Netissä tavanneita?

["vieras"]

Oletko tavannut puolisosi netin treffi-sivuilla? Itse olen kirjoitellut nyt erään kanssa,mutta en tiedä sitten kykenenkö kuitenkaan tapaamaan häntä,vaikka kiinnostavalta tyypiltä vaikuttaakin. Miten ensi tapaaminen mennyt? Vaivaantunutta hiljaisuutta?

 

["vieras"]

Ensitapaaminen meni hyvin, kuten myös kahden vuoden seurustelu, jonka päätteeksi mies lähti toisen naisen matkaan.

 

["juu"]

Olen ja naimisissa ollaan

 

[htrhrh]

Netissä tutustuttiin, tapaaminen kannatti ja oli rento olo molemmilla ja rakkaus roihuaa edelleen 6 vuoden jälkeenkin.

 

[en itse, mutta veljeni]

Itse en ole löytänyt puolisoa netin kautta, mutta veljeni on.
Ovat olleet kohta 9 vuotta yhdessä, josta 7v naimisissa. Lapsiakin on siunaantunut; 6- ja 4-vuotiaat tytöt ja syksyllä syntyy 3.lapsi.
Edelleenkin pusittelevat ja kävelevät käsi kädessä julkisillakin paikoilla eli onnelisilta vaikuttavat.

 

["Pinja"]

Minä olen jo 5. vuotta naimisissa nettideitin kanssa Tapaamiset jännittävät aina, joten ne kannattaa sopia johonkin paikkaan, jossa on muutakin tekemistä kuin toisen tuijottaminen. Minä olen hirveän ujo miesten kanssa, joten en olisi ikimaailmassa sopinut ensimmäistä tapaamista vaikka ruokaravintolaan. Sovin niitä keilahalliin, taidenäyttelyyn, jokirantakävelyyn kahvitteluineen yms. ja hyvin meni. Kaikkien kanssa tein päätelmän heti ensimmäisen tapaamisen jälkeen, että kohtasivatko kemiat vai eivät. Yhden kanssa olisin halunnut jatkaa, mutta hän perui jatkossa niin monta tapaamista (kaverit veivät voiton, vaikka tyyppi oli melkein 40 v.), että vedin siitä johtopäätökset. Aviomiehestäni totesin ensi kertaa nähdessäni "vau, tämän minä haluan!", eikä se tunne muuttunut siitä miksikään. Taidan olla vähän höpsö Kyse ei kuitenkaan ollut niinkän ulkonästä vaan äänestä, katseesta ja olemuksesta.

 

["anne"]

Mä löysin mieheni tv-chätistä. Hän on elämäni mies. Yhdessä oltu yli 6v ja naimisissa yli 5v ja yksi vähän alle 4v lapsi meillä on. Todella onnelllisia ollaan.

 

[maitovara]

Olen, nyt naimisissa.

 

[astrolabe harmaana]

Montakin olen netin kautta tavannut. Miksi olisi vaivaantunutta hiljaisuutta?

 

["Mie"]

Mieheni veli tapasi puolisonsa ensimmäisillä nettireffeillä. Ovat olleet nyt yhdessä 6 vuotta ja heillä on kaksi lasta, häitä viettävät vuoden sisällä. Hyvin on mennyt. Ja molemmat laittaneet ilmoituksen ennakkoluuloisina kavereiden yllytyksestä. Ennen laitettiin kirjeenvaihtoilmoituksia ja nyt mennään nettitreffi palstoille. Nykyaika on vaan tehokkaampaa.

 

[tapamisiin]

Kahden kk keskustelemisen jälkeen tapsimme. Menimme Helsinkiin jääkiekko-otteluun ja olimme hotellssa yötä. Siitä se sitten lähti parin mutkan kautta. Nyt meillä on kaksi yhteistä lasta+ bonuslapset ja olemme olleet kolme vuotta naimisissa

 

["poikia3"]

Tapasin mieheni 12 vuotta sitten netissä, muutama kuukausi kirjoiteltiin, sähköposteja oli pari tuhatta. Sitten tavattiin, naimisissa olemme olleet pian 10 vuotta ja yhteisisä lapsia on 2.

Tavatessa ei ollut vaivautunutta hiljaisuutta, kun tunsi toisen jo melkoisen hyvin. Ensitapaaminen toki jännitti, mutta mukavat treffit olivat ja ihanan miehen löysin.

 

[Jehnny Tightlips]

Nykyäänhän tuo netissä tapaaminen on ihan normaalia. Useimmissakin häissä olen ollut, joissa on kerrottu parin tavanneen treffipalstalla, eikä kukaan näe siinä mitään ihmeellistä. Ehkä joskus 20 vuotta sitten netin kautta tapaaminen kuulosti oudommalta.

