Naisten motiivit parisuhteeseen - VAUVA-lehdestä luettua

[Irina]

Ihmeellistä, miten joidenkin mielestä maailman kamalin asia tuntuisi olevan naimisiin meno oman puolisonsa kanssa. Niin paljon pitää keksiä tekosyitä, miksi ei voi mennä naimisiin. Loukkaavaa puolisoa kohtaan. Mutta kuten sanottua, yleensä ne tekosyyt katoavat, jos kohdalle osuu Se Oikea.

 

[Mrs Shillelagh]

Naiset ovat vihdoin tajunneet, että he ovat parempia hoitamaan lapsia kuin miestä.

 

[afis]

Naiset ovat vihdoin tajunneet, että he ovat parempia hoitamaan lapsia kuin miestä.

Asiaa!

 

[vieras.]

1. Yhä useampi ihminen ei ole uskossa, jolloin avioliiton merkitys on vain juridinen. Kaikki eivät myöskään pidä naimisiinmenoa rakkauden todisteena - mitä rakkautta se sellainen on, ettei siihen voi uskoa ilman papin aamenta? Minusta kun rakkaus ja luottamus kuuluvat yhteen.
2. Lastenteko ja parisuhde täytyy pitää siinä mielessä erillään, ettei lapsia pitäisi hankkia parisuhteen sinetiksi. Lähtökohta tulisi aina olla molemminpuolinen halu sitoutua lasten vanhemmuuteen ja kasvattamiseen, silloinkin jos välit toiseen vanhempaan huonontuvat.

Millä tavalla avioliitto muka estää tai muuttaa nuo asiat? Nuo asiat toteutuvat täysin myös avioliitossa. Kyllä lasten hankkiminen on vastuullisinta ja lapsen edunkin kannalta parasta, kun lapsi hankitaan silloin, kun vanhemmat ovat varmoja suhteensa kestävyydestä ja ovat tahtoneet solmia kestävän avioliiton omasta vapaasta tahdostaan ja tahtovat myös pysyä siinä omasta vapaasta tahdostaan. Ei se papin aamen heitä siihen avioliittoon pakota, vaan omasta sydämestä tuleva oma vapaa tahto ja rakkaus ja luottamus puolisoa kohtaan. Jos puolisot eivät rakastaisi ja luottaisi, niin tuskin silloin menisivät naimisiinkaan.

Olen lukenut sellaisia tutkimuksia, joissa on todettu perhearvojen (lapset, avioliitto) vahvistuneen myös nuorten keskuudessa. Siitäkin huolimatta, vaikka yhä useampi ei kuulu kirkkoon.

Niin, rakkaus, luottamus ja lastenteon lähtökohdat ovat täysin kunnossa avioliitossa, mutta avoliitto on varma merkki sitoutumiskammosta Jos nyt unohdetaan se, etten varsinaisesti väittänyt noiden asioiden olevan poissuljettuja avioliitossa niin kieltämättä tarkoitukseni oli hieman provosoida - takaisinpäin. Avoliitossa olevat voivat olla aivan yhtä sitoutuneita toisiinsa ja lapsiinsa kuin naimisissa olevat (tai olla olematta), mutta eivät pidä syystä tai toisesta avioliittoa merkityksellisenä asiana elämässään. Jos näin ei olisi, se vain todistaisi ensimmäisen viestini todeksi.

 

[kannanottaja]

No just siksi, että juridisesta liitosta ei kävellä niin vain ulos. Jos avioliiton vois mitätöidä netissä pankkitunnuksilla niin useampi ottas kyllä ne juridiset edut vastaan. Kyllä se on se sitoutumiskammo, mikä estää sen "tahdon" sanomisen ja ihmettelen, löytyykö yhtään vanhempaa joka olisi valmis näin sinnikkäästi - kuten tässä ketjussa - perustella omalle lapselleen, miksi äiti ja isä ei ole valmiita ottamaan eroprosessin riskiä vaikka niin kovasti ovat yhteiseen perheeseen sitoutuneet.

