Neuvoa kaipaan 8-vee (uhman) vahvatahtosuuden kanssa..

[vierailija]

Lasten kanssa on voitava välillä lyödä nyrkkiä pöytään eikä aina vaan sanoittaa niitä tunteita ja vastaavaa. Ammatillisuutta on se, että kykenee näkemään kulloinkin muodissa olevan kasvatusideologian "yli" ja keskittymään siihen mikä käytännössä toimii kulloisessakin tilanteessa.

Eri uusissa kasvatusideologioissa on useimmissa juuri se puute, että niiden keksijät kuvittelevat juuri heidän ideologiansa olevan se kaiken ratkaiseva "hopealuoti" (tai miksi sitä kutsuisi) jonka tieltä voidaan kaikki vanha lakaista pois.

Ammatillisuutta eikä turvallista aikuisuutta oo koskaan väkiväkivalta tai lapsen pelottaminen

 

[vierailija]

Ammatillisuutta eikä turvallista aikuisuutta oo koskaan väkiväkivalta tai lapsen pelottaminen

Esimerkiksi juuri tuo rangaistuksen pelon yksioikoinen tuomitseminen huonoksi asiaksi on radikaalia ideologisuutta, jossa etäännytään hyvin kauas normaalista todellisuudesta.

 

[vierailija]

Hei, olen tuo nro 5 kirjoittaja. Meillekin sanottiin, että asperger ei ole poissuljettua. Eli mahdolliseti tätä neurologista haastetta, mutta lapsemme on niin pieni, ettei diagnooseja tehdä vielä vaikka viitteitä onkin. Kannattaa oikeasti selvittää, sitä kautta saa neuvoja tilanteisiin ja ymmärtää paremmin käyttäytymistä.

 

[vierailija]

Paljon kiitoksia vastauksesta. Itse olen lto ja lapsi oli omassa ryhmässäni eskarivuonna. Koulu auttanut paljon itsenäistymään. Leikkiä ja sos.taitoja paljon tuettu...kognitiiviset taidot erittäin hyvät. 6-vuotiaana käytin yksityisellä psykologilla 4-kertaa, eikä ollut kuulemma tarvetta jatkolle. Tyttö kuulemma ikäistään kehittyneempi. Kuitenkin haastetta yhä ja tuo mainitsemasi neurologinen haaste jotenkin kolahti. En ole valmis luovuttamaan ja haluan tytölle kaiken mahdollisen avun. Neurologiko on se meidän seuraava osoite? Konflikti-tilanteista vielä sen verran, että kun tyttö vihdoin rauhoittuu, niin itkien sanoittaa, että ei opi koskaan hakkitsemaan hermostumistaan...

En osaa suoraan neuvoa, että mistä lähdette sitä apua hakemaan, mut omia ajatuksia voi pohtia kirjallisuuden kautta, ja katsoa löytyykö sieltä teidän arkea kuvailevia tilanteita. Hyviä perusteoksia löytyy paljon, kuten Autismin kirjo ja kuntoutus (Kerola - Kujanpää - Timonen). Autismin kirjo on tosiaan laaja kokonaisuus, ja erilaisia autisminkirjon häiriöitä on noin prosentilla väestöstä, siis virallisesti. Todellisuudessa paljon useammalla on lieviä piirteitä. Mutta koska tästähän ei juuri missään puhuta, niin moni ihminen elää elämänsä kompastellen ihmissuhteissa ja elämässä ja väsyen siihen että kaikki on hankalaa, ihan vain koska ei tiedä, että kyse on pohjimmiltaan aivojen vaikeudesta käsitellä aistien tuottamaa tietoa siten miten useimpien muiden ihmisten aivot sitä käsittelevät. Moni hankala tai vähän erikoinen tyyppi on oikeasti lievästi autistinen.

Tuossa suosittelemassani kirjassa ne esimerkit ovat voimakkaasti autistisista ihmisistä, joiden elämässä se autismi voi saada äärimmäisiäkin muotoja. Sitä ei kannata säikähtää, vaan miettiä sieltä niitä suuria linjoja ja miettiä yhtäläisyyksiä omaan arkeen.
Jos sieltä kirjan sivuilta kurkistaa tuttu lapsonen, niin sitten voi ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon ja selvittää, onko teidän mahdollista saada kuntoutusohjaajan palveluita, ja mitä kautta niitä voi saada. Kuntoutusohjaaja siis ohjaa lapsen ympäristöä kotona ja koulussa tukemaan sitä lapsen kasvua ja selviämistä, niistä lapsen neurologisista lähtökohdista käsin. Usein apua on vaikea saada, koska järjestelmä pyörii melko pitkälle kelan varassa ja kela taas pyörii virallisen diagnoosin varassa, ja lievästi autistisille piirteille voi olla vaikea saada virallista diagnoosia niin, että perhe pääsisi palveluiden piiriin. Yksityiseltä puolelta näitä palveluja voi löytyä, joten kannattaa tsekata sekin puoli, etsimällä esimerkiksi neuropsykiatrisen kuntoutuksen hakusanalla. Vaikka se maksaa, niin se on ehkä paras investointi mitä lapsen elämän eteen voi tehdä, jos lapsen vaikeudet ovat tähän liittyviä.
Toivotaan, että sulla kasvaa siellä vaan pikku pippuri, jonka draamaa aika tasoittaa. Mut jos ongelmat on muualla, niin niille voidaan tehdä paljon. Hankalista tilanteista tuleekin silloin oppimistilanteita, ja ongelmalähtöinen arki muuttuu ratkaisukeskeiseksi arjeksi. Sillä on iso merkitys kaikkien jaksamiselle.
- 4 -

