Naisten tunteilu vähemmälle, lisää rationaalisuutta!

Pisteet YLEn toimittaja Pauliina Grymille, vasemmistoliiton Anna Kontulalle ja Riika "saksi" Purralle.

Kun pidämme kiinni ajatuksesta, että naisen pitää johtaa tunteella eikä järjellä, teemme tyhjäksi vuosikymmenten tasa-arvotyön.
Sitä paitsi empatian käyttö poliitikolta on Kontulan mukaan pakoilua, suoranaista vastuueskapismia.
Itse haluan, että äänestämäni naispoliitikko epäkohdasta tai suuronnettomuudesta kuullessaan alkaa miettiä korjaavia toimenpiteitä tai keinoja ennaltaehkäistä katastrofin toistumista sen sijaan, että päivittelee tapahtumaa ja kääntää huomion omiin tunteisiinsa. Tai somettaa omista fiiliksistään.
Luonnollisesti toivon samaa miespolitiikoiltakin. Ylipäätään toivon myös kunnon järkiperustelut tuleville päätöksille, vaikkeivat nämä syyt tuntuisikaan minusta kivoilta.

Analyysi: Empatian käyttöä kritisoidaan yli puoluerajojen – tutkijoiden mukaan empatia voi olla susi lampaiden vaatteissa

Empatian käyttö politiikassa saa nyt moitteita. Empatian toivominen poliitikoilta on pohjimmiltaan perin itsekästä, kirjoittaa kulttuuritoimittaja Pauliina Grym.

yle.fi

 

Jutun naistoimittajaparka on haksahtanut nuolemaan persujen pakaroita.
Anna Kontula ei ole kartalla asioista, joihin on ottanut kantaa.
Hän ei ole mielenterveysasiantuntija.
Juttu on mannaa koleerisille ja armottomille, toisten selkänahasta rahat repijöille.

 

Jutun naistoimittajaparka on haksahtanut nuolemaan persujen pakaroita.
Anna Kontula ei ole kartalla asioista, joihin on ottanut kantaa.
Hän ei ole mielenterveysasiantuntija.
Juttu on mannaa koleerisille ja armottomille, toisten selkänahasta rahat repijöille.

"Päättäjien tunteiden pitää nyt näkyä ja kuulua, mutta Kontulan mukaan empatia ”ei kuulu hänen tuotelupaukseensa”."

 

Anna Kontula on sanonut olevansa autistinen. Riikka Purra on nauttinut ajastaan autististen miesten nettiseurassa.

 

Anna Kontula on sanonut olevansa autistinen. Riikka Purra on nauttinut ajastaan autististen miesten nettiseurassa.

Minä mielelläni nauttisin molempien seurasta - siis ihan keskustelumielessä.

 

Riikkahan vasta itkeskeli, kun ei saanut kiitosta- eli empatiaa- leikkauspäätöksistään.

 

Riikkahan vasta itkeskeli, kun ei saanut kiitosta- eli empatiaa- leikkauspäätöksistään.

Tähän ongelmaan auttaa parhaiten mammapalstan ”siementäjän” kylmän looginen ja rationaaalinen äly. Paras auttava keino Riikalle on seksin maksimointi. Flirttiä netissä, töissä ja jopan kaupan kassalla, Empatiaa emme tietenkään suosittele, koska hänellä ei ole siihen kompetenssia.

 

Tähän ongelmaan auttaa parhaiten mammapalstan ”siementäjän” kylmän looginen ja rationaaalinen äly. Paras auttava keino Riikalle on seksin maksimointi. Flirttiä netissä, töissä ja jopan kaupan kassalla, Empatiaa emme tietenkään suosittele, koska hänellä ei ole siihen kompetenssia.

Tämä oli hauska!

Pitäisiköhön lähestyä Riikkaa?