Pointti oli mikä? Avioliitto sitoo enemmän koska paperisotaa erotessa on enemmän? Tuskinpa paljoa vaikuttaa siihen erotaanko vai eikö Jos eroamiseen on syyt olemassa eikä halua jatkaa yhdessä se ei todellakaan katso sitä kuinka paljon paperisotaa on edessä. Ja kummassakin erotavassa on oman asunnon etsimiset, lapsen huoltajuusjutut, mahdolliset yhteiset lainat ym. hoidettavana.

No ei liene liikaa vaadittu syntyvien lasten kannalta, että ko. paperisotaan ollaan valmiita jos ollaan valmiita niitä lapsiakin tekemään. Uskomaton tää ajatus siitä, että jokaisella on oikeus tehdä lapsia ilman että ollaan valmiita tekemään kaikki mahdollinen turvatakseen vanhempien yhteisen (ja tietenkin toimivan) tulevaisuuden. Jos ei olla valmiita tuohon on syytä harkita esim. sijaisvanhemmuutta tai adoptiota. Kärsimystä riittää meidänkin yhteiskunnassa vähennettäväksi ilman että luodaan mahdollisuuksia kärsimyksen lisääntymiseksi. Ja kärsimystä vanhempien ero lapselle on.

 

[Scarlett O Harava]

Ihmeellistä, miten joidenkin mielestä maailman kamalin asia tuntuisi olevan naimisiin meno oman puolisonsa kanssa. Niin paljon pitää keksiä tekosyitä, miksi ei voi mennä naimisiin. Loukkaavaa puolisoa kohtaan. Mutta kuten sanottua, yleensä ne tekosyyt katoavat, jos kohdalle osuu Se Oikea.

Onko se todellakin noin vaikia käsittää, että kaikki EI halua naimisiin vaikka olisi kuinka rakastanut ja sitoutunut. Kaikki kun ei niin arvosta sitä avioliittoa ja yhdessä toisilleen uskollisina osataan olla ilman sitäkin.

 

[leero]

Ihmeellistä, miten joidenkin mielestä maailman kamalin asia tuntuisi olevan naimisiin meno oman puolisonsa kanssa. Niin paljon pitää keksiä tekosyitä, miksi ei voi mennä naimisiin. Loukkaavaa puolisoa kohtaan. Mutta kuten sanottua, yleensä ne tekosyyt katoavat, jos kohdalle osuu Se Oikea.

Niin totta!Emilynin on turha kitistä, hän ei usko kellään olevan hyvää liittoa oikeasti kun itsellä on kaikki suhteet menneet syystä tai toisesta perseelleen.Sitten esittää täällä tuota paskaa tietoisista valinnoista! Naurattaa suorastaan!

 

[idunnor]

Ihmeellistä, miten joidenkin mielestä maailman kamalin asia tuntuisi olevan naimisiin meno oman puolisonsa kanssa. Niin paljon pitää keksiä tekosyitä, miksi ei voi mennä naimisiin. Loukkaavaa puolisoa kohtaan. Mutta kuten sanottua, yleensä ne tekosyyt katoavat, jos kohdalle osuu Se Oikea.

Maailman kamalin asia tuntuu olevan kylläkin se että jotkut eivät mene naimisiin koska eivät halua. Mikä tekosyy on että ei halua, ei nää tarpeelliseksi? Ja niitä Se Oikeita on maailmassa monta.

 

[kannanottaja]

Ihmeellistä, miten joidenkin mielestä maailman kamalin asia tuntuisi olevan naimisiin meno oman puolisonsa kanssa. Niin paljon pitää keksiä tekosyitä, miksi ei voi mennä naimisiin. Loukkaavaa puolisoa kohtaan. Mutta kuten sanottua, yleensä ne tekosyyt katoavat, jos kohdalle osuu Se Oikea.

Onko se todellakin noin vaikia käsittää, että kaikki EI halua naimisiin vaikka olisi kuinka rakastanut ja sitoutunut. Kaikki kun ei niin arvosta sitä avioliittoa ja yhdessä toisilleen uskollisina osataan olla ilman sitäkin.

No ei sitten haluta edes lasten takia arvostaa sitoutumalla perheprojektiin myös virallisesti?

 

[Scarlett O Harava]

Ihmeellistä, miten joidenkin mielestä maailman kamalin asia tuntuisi olevan naimisiin meno oman puolisonsa kanssa. Niin paljon pitää keksiä tekosyitä, miksi ei voi mennä naimisiin. Loukkaavaa puolisoa kohtaan. Mutta kuten sanottua, yleensä ne tekosyyt katoavat, jos kohdalle osuu Se Oikea.

