Näkeekö taaperoni kummituksia???

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Siis YHDEN kerran sanoi taskulampun valoa kummitukseksi.

Muina päivinä tämän noin kuukauden aikana on kesken esim. legoleikkien yms. muiden leikkien tässä olohuoneen lattialla yhtäkkiä säikähtänyt ja juossut luokseni ja sanonut kummitus tai kummitus tuli. Missään ei ole ollut mitään valoja päällä eikä taskulamppuja. Mitä se siis säikähtää miltei päivittäin, ihan yhtäkkiä? Siinäpä pähkinä purtavaksi.

Miksi kysyä täältä, jos kerran tiedät jo vastauksen? Ilmeisesti olet jo päättänyt, että taaperosi näkee kummituksia etkä muunlaisia vastauksia hyväksy.
 
No tyttö täyttää kolme...vuoden ajan ajan meillä on ollu kummituksia, hirviöitä, dinosauruksia ja kaikenlaisia hapsenkakkiaisia joka puolella lattiasta kattoon...kuulee myös niiden ääniä joka paikassa ja kuvailee niitä hyvinkin tarkkaan. Laitan mielikuvituksen piikkiin...itsellä ollut ja on vieläkin tosi vilkas mielikuvitus.
 
onko nyt kovin järkevää ruokkia sitä pelästynyttä lastasi uskomalla kummitusjuttuihin??
uskot niihin itse tai et. menkää vaikka yhdessä tutkimaan "rikospaikka" ja huomaatte ettei siellä mitään kummituksia ole.. ;)
ja jos lapsi ei muutaman kuukauden (vaikka vuodenki) päästä enää sano kummituksista, niin tiedät että oli ohimenevä normaali lapsen kauhistus-vaihe..
 
En osaa muuta sanoa, kuin et meillä on poika kanssa alkanut nyt säikkymään jotain??? En tiedä mitä mut on tosiaan monta kertaa sattunut nyt iihan parin viikon sisään, mm. tänäänkin 2 kertaa tuli säikähtäneenä luokseni, kerran olohuoneesta ja kerran omasta huoneesta, kun kysyin mitä hän säikästi niin osoitti vaan toisella kertaa telkkaria joka oli kiinni (ajattelin et säikähti jotain heijastusta telkkarin lasista) ja toisen kerran osoitti oman huoneen ikkunaa... Olen ajatellut et hällä pikkuhiljaa alkaa se mielikuvitus heräillä....Muoks.poika siis 2v8kk
 
Viimeksi muokattu:
Mun tyttöni puhui paljon 2-3 ikävuoden aikana kummituksista, tai no ei hän tiennyt kummitus-sanaa mutta siis kerrankin tuli huoneestaan leikkimästä ja tokaisi että setä meni pois. Toisen jutun muistan viime kesältä kun tyttö kysyi minulta että kuka tuo on ja osoitti ulko-ovea, eihän siellä ketään ollut mutta monesti sanoi että kuka tuo on ja lopuksi osoitti kuinka "se" kulki vierestämme ja kysyi että minne se menee.
 
[QUOTE="vieras";21991487]Mun tyttöni puhui paljon 2-3 ikävuoden aikana kummituksista, tai no ei hän tiennyt kummitus-sanaa mutta siis kerrankin tuli huoneestaan leikkimästä ja tokaisi että setä meni pois. Toisen jutun muistan viime kesältä kun tyttö kysyi minulta että kuka tuo on ja osoitti ulko-ovea, eihän siellä ketään ollut mutta monesti sanoi että kuka tuo on ja lopuksi osoitti kuinka "se" kulki vierestämme ja kysyi että minne se menee.[/QUOTE]

Lisäksi olen huomannut että 1,5 vuotiaamme selvästi säikähtää jotain aina kesken leikkien ja juoksee luokseni. vaikka mitään pelättävää ei missään ole
 
Hassua. Tässä ketjussa todetaan useaan otteeseen, että lapsilla on vilkas mielikuvitus. Minun mielestä suurella osalla aikuisista on pakonomainen tarve järkeistää ja selittää asioita.
Sen enempää kantaa ottamatta siihen, onko ap:n lapsi nyt kristalli-indigo-yksilö, kokisin itse oman lapseni vastaavanlaiset säikkymiset hyvin jännittävänä, ehkä hieman pelottavana. Varmasti itsekin sortuisin tuohon "ei se ole mitään, sinä vaan kuvittelet"-selitykseen, vaikka en pidä sitä reiluna ollenkaan.
 
