asunnosta lähteä lasten kanssa vain siksi et mies haluu tehdä kiusaa. Tiedän et ei itse tähän kuitenkaan jää vaikka me muutettais. Joutuis vanhin lapsi vaihtaa myös koulua, jos muutamme. Miten voi olla noin kylmä ihminen et ei ajattele edes lasten parasta.

Mitäs mieltä ootte noista tapaamisista? Ite en kyllä suostu siihen et tulee eron jälk. vierailee silloinkun hänelle sopii ja tapaa pikkuista. Varmaan pääsyy se et voi näin kontrolloida mun elämää. Jos ei halua pienintä luokseen niin mun puolesta olkoon sit tapaamatta. Ei mielestäni ole mun velvollisuus hyppiä hänen pillinmukaan.


Jos teette sellasen sopimuksen että sovitte tapaamisista keskenään niin silloin se menee et lapset tapaa isäänsä just sillo ku isälle sopii. Mutta periaatteessa vaikka sovitte tietyt ajankohdat niin jos ei miehelle silloin sovi niin sit ei tapaa. Lastenvalvoja osaa antaa vielä paremmat neuvot kokemuksella.
 
Mitäs mieltä ootte noista tapaamisista? Ite en kyllä suostu siihen et tulee eron jälk. vierailee silloinkun hänelle sopii ja tapaa pikkuista. Varmaan pääsyy se et voi näin kontrolloida mun elämää. Jos ei halua pienintä luokseen niin mun puolesta olkoon sit tapaamatta. Ei mielestäni ole mun velvollisuus hyppiä hänen pillinmukaan.

kuin ylipäänsä uskallat antaa pikkuisen sille, jos ei kerran vietä aikaa/muutenkaan ole hoitanut sitä? ymmärrän kyllä ettet halua miestä luoksesi, mut kuinka voit olla varma, että huolehtii lapsesta silloin kun se on sen luona?
 
en kovin mielellään annakkaan, varsinkin kun asenne on et kokee lapset taakaksi. Mut en kyllä halua suostua siihen et voi meille tulla silloin kun tykkää, haluan oman rauhan elää lasten kanssa. Eikä olla toisen kontrolloitavana myös eron jälkeen :( Voin kyllä suostua et esim. tuon pikkuisen puistoon ym... jossa voivat tavata.
 

Yhteistyössä