Onko se todellakin noin vaikia käsittää, että kaikki EI halua naimisiin vaikka olisi kuinka rakastanut ja sitoutunut. Kaikki kun ei niin arvosta sitä avioliittoa ja yhdessä toisilleen uskollisina osataan olla ilman sitäkin.

No ei sitten haluta edes lasten takia arvostaa sitoutumalla perheprojektiin myös virallisesti?

Miksi pitääs sitoutua virallisesti? Mikä onnen takuu se on? Miksi on oikiasti noin vaikia käsittää, että parisuhteessa voi elää ilman avioliittoa?

 

[idunnor]

No ei liene liikaa vaadittu syntyvien lasten kannalta, että ko. paperisotaan ollaan valmiita jos ollaan valmiita niitä lapsiakin tekemään. Uskomaton tää ajatus siitä, että jokaisella on oikeus tehdä lapsia ilman että ollaan valmiita tekemään kaikki mahdollinen turvatakseen vanhempien yhteisen (ja tietenkin toimivan) tulevaisuuden. Jos ei olla valmiita tuohon on syytä harkita esim. sijaisvanhemmuutta tai adoptiota. Kärsimystä riittää meidänkin yhteiskunnassa vähennettäväksi ilman että luodaan mahdollisuuksia kärsimyksen lisääntymiseksi. Ja kärsimystä vanhempien ero lapselle on.

Kai tiedät että ero on kärsimys lapsille siitä huolimatta onko vanhemmat naimisissa vai ei, papin aamen ennen eroa ei sitä kärsimystä muuta miksikään.

Ja mitä eroa syntyvälle lapselle on että onko huoltajuusasiat hoidettu isyydentunnustamisen kautta vai onko isä automaattisesti avioliiton takia?

muoks. Ja vielä viime vuonna jotta adoptio oli mahdollinen piti olla avioliitossa, sijaisvanhemmuudesta en muista miten menee. Joten miten perustelet viittauksesi?

 

[idunnor]

[

No ei sitten haluta edes lasten takia arvostaa sitoutumalla perheprojektiin myös virallisesti?

Ja monenkos lapsen suusta olet kuullut että heille on haittaa siitä että vanhemmat eivät ole naimisissa? Eiköhän lapsille ole tärkeintä että heillä on rakastavat vanhemmat jotka ovat yhdessä.

 

[niina]

Voisko joku kertoa mitä muuta hyötyä siitä avioliitosta voi olla että saa puolet ukon omaisuudesta? Jos avioehto niin seki kusee sit Eikai rakkauteen ja kumppanuuteen tarvi papin aamenta ja nimiä paperille. Jos ei rakasta toista avioliitosta on henkisesti yhtä helppo lähteä kuin ettei olis naimisissa. Pettäminen on yhtä helppoa, en näe mitään"oikeaa"syytää naimisiinmenoon. Me mennään ukon kans jos siltä tuntuu mutta voimme yhtä hyvin olla menemättä, ei ole tarpeellista.

 

[kannanottaja]

[

No ei sitten haluta edes lasten takia arvostaa sitoutumalla perheprojektiin myös virallisesti?

Ja monenkos lapsen suusta olet kuullut että heille on haittaa siitä että vanhemmat eivät ole naimisissa? Eiköhän lapsille ole tärkeintä että heillä on rakastavat vanhemmat jotka ovat yhdessä.

No oikeastaan se kulminoituu vasta sitten kun lapsi kysyy miksi toiset menevät naimisiin ja omat vanhemmat ei. Silloin kun suhteessa menee hyvin niin lapsi tuskin asiasta kiinnostuu kummemmin. Kriisitilanteissa voi kysymys sitten herätä. Muuten en tosin osaa vastata, koska lähipiirin lapset ovat pääasiassa syntyneet avioliitossa oleville pareille (ilman vakaumuksellista velvoitetta).

 

[Scarlett O Harava]

MIKSI kaikkien pitääs mennä naimisiin? Kertokaa nyt.