Vaalea otsatukka ja hymyilevät silmät. Kiltti ja varhaiskypsä lapsi, joka ei koskaan pyrkinyt joukon keskipisteeksi. Hänen lähellään oli helppo olla.
Tällaiseksi lapseksi perussuomalaisten nykyistä puheenjohtajaa Riikka Purraa kuvaa hänen lapsuuden perhetuttunsa, toimittaja Markus Kajo sekä Purraa 1980-luvun alussa päiväkodissa hoitanut lastentarhanopettaja.
– Muistan miten Maisa kertoi ajasta, kun hän odotti Riikkaa. Maisa söi silloin erittäin paljon omenoita. Voi sanoa, että Riikan juuret ovat kotimaisissa omenoissa, Kajo nauraa.

Riikka Purra oli vain 12-vuotias, kun hän kohtasi suuren tragedian – tuttavat kertovat, millainen ihminen pääministeriksi pyrkivä Purra oikeasti on

Äidin kuolema vaikutti 12-vuotiaaseen Purraan suuresti, ja tragediasta tuli ”irrottamaton osa” hänen persoonaansa.

www.is.fi

 

Jatkan Anna Kontulan kehumista. Harvoin kuulee poliitikolta näin järkevää ja suoraa puhetta.

Anna Kontulan mielestä suomalaiset suhtautuvat elämään liian tunteellisesti. Hän sanoo, että Suomi on yliemotionalisoitunut. Normaalien ihmisten välisten konfliktien ja arjen kitkan edessä emme pyri ratkaisemaan itse ongelmia, vaan käännymme kohti omia tunteitamme, hän väittää.
– Meistä on tullut terapiakansalaisia. Pienikin elämän vastoinkäyminen voi romahduttaa sängyn pohjalle eikä sieltä selvitä ylös ilman itseapuoppaita, terapiaharjoituksia tai ammattiapua, Kontula kuvailee.
Kontulan mukaan tunnepuhe on vallannut liikaa tilaa myös politiikassa. Osa poliitikoista tekee hänen mukaansa päätöksiä aidosti tunne edellä, osa käyttää tunnepuhetta hyväkseen saadakseen aikaan toivottuja päätöksiä.
Hän uskoo, että tunnepuhe tuottaa huonoja poliittisia päätöksiä. Tunteista puhuminen toimii savuverhona, jonka takana ongelmien todelliset syyt jäävät hoitamatta.

Kontula nostaa poliittisen keskustelun ihanteeksi antiikin filosofin Aristoteleen retoriikan. Siinä keskeistä on eri mieltä olevien ihmisten vakuuttaminen omilla järkevillä argumenteilla.
– Nykyään poliittinen puhe suuntautuu valitettavan usein samaa mieltä oleville. Tarkoituksena on pikemminkin tarve erottautua kilpailevista ryhmistä kuin saavuttaa yhteisymmärrystä.
– Ihmisiä pitää kohdella kunnioittavasti ja sosiaaliset tilanteet pitää rakentaa niin, että kaikki voivat olla niissä pelkäämättä. Mutta jos turvallisella tilalla tarkoitetaan sitä, että kaikkien äänessä olevien pitää olla samaa tai melkein samaa mieltä, silloin demokratia ei voi Kontulan mukaan toimia.
– Suomessa on tällainen konsensus-fetissi, että me jotenkin vierastetaan eri mieltä olemista. Ja se on demokratian kannalta kammottava tilanne. Demokratia ei voi toimia ilman erimielisyyden sietämistä.
Kaikkein hankalinta on, jos turvallisen tilan periaatteiden nojalla suljetaan joitain ”väärää mieltä” olevia puhujia kokonaan pois keskustelusta.
– Silloin synnytetään äärimmäisen turvatonta ja epädemokraattista tilaa, Kontula sanoo.

Anna Kontula jättää politiikan ja opiskelee uutta ammattia – hän arvostelee suomalaisia liiasta tunteilusta

Kansanedustaja Anna Kontula uskoo, että tulevien kriisien kohtaamisessa tarvitaan enemmän järkeä ja vähemmän tunnepuhetta.

yle.fi

 

Jatkan Anna Kontulan kehumista. Harvoin kuulee poliitikolta näin järkevää ja suoraa puhetta.