 

["Eee"]

Olen. Nyt naimisissa ja 2 lasta. Ei ollut vaivaantunutta hiljaisuutta, se oli rakkautta ensisilmäyksellä.

 

[Tapiontytär]

Kutakuinkin tasan 6v sitten tapasimme Suomi24 kautta. Jo ekan tapaamisen jälkeen tuntui siltä että oli tavannut ihmisen joka kuului mun elämääni. 4v naimisissa, 2 yhteistä lasta.

 

["Jeba"]

Minäkin alunperin tutustuin puolisooni netissä 5 vuotta sitten, mutta sen kautta meistä tuli ystäviä ja vasta myöhemmin sitten aloimme seurustelemaan.

Nyt 4 vuotta oltu yhdessä ja 2 vuotias tytärkin

 

[haigh]

Minäkin olen tavannut mieheni netissä treffisivuston kautta. Kirjoittelin monien kanssa, mutta vain mieheni näin ihan livenä. Itseäni ärsytti se että jotkut olisivat halunneet heti tavata - itseäni kiinnosti tutustua ensin toisen ajatusmaailmaan ja elämänarvoihin. Miehenikin kanssa kirjoiteltiin noin kuukausi ennen ensitapaamista (ei edes soiteltu). Kun sitten tavattiin, niin totta kai se jännitti. Jotenkin kuitenkin olin jo siinä vaiheessa asennoitunut niin, että tässä on tuleva mieheni - kaikki tuntui tosi luonnolliselta. Olemme olleet naimisissa 5 vuotta ja hyvin menee.

 

[vierasaloittaja]

Mitä kaikke olette kirjoitelleet ennen tapaamista? ja kuinka kauan ensi viesteistä meni että sitten tapasitte livenä?

 

[meine]

Seurustelin myös jonkun aikaa netissä tapaamani miehen kanssa. Me tosin "tapailtiin" netissä samalla sivustolla parin vuoden ajan, sitten messengerissä ennenkuin varsinaisesti alettiin puhua livenä näkemisestä.
Asuttiin aika kaukana toisistaan, mutta toisaalta se, että hän viitsi työpäivän jälkeen ajaa 200km tapaamaan illaksi minua, oli aika romanttista. <3 ja sen jälkeen hän herrasmiehenä ajoi myös yöksi (tai aamuyöksi) kotiinsa. Sit nähtiinkin aika paljon, useinmiten hän tuli luokseni.
Ensimmäisellä kerralla oli aluksi ehkä hieman sellainen olo, et mitähän tuo musta aattelee, mutta se meni ohi ehkä ensimmäisen puolen tunnin aikana.

 

[Akaatti]

:wave: Ei ollut vaivautunutta, tosin tapasimmekin vasta pitkän tuntemisen jälkeen. Itse en koskaan lähtisi tapaamaan sellaista "tungettelevaa", joka on heti kyselemässä valokuvaa, tapaamista jne.

 

[Akaatti]

Mitä kaikke olette kirjoitelleet ennen tapaamista? ja kuinka kauan ensi viesteistä meni että sitten tapasitte livenä?

Yli 3 vuotta meni ennen kuin tavattiin.

 

[maitovara]

Mitä kaikke olette kirjoitelleet ennen tapaamista? ja kuinka kauan ensi viesteistä meni että sitten tapasitte livenä?

Kirjoiteltiin lähinnä kuulumisia, mielenkiinnon kohteista, mitä nyt yleensä tulee tutustumisvaiheessa puhuttua. 3kk kirjoiteltiin ennen kuin tavattiin.

 

[vieras..]

oon tavannut 3 miestä. yksi oli aivan liian hissukka minun makuuni. 2 muuta osoittautui naistenpyörittäjiksi, toisen kanssa seurustelin jonkin aikaa, kunnes jätti minut ilmeisesti toisen naisen takia.

 

[diih]

En ole seurustelukumppania tavannut, mutta uskomattoman hyviä tyyppejä, joiden näkeminen on ollut sitten kuin maailman parhaimman ystävän näkeminen. Eli miksei deittailijatkin voisi olla nähdessään kuin ikänsä tunteneet????

 

[NewYork]

aika moni on löytäny onnen netistä. Nopeampaa kuin kirjekyyhkyt/pulloviestit. Itse löysin myös "pen pals" sivustosta vaikka kirjeet olikin sähköisiä ja kynät muuttuneet näppikseksi. naimisissa siis tämän löydön kanssa ja 2lasta.