 

[idunnor]

No oikeastaan se kulminoituu vasta sitten kun lapsi kysyy miksi toiset menevät naimisiin ja omat vanhemmat ei. Silloin kun suhteessa menee hyvin niin lapsi tuskin asiasta kiinnostuu kummemmin. Kriisitilanteissa voi kysymys sitten herätä. Muuten en tosin osaa vastata, koska lähipiirin lapset ovat pääasiassa syntyneet avioliitossa oleville pareille (ilman vakaumuksellista velvoitetta).

No jos ei ole opettanut lapselleen pienestä pitäen periaatteita että vain naimisissa olevat parit rakastavat toisiansa, avioliitto on rakkauden ja sitoumuksen tae niin tuskin tulee ongelmaa selittää hänelle että kaikki eivät mene naimisiin ja jokaisella on siihen omat syynsä.

Sitä paitsi nykyään on todella paljon pareja jotka eivät ole naimisissa eivätkä mene naimisiin, on myös perheitä joissa on "kaksi äitiä" ja "kaksi isää", ihmiset ovat myös erivärisiä ja erinäköisiä. Jos kasvattaa lapsensa tälle vuosituhannelle ja suvaitsevaiseksi ihmiseksi ongelmaa tuskin syntyy.

 

[vieras]

Liitossa jossa on myös lapsia -tai vaikkei oiskaan- avioliitto takaa yleensä jonkinverran taloudellista turvaa jos puolisolle tapahtuu jotain. Kelatkaa esimerkiksi tällainen tilanne:
olet avoliitossa miehen kanssa, sinulla on lapsia, jotka ei ole miehen. Asutte miehen omistamassa talossa. Mies kuolee - sinä et peri mitään ja lisäksi joudut lähteä lätkimään kodistasi.
Jos olisitte naimisissa saisit leskeneläkettä ja mahdollisesti ryhmähenkivakuutuksesta parikyt tuhatta ja saisit jäädä loppuelämäksesi taloon asumaan eikä miehen perilliset voi vaatia jakoa.

Että nyt esim tällainen etu.

 

[kannanottaja]

Tässä tutkimustietoa väestöliiton sivuilta. Suomessa ei ole verrattu avioliiton ja avoliiton sisäistä tilaa, mutta Yhdysvalloissa on. S. 44 mainitsee mm. sen että avioliitoissa on avoliittoon nähden korkeampi sitoutumisaste ja liiton onnellisuutta lisää pitkänaikavälin tulevaisuuden suunnitelmat.

http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/94817492a1cdcb1ca958e0a89bd0bbed/1260819198/application/pdf/318560/Perhebarometri%202009.pdf

 

[Vieras]

Miksi avoliittolaiset tarvitsisivat jonkin hyödyn, että voisivat mennä naimisiin puolisonsa kanssa? Eikö syyksi riitä rakkaus ja sitoutumisen halu sillä syvimmällä mahdollisella tasolla mitä voi olla, sulkien kaikki takaportit ja samalla sekä itse että myös puoliso saa siinä sivussa ne avioliiton juridiset edut. Tuo on epäitsekästä ja myös rakkauden osoitus, kun on valmis takaamaan ne samat juridiset edut myös puolisolleen.

 

[Emilyn]

Joku vieras taas kitisi miten en usko että muilla on hyviä liittoja.. huoh.. varmaankin on ihmisten itsensä mielestä, mutta omat kriteerini ovat toista tasoa. Esim. mun mielestä itselleni hyvä avioliitto ei olisi sellainen, jossa saman katon alla oleva mies ei osaa käyttää pyykinpesukonetta. Joku toinen ei siitä välitä. Mutta tuollaisia lukuisia seikkoja on, joitten odotan täyttyvän ihmisen kanssa, jos hänen kanssaan elämääni alan jakaa.

Ja mitä eroamiseen tulee avoliitosta ja avioliitosta, lapsen huoltajuusasiatkin menevät niissä eri tavalla. Esim. toisen lapseni synnyttyä avoliitossa, aiemmasta viisastuneena säilytin yksinhuoltajuuden ja eron myötä olin siis oikeutettu muuttamaan lapsen kanssa pois yhteisestä osoitteesta ja minulla on yksinhuoltajuus ja näin ollen saan lapsen viralliset asiatkin hoidettua ilman toista osapuolta.