 

[vierailija]

Hei, olen tuo nro 5 kirjoittaja. Meillekin sanottiin, että asperger ei ole poissuljettua. Eli mahdolliseti tätä neurologista haastetta, mutta lapsemme on niin pieni, ettei diagnooseja tehdä vielä vaikka viitteitä onkin. Kannattaa oikeasti selvittää, sitä kautta saa neuvoja tilanteisiin ja ymmärtää paremmin käyttäytymistä.

Kiitos vastauksista. Haasteet alkoivat meillä vasta n. 4-vuotiaana...

 

[vierailija]

En osaa suoraan neuvoa, että mistä lähdette sitä apua hakemaan, mut omia ajatuksia voi pohtia kirjallisuuden kautta, ja katsoa löytyykö sieltä teidän arkea kuvailevia tilanteita. Hyviä perusteoksia löytyy paljon, kuten Autismin kirjo ja kuntoutus (Kerola - Kujanpää - Timonen). Autismin kirjo on tosiaan laaja kokonaisuus, ja erilaisia autisminkirjon häiriöitä on noin prosentilla väestöstä, siis virallisesti. Todellisuudessa paljon useammalla on lieviä piirteitä. Mutta koska tästähän ei juuri missään puhuta, niin moni ihminen elää elämänsä kompastellen ihmissuhteissa ja elämässä ja väsyen siihen että kaikki on hankalaa, ihan vain koska ei tiedä, että kyse on pohjimmiltaan aivojen vaikeudesta käsitellä aistien tuottamaa tietoa siten miten useimpien muiden ihmisten aivot sitä käsittelevät. Moni hankala tai vähän erikoinen tyyppi on oikeasti lievästi autistinen.

Tuossa suosittelemassani kirjassa ne esimerkit ovat voimakkaasti autistisista ihmisistä, joiden elämässä se autismi voi saada äärimmäisiäkin muotoja. Sitä ei kannata säikähtää, vaan miettiä sieltä niitä suuria linjoja ja miettiä yhtäläisyyksiä omaan arkeen.
Jos sieltä kirjan sivuilta kurkistaa tuttu lapsonen, niin sitten voi ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon ja selvittää, onko teidän mahdollista saada kuntoutusohjaajan palveluita, ja mitä kautta niitä voi saada. Kuntoutusohjaaja siis ohjaa lapsen ympäristöä kotona ja koulussa tukemaan sitä lapsen kasvua ja selviämistä, niistä lapsen neurologisista lähtökohdista käsin. Usein apua on vaikea saada, koska järjestelmä pyörii melko pitkälle kelan varassa ja kela taas pyörii virallisen diagnoosin varassa, ja lievästi autistisille piirteille voi olla vaikea saada virallista diagnoosia niin, että perhe pääsisi palveluiden piiriin. Yksityiseltä puolelta näitä palveluja voi löytyä, joten kannattaa tsekata sekin puoli, etsimällä esimerkiksi neuropsykiatrisen kuntoutuksen hakusanalla. Vaikka se maksaa, niin se on ehkä paras investointi mitä lapsen elämän eteen voi tehdä, jos lapsen vaikeudet ovat tähän liittyviä.
Toivotaan, että sulla kasvaa siellä vaan pikku pippuri, jonka draamaa aika tasoittaa. Mut jos ongelmat on muualla, niin niille voidaan tehdä paljon. Hankalista tilanteista tuleekin silloin oppimistilanteita, ja ongelmalähtöinen arki muuttuu ratkaisukeskeiseksi arjeksi. Sillä on iso merkitys kaikkien jaksamiselle.
- 4 -

Kiitos paljon taasen. Mukavaa kesän jatkoa =)...ap

 

[vierailija]

Olipa idiootteja häiriköitä tai joku yksi. Tsemppiä sulle ap

 

[vierailija]

136