Anna Kontulan mielestä suomalaiset suhtautuvat elämään liian tunteellisesti. Hän sanoo, että Suomi on yliemotionalisoitunut. Normaalien ihmisten välisten konfliktien ja arjen kitkan edessä emme pyri ratkaisemaan itse ongelmia, vaan käännymme kohti omia tunteitamme, hän väittää.
– Meistä on tullut terapiakansalaisia. Pienikin elämän vastoinkäyminen voi romahduttaa sängyn pohjalle eikä sieltä selvitä ylös ilman itseapuoppaita, terapiaharjoituksia tai ammattiapua, Kontula kuvailee.
Kontulan mukaan tunnepuhe on vallannut liikaa tilaa myös politiikassa. Osa poliitikoista tekee hänen mukaansa päätöksiä aidosti tunne edellä, osa käyttää tunnepuhetta hyväkseen saadakseen aikaan toivottuja päätöksiä.
Hän uskoo, että tunnepuhe tuottaa huonoja poliittisia päätöksiä. Tunteista puhuminen toimii savuverhona, jonka takana ongelmien todelliset syyt jäävät hoitamatta.

Kontula nostaa poliittisen keskustelun ihanteeksi antiikin filosofin Aristoteleen retoriikan. Siinä keskeistä on eri mieltä olevien ihmisten vakuuttaminen omilla järkevillä argumenteilla.
– Nykyään poliittinen puhe suuntautuu valitettavan usein samaa mieltä oleville. Tarkoituksena on pikemminkin tarve erottautua kilpailevista ryhmistä kuin saavuttaa yhteisymmärrystä.
– Ihmisiä pitää kohdella kunnioittavasti ja sosiaaliset tilanteet pitää rakentaa niin, että kaikki voivat olla niissä pelkäämättä. Mutta jos turvallisella tilalla tarkoitetaan sitä, että kaikkien äänessä olevien pitää olla samaa tai melkein samaa mieltä, silloin demokratia ei voi Kontulan mukaan toimia.
– Suomessa on tällainen konsensus-fetissi, että me jotenkin vierastetaan eri mieltä olemista. Ja se on demokratian kannalta kammottava tilanne. Demokratia ei voi toimia ilman erimielisyyden sietämistä.
Kaikkein hankalinta on, jos turvallisen tilan periaatteiden nojalla suljetaan joitain ”väärää mieltä” olevia puhujia kokonaan pois keskustelusta.
– Silloin synnytetään äärimmäisen turvatonta ja epädemokraattista tilaa, Kontula sanoo.

Anna Kontula jättää politiikan ja opiskelee uutta ammattia – hän arvostelee suomalaisia liiasta tunteilusta

Kansanedustaja Anna Kontula uskoo, että tulevien kriisien kohtaamisessa tarvitaan enemmän järkeä ja vähemmän tunnepuhetta.

yle.fi

Kerrankin voi olla Kontulan kanssa samaa mieltä ja pisteet Kontulalle siitä, että hän asuu Kontulan sIummissa äänestäjäkuntansa joukossa, eli ei siis mikään samppanjasosialisti.

 

Jutun naistoimittajaparka on haksahtanut nuolemaan persujen pakaroita.
Anna Kontula ei ole kartalla asioista, joihin on ottanut kantaa.
Hän ei ole mielenterveysasiantuntija.
Juttu on mannaa koleerisille ja armottomille, toisten selkänahasta rahat repijöille.