Ja allekirjoittaisin sen, mitä idunnor sanoi.. joskaan en ole juurikaan kokenut ensihuumaa, vaan itse kärsin ihan kestohuumasta ja se kohdistuu kyllä siihen yhteen ja samaan mieheen, jos sellainen joskus sattuisi tulemaan vastaan.

Nyt kun olen lapseni hankkinut, niin en suoranaiseisti miestä mihinkään tarvitse. No, seksiin ja seuranpitoon, mutta arkielämäni sujuu ilmankin. Seuraa on ystävistä ja miehistä ilman seurusteluakin. Tarvetta siis miehelle ei juurikaan ole käytännön asioitten tasolla, mutta tunnetasolla käyttöä toki olisi jos se huumaava tapaus tulisi vastaan ja kaikki biljoona asiaa osuisi yksiin.

 

[vieras]

Jos et ole varma halustasi ostaa jotain tuotetta ja epäilet että se ei olisikaan hyvä, ostat avokaupalla ja sinulla pysyy palautusoikeus. Jos et ole varma halustasi mennä naimisiin, pysyt avoliitossa ja sinulla on koko ajan takaportti takavasemmalla auki. Toki avioliitostakin pääsee niin halutessaan pois, mutta avioitumalla osoitat puolisolle, että hän ei ole sinulla kokeiltavana ja varakappaleena paremman puutteessa, vaan hän kelpaa sinulle sellaisenaan ja olet halunnut sitoutua häneen pysyvästi ilman "varauloskäytävää".

 

[Scarlett O Harava]

Miksi avoliittolaiset tarvitsisivat jonkin hyödyn, että voisivat mennä naimisiin puolisonsa kanssa? Eikö syyksi riitä rakkaus ja sitoutumisen halu sillä syvimmällä mahdollisella tasolla mitä voi olla, sulkien kaikki takaportit ja samalla sekä itse että myös puoliso saa siinä sivussa ne avioliiton juridiset edut. Tuo on epäitsekästä ja myös rakkauden osoitus, kun on valmis takaamaan ne samat juridiset edut myös puolisolleen.

Mitkä vatun takaportit?????????? Kun siinä avoliitossakin voi olla sitoutunut eikä ajatella, että pidänpä tässä nyt takaporttia.

Aivan käsittämätöntä nykyaikana, että on noin mustavalkoosia ihmisiä jotka ei tajua, että on muitakin suhteen muotoja kuin avioliitto.

 

[vieras]

Joku vieras taas kitisi miten en usko että muilla on hyviä liittoja.. huoh.. varmaankin on ihmisten itsensä mielestä, mutta omat kriteerini ovat toista tasoa. Esim. mun mielestä itselleni hyvä avioliitto ei olisi sellainen, jossa saman katon alla oleva mies ei osaa käyttää pyykinpesukonetta. Joku toinen ei siitä välitä. Mutta tuollaisia lukuisia seikkoja on, joitten odotan täyttyvän ihmisen kanssa, jos hänen kanssaan elämääni alan jakaa.

Ja mitä eroamiseen tulee avoliitosta ja avioliitosta, lapsen huoltajuusasiatkin menevät niissä eri tavalla. Esim. toisen lapseni synnyttyä avoliitossa, aiemmasta viisastuneena säilytin yksinhuoltajuuden ja eron myötä olin siis oikeutettu muuttamaan lapsen kanssa pois yhteisestä osoitteesta ja minulla on yksinhuoltajuus ja näin ollen saan lapsen viralliset asiatkin hoidettua ilman toista osapuolta.

Ja allekirjoittaisin sen, mitä idunnor sanoi.. joskaan en ole juurikaan kokenut ensihuumaa, vaan itse kärsin ihan kestohuumasta ja se kohdistuu kyllä siihen yhteen ja samaan mieheen, jos sellainen joskus sattuisi tulemaan vastaan.

Nyt kun olen lapseni hankkinut, niin en suoranaiseisti miestä mihinkään tarvitse. No, seksiin ja seuranpitoon, mutta arkielämäni sujuu ilmankin. Seuraa on ystävistä ja miehistä ilman seurusteluakin. Tarvetta siis miehelle ei juurikaan ole käytännön asioitten tasolla, mutta tunnetasolla käyttöä toki olisi jos se huumaava tapaus tulisi vastaan ja kaikki biljoona asiaa osuisi yksiin.

Onhan se hyvä että pitää tasoa korkealla. Todennäköistä kuitenkin sitten on, että jos et jostain vaatimuksestasi pysty joustamaan, käy tuleville suhteillekin samalla tavalla kuin edellisillesi. Täydellistä miestä ei näes ole olemassakaan, eikä edes miestä jossa yhdistyisi kaikki toiveesi ja vaatimuksesi.

 

[idunnor]

Tässä tutkimustietoa väestöliiton sivuilta. Suomessa ei ole verrattu avioliiton ja avoliiton sisäistä tilaa, mutta Yhdysvalloissa on. S. 44 mainitsee mm. sen että avioliitoissa on avoliittoon nähden korkeampi sitoutumisaste ja liiton onnellisuutta lisää pitkänaikavälin tulevaisuuden suunnitelmat.

http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/94817492a1cdcb1ca958e0a89bd0bbed/1260819198/application/pdf/318560/Perhebarometri%202009.pdf

Luitko sä ollenkaan tota tekstiä? s.44 on kyllä ihan muuta tekstiä kuin viittaamasi Siitä puhutaan vasta myöhemmin jasen jälkeen sivulla 49 on katsaus siihen miten Suomessa ja vähän muutakin:


Seuraavassa tehdään katsaus siihen mitä avioliittojen ja avoliittojen onnellisuudesta
on todettavissa tässä tutkimuksessa suomalaisaineiston perusteella.
Vertailuun ei voida sisällyttää vuoden 1971 tuloksia, koska avoliittojen osuudet
ja lukumäärät olivat silloin vielä liian pienet aikavertailujen tekemiseen.

Miesten ja naisten omien onnellisuusarvioiden perusteella avioliittojen ja
avoliittojen onnellisuudessa ei ole ollut Suomessa paljoakaan eroa, ja mahdolliset
erot ovat lisäksi yhä vähentyneet. Nuoret naiset ovat olleet hiukan muita onnellisempia
avioliitoissaan, mutta nuorilla miehillä asia on ollut hiukan päinvastoin.
Keski-ikäiset miehet ja naiset ovat puolestaan olleet täsmälleen yhtä onnellisia
avioliitoissaan ja avoliitoissaan.

Ainoa varsinainen ero oli se, että avoliitossa olevat vanhimman ikäryhmän
naiset kokivat parisuhteensa merkittävästi harvemmin onnellisiksi kuin naimisissa
olevat samanikäiset naiset. Avoliitossa elävistä tämän ikäryhmän naisista jopa
joka kolmas ei pitänyt suhdettaan onnellisena. Miehilläkin tuloksissa näkyi tässä
ikäryhmässä vastaavaa eroa, mutta paljon lievempänä kuin naisilla. Koska avoliitot
eivät ole tämän ikäisillä kovin yleisiä, voivat nämä erot johtua merkittävässä
määrin ihmisten erityisestä valikoitumisesta avoliittoihin tässä elämänvaiheessa.
Tällä sukupolvella ei ole myöskään paljoa kokemusta avoliitoissa elämisestä
omasta nuoruudestaan.

Avioliittojen ja avoliittojen onnellisuus tarkentui vielä jonkin verran, kun
parisuhdeonnea verrattiin eri kymmenvuotisikäryhmissä (Liitekuviot 5 ja 6).
Nuorten ihmisten parisuhteet olivat muita onnellisempia ja naiset kokivat vanhimpia
ikäryhmiä lukuun ottamatta omat suhteensa jonkin verran onnellisemmiksi
kuin miehet. Alle 40-vuotiaat naiset kokivat kussakin ikäryhmässä avioliittonsa
hiukan onnellisemmiksi kuin avoliittonsa, mutta samanikäisille miehille avoliitto
oli antanut onnea vähän useammin. Tätä vanhemmissa ikäryhmissä avioliittojen
ja avoliittojen vertailu oli melko mahdotonta, koska avoliittoja oli liian vähän
kunnollisten vertailujen tekemiseen.

