Naisjohtajat ja miesjohtajat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tea_73
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

Tea_73

Vieras
Mä olen työskennellyt liiketalouden tehtävissä monessa yrityksessä ja esimiehenäni on ollut sekä miehiä ja naisia. Miehiä kenties vähän enemmän, mutta paljon naisiakin. Ja mun on pakko sanoa, että miehet ovat olleet keskimäärin parempia johtajia. Noin kymmenestä miesjohtajasta 1 oli paskapää ja 2 oli hiukan hissukoita/saamattomia mutta muut hyviä/loistavia. Naisjohtajissa oli 2 erinomaista, mutta loput olikin sitten maksimissaan välttäviä.

Lisäksi jopa nämä erinomaiset naisjohtajat saivat paskaa niskaan duunipaikan muilta naisilta, joten helppoa ei ollut varmaan tuossa tehtävässä. Itse toivoisin joskus hamassa tulevaisuudessa olevani johtotehtävissä, mutta hirveesti täytyy tehdä töitä että välttää omien johtajiensa tekemiä virheitä.

Suurin ero mun mielestä miesjohtajissa ja naisjohtajissa on se, että miehet keskittyy olennaisuuksiin ja asiaan. Naisilla on sitten tämmöstä henkilökohtaista peliä enemmän ja silloin asiat saattavat jäädä pienemmälle panostukselle.

Uskon silti, että kun naisia tulee enemmän johtajiksi ja sinnekkin kehittyy sellaista perinnettä, niin suurempi osa naisistakin on parempia johtotehtävissä. Mitäs mieltä muut?
 
Mun johtajakokemukset on ihan eri maailmasta kuin ap:n, mutta kerronpa omaa kokemustani. Ongelma monilla miesjohtajilla on ollut se, että he eivät ymmärrä etteivät he johda pelkkää asiaa, vaan myös henkilöstöä (näissä minun työpaikoissani siis). Kokemusta kahdesta naisjohtajasta, jotka molemmat osasivat hoitaa myös sitä henkilöstösarkaa.
 
Mulla on enemmän kokemusta naisjohtajista kuin miesjohtajista, enkä oman kapean otannan vuoksi pysty kovin yleistäviä päätelmiä tekemään. En siis kovin monessa paikassa ole ollut töissä. Ylipäätään mä en tee päätelmiä kenestäkään sukupuolen mukaan, varsinkaan työpaikalla. Ehkä pitäisi..? Mulle jokainen siellä työpaikalla on työkaveri, ihminen jonka kanssa teen töitä ja siksi en tee näitä sukupuolieroja. Yksi surkeampi naispomo mulla on ollut, mutta en usko sen johtuvan hänen sukupuolestaan vaan ennemminkin ihan vaan perusluonteesta, joka hänellä oli.
 
Mulla on ollut muutamia naisesimiehiä ja sitten useita miesesimiehiä. Naisissa ei ole ollut yhtään huonoa, ainoa joka ehti olemaan pidempään esimiehenäni oli erinomainen, ehkä paras esimieheni tähän mennessä. Myös hänen esimiehensä oli nainen ja vaikutti erittäin hyvältä ja pätevältä tehtävässään (ja on muuten sittemmin edennyt hyvin arvostettuun asemaan).

Mies esimiehiä on ollut sitten laidasta laitaan paljon useampia, mutta näiden joukosta on löytynyt aika monta heikompaa tapausta tehtävässään.

Mulla määrittävä tekijä on kylläkin ollut yritys: Suurin osa hyvistä esimiehistä oli samassa yrityksessä. Olen ollut aina miesvaltaisissa työpaikoissa, ja siellä en ole havainnut naisten harrastavan ap:n mainitsevaa "peliä", vaan he ovat osanneet keskittyä nimenomaan olennaisuuksiin. (Pahimmat epäolennaisuuksiin keskittyjät ovat olleet miehiä.) Ehkä tausta, koulutus ja ympäristö muokkaavat enemmän taitoja esimiehenä kuin sukupuoli, näin ainakin omien havaintojeni mukaan.
 