Meillä tämä pahin kummitusvaihe on mennyt ohi, mutta kun poika oli vähän reilu 2v, näki hän aina "sedän" kurkkimassa eteisestä huoneisiin yleensä yöllä. Ja pelottava setä olikin, lapsi alkoi ensin kysellä, että kuka tuolla on? Kun kysyin missä, osoitti eteistä. Kysyin, mitä siellä näkyy, vastasi yleensä "setä kurkkii". Ja lopulta sai ihan hysteerisiä itkukohtauksia, kun katsoi ovelle päin. Tyyliin sellaisia, miten itse olisin huutanut, jos olisin yht´äkkiä nähnyt jonkun seisovan makuuhuoneen ovella. Kyllä miehen kanssa meitä välillä suorsataan pelotti, muistan maanneeni valveilla tuijottaen eteiseen.. Lapselle sanottiin, ettei siellä ole oikeasti ketään, ja että ei tarvi pelätä, vaikkei näkemisen vähättely ehkä ihan paras juttu ole. Nyt setä ei ole kurkkinut moneen kuukauteen, onneksi.. Enkä oikeen usko kummituksiin, kun apsen mielikuvitus kehittyy niin kaikkea voi sattua.
 
Hassua. Tässä ketjussa todetaan useaan otteeseen, että lapsilla on vilkas mielikuvitus. Minun mielestä suurella osalla aikuisista on pakonomainen tarve järkeistää ja selittää asioita.
Sen enempää kantaa ottamatta siihen, onko ap:n lapsi nyt kristalli-indigo-yksilö, kokisin itse oman lapseni vastaavanlaiset säikkymiset hyvin jännittävänä, ehkä hieman pelottavana. Varmasti itsekin sortuisin tuohon "ei se ole mitään, sinä vaan kuvittelet"-selitykseen, vaikka en pidä sitä reiluna ollenkaan.

Juu , kyl mua puistattaa myös tuo et lapsi selkeesti säikähtää jotain, mut tosiaan sitä haluaa järkeistää itse näitä asioita et ei ittee ala pelottaan:D

Mut tosiaan en ainakaan itse ole mitenkään tutustunut näihin indigo-kristallilapsiin, mut mitä nyt äkkiä kävin vilkaisemassa niin oliko se nyt indigon "merkit" sopivat hyvin lapseeni...Sen kummemmin kantaa ottamatta uskonko siihen vai en....


lainattu..

Indigolapset ovat uudenajan valonlähettiläitä. He ovat vanhoja sieluja joiden ei olisi välttämättä tarvinnut edes syntyä enää. He ovat kuitenkin tulleet johtamaan maan uuteen henkisempään aikakauteen. He ovat syntyneet vuoden 1985 jälkeen, ja heitä syntyy edelleen. Heidät voi tunnistaa avoimista rehellisistä silmistä, jotka näkevät valheen taakse. He ovat yleensä urheilullisia, vilkkaita ja sosiaalisia. He käyttäytyvät kuin "kuninkaalliset", mutta ovat silti erittäin oikeudenmukaisia ja puolustavat heikompia. He nauttivat ollessaan huomion keskipisteenä ja sen takia he pyrkivät olemaan aina äänessä. He ovat nopeaälyisiä ja koulunkäynti on heille liiankinhelppoa. Meidän jokapäiväiset ongelmat ovat heille helppoja ratkaista, ja he pyrkivätkin antamaan ratkaisuja jokaiseen ongelmaan.

Indigot voi tunnistaa isoista, kirkkaista silmistä. Lapset ovat erityisen älykkäitä ja kehittyneitä ja heillä on mahtava muisti ja vahva tahto elää vaistojensa varassa. Seuraavan millenian lapset ovat herkkiä, lahjakkaita sieluja joilla on kehittynyt tajunta. He ovat tulleet tänne auttaakseen meitä vaihtamaan elämämme värähtelyitä ja luomaan yhden maan ja yhden rodun. He ovat siltamme tulevaisuuteen.
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä