Nam nam ja maiskis

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "jee"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
J

"jee"

Vieras
Mitäs sitten, kun parisuhteen toinen osapuoli vaan lihoo lihomistaan? Kaupasta tuodaan sipsiä ja ranskiksia, kun yritin varovasti huomauttaa niin todetaan vaan että "MINÄHÄN NE OSTIN!" ja sit vaan kaksin käsin ja kourallisia suuta kohti.

Varmaan oikeasti kohta painaa 200 kiloa, aika irvokas näky kun paidat lerpattaa ja näyttää siltä että kaksoset syntyis milloin tahansa. Tuttavatkin jo huomauttelee ja vitsailee aiheesta. Ihminen istuu sohvalla ja kaivaa nenää, ihmettelee kun ei oikein tuo seksielämä ole maistunut hetkeen. Siis hälle maistuis, mulle jostain syystä ei. Vaikun ja rään syöminen, sadan kilon ylipaino ja krooninen ripuli ei hirveesti sytytä.

Ja on varmaan vaikea uskoa, mut muuten ois ihana ihminen. Muuten kaikki ois hyvin. Tähän mennessä olen jaksanut, saa sitten nähdä kauan vielä jaksaa jos tää vaan aina jatkuu ja jatkuu. Huoh.
 
Tää on palstan klassinen kommentti kaikkeen ja kaikesta:Jätä se sika!

Mutta joo.En nyt sitä neuvoa heitä tosissani kehiin,vaan mietin,onko suhteenne ylipainosta kiinni vai onko mitään muuta juttua,mikä teidät pitäis yhdessä?Eihän tuo nyt mitenkään huumaavaa tai seksikästäole,mut mieti,miks rakastuit kyseiseen mieheen joskus aikoja sitten?Kai siinä nyt muutakin oli...?
 
oikeestiko asiat on muuten hyvin? Jotenkin kylmin silmin kuitenkin tunnut katsovan, kun rakas ihminen tekee hiljaksiin itsemurhaa, jos kiloluvut kerran ovat sinnepäinkään kahtasataa. Ja pelkistät asian painokysymykseksi, vaikka siinä täytyy sivullisen järjen mukaan olla muutakin mukana.
 
itselläni on pahimmillaan ollut 60 kg ylipaino ja ymmärrän hyvin että puolisoni ei voinut enään kestä sitä..turhautuminen , seksin puute, huoli toisen terveydestä ja minun lepsu suhtautuminen asiaan ajoivat lopult asuhteen loppuun.toisen puolesta ei voi tehdä päätlöksiä j aketään ei voi pakottaa olemaan ihmisen kanss ajoka ei suostu millään käsittelemään ongelmaa..se ei ole kenenkään velvollisuus piltata mahdollisesti omaaa hyvinvointiaan loppueläkäsi vain sen takia että on sanottu papin edessä tahdon.
 
"Kasvoimme erilleen ja hän ei enää ole se sama ihminen, kehen rakastuin". Siinä kaunis tapa ilmaista se mitä sä kirjoitit. Noi korulauseet on yleisesti paljon helpompi ihmisten hyväksyä kuin se, että sanoisit suoraan ettei teidän liitto voi hyvin puolison ylensyönnin ja lihomisen seurauksena.

Jos sulta löytyy halua auttaa, voisitte miettiä syyn tuohon mässäilyyn ja itsensä tuhoamiseen, ja yrittää korjata asia. Jos ei, niin mitäs sitä kitumaan huonossa liitossa..
 

Similar threads

Yhteistyössä