Juu en mä väitäkkään, että sukupuoli olisi se määrittävin tekijä esimiehessä. Mutta keskimääräisiä eroavaisuuksia on melko paljon sukupuolten kesken.

Olen ollut monella alalla, mutta liikeyrityksissä. Omat työtehtävät ovat liittyneet pääasiassa logistiikan koordinointiin, yhteydenpitoon asiakkaiden kanssa jne. Tehtävänimikkeinä on ollut mm. logistiikka-assistenttii, logistiikkakoordinaattori, toimistotyöntekijä jne. Oma koulutukseni on tradenomi ja esimiehet ovat pääsääntöisesti olleet insinöörejä, tradenomeja ja ekonomeja.
 
[QUOTE="vieras";26419673]Mulla on kokemusta vain kahdesta naisjohtajasta ja yhdestä miesjohtajasta ja kaikki oli ihan yhtä huonoja.[/QUOTE]

Mulla on semmonen tunne, että liikaa on johtajina tämmösiä joilla on kyllä perselihakset kunnossa kun on kouluissa päntätty ja päntätty, mutta sitten ei tajuta oikeesta työnteosta mitään. Usein on niin, että vähemmän koulutettu mutta työssä työn oppinut on paras pomo. Mul on ollut monta pomoo ja melkein kaikki paljon koulutetut on ollu tosi huonoja. Ei osaa myöntää virheitä ja halveksuu työntekijöitä.

paras pomo oli semmonen, joka oli tehny oikeita töitä siinä firmassa 20 vuotta ja sitten tuli esimieheksi. Ja vaikka oli pomo, niin saatto auttaa työntekijöitä ja tarpeen tullen tuuraskin jotain eikä vaan pönöttänyt ja kyylänny ylpeenä.

Moni näistä lukutoukkapomoista vaan haahuilee tehtaalla tärkeen näkösenä tekemättä yhtikäs mitään, paitti ny vittuilee jostain pikkuasioista.
 
Jos nyt aletaan viilaamalla pilkkua, niin harvoinpa ne johtajat juuri on työntekijöiden kanssa tekemisissä. Esimiehet sitten asia erikseen.

Itse en ole huomannut juuri eroja sukupuolten välillä, persoonissa vain. Selkein ero miesten ja naisten välillä on ehkä se, että miehet kokemukseni mukaan sortuvat helpommin johtamaan vain asioita ja saattavat unohtaa ihmisten johtamisen.

Nykyisessä työpaikassani yhtäkään esimiestä ei palkata talon ulkopuolelta, joten ehkä siksikin persoonien kanssa tulee vähemmän yllätyksiä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Meritähti;26419843:
Jos nyt aletaan viilaamalla pilkkua, niin harvoinpa ne johtajat juuri on työntekijöiden kanssa tekemisissä. Esimiehet sitten asia erikseen.

Puhuinkin tosiaan vain omasta kokemuksestani. Pienissä paikoissa johtaja kun on myös henkilöstöjohtaja.

Esimiehiinkin sopinee tämä sama keskustelu.
 
Miehet ei oo yleensä niin empaattisia ja eivät siksi mieti kaikkia juttuja kaikkien kannalta. Etenkään siltä kannalta, että miltähän jostakin mahtais tuntua. Mutta joskus tää on etukin. Naisilla nimittäin on enemmän taipumusta siihen, että yritetään miellyttää kaikkia, eikä siitäkään mitään tuu.

Parastahan olisi, että pystyisi luovimaan näiden asioiden kanssa mahdollisimman hyvin. Helppoahan se ei toki ole, mutta jotkut johtajat pystyy siihen melko hyvinkin. Ja siinä porukassa on niin naisia kuin miehiäkin.
 

Yhteistyössä