Ne hermot ja huono omatunto

Melkeinpä joka ilta vien pojan (~1v3kk) nukkumaan huonolla omallatunnolla,

niin helposti menee hermot lapsen kanssa. Poika narisee jatkuvasti ja syöminen takkuilee. En saa mennä hetkeksikään pois näköpiiristä ja jos menen, alkaa poika itkemään perään vuolaasti. Joskus suututtaa niin että karjun täysillä: "Ole nyt jo hiljaa!" Ja sitähän lapsi-parka säikähtää ja alkaa itkemään vielä kovempaa. Tässä vaiheessa itkee raukka varmaan jo pelosta kun huudan päin naamaa.

Tuntuu että olisimme 'oravanpyörässä', josta ei pääse pois. Yhden päivän aikana tunteet vaihtelevat laidasta laitaan, onnesta huutamiseen ja hampaiden kiristelyyn. Siis minulla. Huono omatunto vaivaa jatkuvasti ja päässä pyörii ajatus siitä että olenko tosiaankin näin huono äiti. Ja kun olen ollut pahalla päällä pojalle, hyvitän seuraavassa hetkessä käytökseni ylitsepursuavalla rakkaudella ja halauksilla.

Pelkään jo etukäteen sitä miten oma ailahteleva käytökseni vaikuttaa lapsen henkiseen kehitykseen. Haluaisin lapsestani tasapainoisen ihmisen, jolle löytyy aina turvapaikka kotoa. Tuntuu vaan ettei minulla riitä kapasiteettia joka hetkessä purra hammasta yhteen pojan kiukutteluille.

Suurin osa ajasta kaikki on hyvin, olemme onnellinen perhe. Iloitsen ja olen ylpeä ensimmäisestä lapsestani, enkä vaihtaisi nykyistä elämää mihinkään.

Olenko yksin näiden ajatusten kanssa?

 

Et ole yksin :hug:

Mulla itellä menee hermot aina,jos oon väsyny- teen tuota samaa kuin sinä, eli huudan.. :ashamed:

Koita päästä pois kotoa aina aika ajoin YKSIN. Mulla on jumppa ja kävelylenkit semmosia omia hengähystaukoja. Joskus meen käymään kaupassa yksin. Toisinaan taas kaipaa enempi omaa aikaa ja silloin lähen yöksi tai kaheksi reissuun. Lapset ovat kotona isänsä kanssa. Tosin tuommoista en oo tehny ku kerran. Mutta hyvää teki!

Voimia uuteen vuoteen!

 

Et kyllä ole yksin. Itse olen mielestäni tasapainoinen (joskin hiukan tempperamenttinen) nainen, on ihana aviomies, aivan täydellinen 1,5-vuotias tyttö jne. Mutta esiuhma alkaa näkyä ja minulla menee hermot juuri kuvaamallasi tavalla monta kertaa päivässä. Huonoa omaatuntoa poden myös. Luulen kuitenkin, että äitien hermonmenetykset ovat yleisiä ja eivät ne vahingoita lapsia ellei nyt ihan överiksi mene. Toivon ainakin...

Itse huomaan että pinna palaa paljon helpommin kun olen väsynyt ja nyt raskaana ollessa.

 

Täällä kans yksi huonosta omasta tunnosta kärsivä neljän mukelon äiti. Väsymys saa mut huutamaan sellasella äänellä että kuuluu ja kauas. Hermot menee tosiaan aika helposti ku kaikki ovat pieniä (vanhin5v.) ja on uhmaikää ja ties mitä ikää ja temperamenttia löytyy sekä lapsista että minusta. Viides raskaus myös tekee tehtävänsä. Toivottavasti tämä tästä joskus tasottuu eikä tarvi itku silmässä mennä yöunille.

 

:hug:

 

Samoin ajattelen kuin November rain.
Väsyneenä menee hermo herkemmin. Meillä 4v poika ja 1,5v tyttö jotenka välistä on olo että koko ajan joku höpöttää korvan juuressa ja vessaanmenokaan ei onnistu yksin rauhassa. ienet päiväunet, yksi kunnolla nukuttu yö ja edes vähän aikaa YKSIN auttaa kummasti jaksamaan.