Tyttöjen jääkiekkovalmentajat ja huoltajat miehiä??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Meillä 16 v tyttö pelaa jääkiekkoa ja yleensä harjoituksissa ja peleissä kulkenut isänsä kanssa. Isänsä auttelee siis harjoitusten kanssa ja toisinaan iltaisin teroitellut luistimiakin.En ole siis itse kulkenut juurikaan mukana, ollut lähinnä miehen ja tytön välinen harrastus. Mutta päivitellyt joskus miten vähän naisia heidän joukkueensa taustajoukkueeseen kuuluu. Mutta viikonloppuna kun olin itse paikan päällä pelissä, voin sanoa että järkytyin kyllä pahemman kerran. Eikä minulla mitään miehiä vastaan ole, mutta missä kaikki naiset taustajoukkueesta on?? Ja tämä ei kuulema ole mitenkään harvinaista muissakaan joukkueissa. Tuomarit, valmentajat, huoltajat, kaikki miehiä. Eihän tuo nyt naisen näkökulmastakaan mitenkään vaikeaa ole, siis taustajoukon työ, mutta silti. Missä ihmeessä naiset on?

Tätä asiaa päivittelin viikonloppuna naamakirjassa ja moni muukin on saman huomannut. Talkooporukassa on yhä enemmän ja enemmän pelkästään miehiä, naisia ei juurikaan. Eikä kukaan oikein tyhjentävää vastausta osannut antaa miksi. Siis ei pelkästään jääkiekkoon, vaan yleisesti. Enkä voi itseänikään puolustella, ihan samalla tavalla voisin tytön kanssa siellä taustajoukoissa olla, mies osaa katsoa kaksi muuta lasta varmasti sen aikaa ja varmasti isovanhemmatkin ottavat ilolla hoitaakseen. Mutta olen hölmistynyt siitä että nuorten tyttöjen joukkuetta holhoavat jopa eläkkeellä olevat miehet, joka jotenkin on jopa kuvottava ajatus.

Mikä menee vikaan? Ja ei, tuo ei ole pelkästään miesten harrastus. Sama suuntaus on kaikkialla, paitsi naisvoimustelioilla. Siellä taas miehiä ei näy ollenkaan. Vaan porukka on niin naisvaltaista että pahaa tekee.

Pahoittelut taas yleistämisestä, mutta ihmettelenpähän vaan. Ja vastedes otan kyllä meidän nuorimmatkin mukaan ja lähdetään porukalla auttamaan jos vaan aikataulut sopii.
 
Mun tytöt on urheilleet ja niissä se valmentajat on olleet miehiä melkein aina. Miehiä tai lesboja mut ei muita. Niissä on sitten aika huonoja ja tosi hyviä valmentajia.
 
Meillä oli tästä puhetta viime kesänä leirillä ja siellä saatiin meidän ryhmän osalta aika selkeästi syyksi että tyttöjen/poikien vanhemmista äideillä ei ollut mitään kokemusta jääkiekosta. Vastaavasti isät olivat kaikki pelanneet koulussa ainakin liikuntatunnilla jääpalloa, joten laji ja välineet olivat tuttuja. Ja tuota asiaa päiviteltiin pidemmän aikaa koska moni muisti poikien pelivuorot, mutta ilmeisesti tytöt pelasivat salibandya niinä päivinä. Eli kasvatus on ollut jo sikäli lokeroivaa meidän koulussa 90 luvun puolessa välissä.

Moni äiti kuitenkin on tuon viimekesäisen leirin jälkeen tullut toimintaan mukaan. Ja meillä on tyttöjen joukkueessa aika paljon naisia taustavoimissa. Ja valmentajissa on todellakin eroja. En nyt sano että nykyinenkään on paras, eikä ehkä hahmota mitä itse kukin tekee harjoituksissa väärin, mutta pelissä hän näkee heti mitä vastapuoli hautoo ja osaa tsempata porukkaa aivan uskomattomalla tavalla. Mutta harjoituksissa tosiaan moni huoltaja tuleekin sitten neuvomaan kikkoja miten luistelu tai mailan ja kiekon käsittely sujuu helpommin. Ja on itsekin sanonut että ei juuri ole pelannut, mutta eipä kukaan muukaan sitä hommaa halunnut ja hän on peleistä ihan onnessaan. Ja homma toimii, sehän on tärkeintä.

Meidän paikallisella partiolla miehet ja naiset on aika 50/50 suhteessa järjestämässä. Mutta silti toivottaisiin enemmän porukkaa.
 
Niin se meni meilläkin koululiikunnassa, että pojat pelasi jääkiekkoa ja tytöt opetteli kaunoluistelua. Ehkä olisi saanut mennä pelaamaankin jos olisi halunnut? En muista. Mutta itse en ole koskaan pelannut jääkiekkoa. Nyt poika pelaa, mutta enhän minä osaisi valmentajaksi/huoltajaksi yms. ryhtyä. En oppinut ikinä kunnolla edes luistelemaan. Oheistoimintaan, makkaranymyyjäksi tms. missä ei tarvita mitään lajiosaamista, olen kyllä ihan valmis ryhtymään.

Sen sijaan tyttären sählyporukan osalta hommat hoitelee melkein pelkästään tyttöjen äidit. Yksi isä siellä silloin tällöin mukana pyörii (valmentajan puoliso).
 
Näin asia oli Pyhäjärvelläkin aikoinaan. Pojat jääkiekkoa ja tytöt kaunoluistelua. Hiekkakentälle oli aurattu iso alue ja jäädytetty. Itse muistelen niin katkerana noita aikoja kun olisin halunnut nimen omaan jääkiekkoa pelata. Mutta ei. Tehdään kuvioluistelua. Ja opettaja vielä murisi joka kerta hokkareista kun ei minulla ollut mitään kaunoluistimia. Olisiko yhdeksännellä luokalla tullut muutosta kun silloin oli tytöt ja pojat sekaisin. Mutta pojat ei halunneet mitään kaunoa luistella niin kaikki pelasivat jääkiekkoa.

Ja toinen asia mikä jäi kaivelemaan mieltä oli ne himputin nojapuut, renkaat ja tangot. Niissä piti kieppua, ihan kuin joku silloin lievästi ylipainoinen (minä) olisi edes jalkoja suoraan ylöspäin renkaissa saanut. Ja hävetti ihan julmetusti mennä koko luokan eteen temppuilemaan.

Minä lienen tuosta jonkun trauman saanut kun en lastani voinut kuvitellakaan mihinkään balleriina tai taitoluistelu kerhoon Kuopioon muuton jälkeen. Jääkiekkokoulua hänelle tarjosin kun mikään muu ei oikein kiinnostanut, paitsi baletti, mutta se siitä. Ja näyttäähän tuo tyttö olevan ihan onnessaan hikikarpalo otsalla treenien jälkeen vieläkin :) Ja muutenkin näyttää aika paljon likalle tuoneen itsevarmuutta kyseinen harrastus. Ja sekaisin on miehiä ja naisia täällä tiimeissä. Ei voi puhua ukkoutuneista. Vaikka välineistä miehet yleensä vastaavatkin.
 

Yhteistyössä