Erojen katoaminen avioliittojen ja avoliittojen onnellisuudessa on paljolti seurausta
avoliittojen vahvasta yleistymisestä Pohjoismaissa. Sen seurauksena ihmiset
eivät enää suuremmin valikoidu näihin parisuhdemuotoihin. Tämä on todettu
myös Norjassa (Hansen et al. 2007), jossa avoliiton yhteydet ihmisten koettuun
hyvinvointiin olivat samat kuin avioliitoissa. Parisuhde- ja koettu hyvinvointi oli
alempi vain niillä avoliittolaisilla, jotka eivät olleet koskaan avioituneet.

Norjassa aiemmin naimisissa olleiden avoliittolaisten hyvinvoinnin taso oli
sama kuin naimisissa olevilla. Aiempaa avioliittoa kokemattomat avoliittolaiset
(naimattomat) arvioivat sen sijaan subjektiivisesti parisuhteensa ja elämänsä
jonkin verran vähemmän tyydyttäviksi kuin parhaillaan naimisissa olleet tai
aiemmin avioliiton kokeneet. (Hansen et al. 2007). Parisuhdemuodon lisäksi
myös parisuhdehistorialla voi siten olla yhteytensä ja vaikutuksensa parisuhteen
osapuolten onnellisuuden kokemuksille.

Esimerkkinä yhdysvaltalaistuloksista siellä on haettu eroja avio- ja avoliittojen
välille myös mielenterveysasioissa. Naimisissa olevilla todettiin vähemmän
depressiivisyyttä kuin avoliittolaisilla, vaikka heidän erilaiset resurssinsa otettiin
huomioon. Erilaisten selviytymisresurssien (coping) huomioonottaminen
pienensi depressiivisyyden erot kuitenkin merkitsemättömiksi. Avoliittolaisten
itsetunto ei ollut sen alempi kuin naimisissa olevilla. Naimisissa olevat poikkesivat
avoliittolaisista kuitenkin siinä, että heillä oli parempi itsehallinta ja he kokivat
saavansa enemmän tukea kumppaniltaan. (Marcussen 2005.)

Yhdysvalloistakin on kantautunut poikkeavia tuloksia. Willettsin (2006) tutkimuksessa
ei havaittu eroa parisuhteen laadussa avoliitossa ja avioliitossa olleiden
välillä. Avoliittojen laatu oli yhtä hyvä, vaikka vastaajilla olisi ollut kokemusta
aiemmasta avoliitosta. Eroja ei ollut myöskään suhteessa koettujen konfliktien
määrässä ja tasa-arvoon liittyvissä näkemyksissä.

Vaikka kirjallisuudessa on haettu useimmiten perusteluja siihen, miksi avioliiton
tulisi tuottaa useammin onnea kuin avoliiton, ei suomalaistulosten perusteella
mitään oleellista eroa tässä onnessa ole. Tämän mahdollisen eron katoaminen
selittyy sillä, että Suomessa ihmiset eivät valikoidu millään erityisellä tavalla
näihin kahteen liittomuotoon. Useimmilla ihmisillä on molemmista kokemusta
elämänsä eri vaiheista. Lisäksi avoliitosta on tullut Suomessa niin arkipäiväinen
ja sosiaalisesti hyväksytty asia, että avoliitossa elävien ei tarvitse enää tuntea
itseään millään tavalla erilaisiksi tai poikkeaviksi.

 

[juu]

Ihmeellistä, miten joidenkin mielestä maailman kamalin asia tuntuisi olevan naimisiin meno oman puolisonsa kanssa. Niin paljon pitää keksiä tekosyitä, miksi ei voi mennä naimisiin. Loukkaavaa puolisoa kohtaan. Mutta kuten sanottua, yleensä ne tekosyyt katoavat, jos kohdalle osuu Se Oikea.

just. itse olen joskjus nuorena ja tyhmänä mennyt naimisiin ja samassa liiitossa edellene.

nyt mietin miksi ihmeessä? miksi mennä naimissin? naimisiinmeno on kirkon keksintö. mikä on kirkko? kirkko on laitos joka on alistanut naisia ja muita rotuja paitsi valkoihoisia. ja ihannoinut miestä. alistanut naisia ja lapsia.

ja joka perustuu satukirjaan.