Kuuntelin eilen kyseisen radio-ohjelman rauhallisin mielin. Toivottavasti Anna saa sosionomin opinnot kiitettävästi maaliin, ja jatkaa aiheen käsittelyä.
Olen aina kirjoittanut nettipalstoilla, ettei minulla ole koskaan ollut varaa jäädä voivottelemaan ja potemaan hienojen ihmisten vaivoja. Olen sitävastoin joutunut kannattelemaan mm. sodan vuodet käyneitä vanhempiani. He olivat erittäin traumatisoituneita yksilöitä.
Katsoin kirjailija Agatha Christie kolmeosaisen dokumentin. Agatha sai muistinmenetyksen uskottoman aviomiehensä takia. Joskus ajattelen, että oi kun minäkin olisin saanut. Elämässäni on paljon asioita, jotka toivon unohtavani. Ykkösenä ehkä internetin keskustelupalstat. Jos joku olet alan guru, neuvo meitä raasuja miten pääsemme esim. tästä palstasta eroon. Olen ollut jo viikon erossa amerikkalaisesta saippuasarjasta, ja hyvin menee. Oloni on paljon selkeämpi ja älykkäämpi. En enää tarvitse katsoa jatkuvaa pussailua ja tunnekuohuja.

 

Kaipaamallani gurulla on kiireitä, kun ei jouda opastamaan minua
pois tämän palstan vaikutuspiiristä.
Näköjään olen aiheuttanut palstalla voimakkaan myrskyn vesilasissa
kirjoituksillani.

 

Jutun naistoimittajaparka on haksahtanut nuolemaan persujen pakaroita.
Anna Kontula ei ole kartalla asioista, joihin on ottanut kantaa.
Hän ei ole mielenterveysasiantuntija.
Juttu on mannaa koleerisille ja armottomille, toisten selkänahasta rahat repijöille.

Sä olet aikaisemmin kehunut Kontulaa maasta taivaisiin aikaisemmin ja puolustanut viimeiseen asti.

No, ei oo eka eikä tuhannes kerta, kun toimit arvojen suhteen kuin tuuliviiri.

 

Pitihän se tämäkin päivä nähdä, kun Kontula suoltaa jotain todella järkevää! Meinasin kyllä pudota pyrstölleni.

Vaikka kommu on silti, niin joskus sieltäkin suunnalta tulee jotain muuta kuin turvallisen tilan hokijoita. Kontula kyllä on aina ollut oman tien kulkija.

Mutta niin nykyään käy. Osa menee wokessa syvemmälle hulluuteen asti, mutta osa järkevöityy ja lopettaa uhriutumis/tunne/terapia- myllyssä pyörimisen ja kohtaa faktat.

 

Just katoin eilen sateenkaarimessusta pätkän, ja naispiispan lässyttäessä (Raamatun ohituskaistaa kurvaillen) tuli taas yks fakta mieleen:
Naisia ei saa päästää kirkossa johtopaikoille. Raamatussa on yks uskonnollinen ja hyvä naisjohtaja Debora enkä jokaista naispappia kyseenalaista, mutta muutoin naiset pilaavat sentimentaalisuudellaan uskon. Vaikka Jeesus oli ja on täynnä sääliä, niin naiset tuppaavat säälimään silloin, kun ei saa sääliä.

Käärme tarjosi empatiaa paratiisissa - kellepä muullekaan, kuin naiselle.
Asetelma: tiukka Isä Jumala, joka sanoo EI. Käärme tarjosi pehmeää, naisellista ja kyseenalaistavaa vaihtoehtoa.

Käärme tiesi, että naista voi viedä kuin litran mittaa, ja teki tarjouksensa ensin naiselle: "ei kai Jumala niin karu ole, että olisi tarkoittanut mitä sanoi...."

 

Ja mulla tulee mieleen usein: onko Jumala ripauksen asperger? Ehkäpä on.
Jeesus annatti tulla sinä aikana arvostetuille fariseuksille, vaikka teki siinä äärimmäisen epäsosiaalisen teon, sosiaalisen itsemurhan melkein. Jos olisi mennyt tunne edellä, olisi hän mielistellyt fariseuksia.

Järki voittaa tunteet.