NAISET ESIMERKKINÄ

HUOMENTA! Miksi naiset suhtautuvat niin kriittisesti itseensä ja antavat lapsilleen samanlaisen mallin? Monet morkkaavat kroppaansa ja itsetunto naisena laskee. Kuka valittaa nenäänsä, läskimakkaroita tai tissejä. Mies vieressä on aivan tyytyväinen ja ihmettelee moista touhua. Onko tämä mollaaminen peräisin tuolta rapakon takaa. Siellä ollaan aivan väärillä raiteilla, luonnollinen alastomuus esim. saunassa on meidän kulttuuria, eikä siinä ole mitään hävettävää. Pervot ja pedofiilit pitäisi poistaa yleisiltä uimapaikoilta. Ei pitäisi verrata toisiin ja etenkään kaksikymmentä vuotta nuorempiin. Jos jatkuvasti ja ääneen morkkaa kroppaansa etenkin tytöt käsittävät helposti, että heidänkin kropassaan on jotakin vialla. Lukekaa aiheesta enemmän jos kiinnostaa. Itsekin tuskailen muutaman kilon kanssa, mutta en ääneen lapsille. Miehelle enemmänkin, mutta kun hänelläkin tukka lähtee aika nuorena ja mahakaan ei ole samoissa mitoissa kun nuorena. Silti mieheni on hyväkroppainen ja enennkaikkea itsetunnoltaan normaali. Siis, kiittäkää kroppaanne ja huolehtikaa siitä. pieni laihdutus ja omastakunnosta huolehtiminen on pelkkää plussaa, mutta ei kaikkien tarvitse olla saman muotin mukaisia. Se olisi tosi tylsää. Toinen juttu, miksi suomalaiset naiset ovat niin estyneitä? Menkoista tai seksistä tai muuten vaan elämästä voisi jutella edes parhaille kavereille rehellisesti, eikä yrittää aina ja jokapaikassa vetää jotain supernainen roolia? Tiedän itsekin, että se on vaikeaa, mutta joskus huumorilla ja omien mokien jakamisella rakentaa aitoja ystävyyssuhteita. Nauru on parasta terveydenhoitoa ja kumpa oppisin itsekin välillä ottamaan vähemmän vakavasti tämän elämän. Silloin koko perheellä olisi kivempaa, eikä kaikesta tarvitsisi nipottaa ja pyrkiä täydellisyyteen. Kommenttia ja aurinkoista päivää. :heart:

 

Olen ollut huomaavinani, että kriittisimpiä kroppansa ja ulkonäkönsä suhteen ovat ne, joilla ei olisi mitään aihetta itsekriittisyyteen. Sitten taas esim. ylipainoiset äidit istuksii huolettomina Rollsissa tai Mäkkärissä, eikä hauku itseään. En tiedä, mistä se kertoo?

Asiaa kyllä kirjoitat, tuossa mitä kirjoitat, on vinha perä. Pitäisihän äitien muistaa, että lapset on tarkkasilmäisiä. Ei ehkä kannattaisi niin kauheasti kritisoida itseään. Eikä muuten näyttää huonoa mallia piereskelemällä ja röyhtäilemällä, vrt. piereskelyketju täällä

:x

 

miusta oli hauska kun tyttöni 7v. oli viime kesänä uimakoulussa ja kerran sen jälkeen sanoi että hän haluaisi vähän muhkeammat jalat.
hää on aika laiheliini ja katsoi siellä sit toisia lapsia.
olispa samaa mieltä isompana jos perii äitinsä muhkeat reidet

 

Mahtava kommentti, tuo lapsen reisijuttu. Sinulla ainakin on itsetunto kohdallaan. Minullakin on kaksi pikkutyttöä, jotka tarkkailevat ympäristöään. huomaavat korvikset ja kaikki pikkujututkin. Tällainen naisellisuus ihastuttaa minua ja saa minutkin vähän laittautumaan, koska yleensä olen liiankin käytännöllinen. Olin lasten kanssa ruokakaupassa ja sika väsynyt. lapset pyysivät minua kokeilemaan pääsisäisnoidan hattua ja tuumasivat.:"äiti, tuo sopii sun tyyliin. " Meinasin naurusta revetä, että vai ollaan sitä niin noita-akan näköisiä jo lastenkin mielestä. Kassan kassa naurettiin ja tuumasin että kyllä miehelle makeat naurut maittaa kun tuon kuulevat. lapset ovat ihania! Mutta kyllä tuo kropan mollaaminen, 10- v. laihdutus ja anoreksia huolettaa, millaisia naisenmalleja sitten lapsille annetaan? nuorten naisten ylipaino on huomattavaa, ja osa naisesta on todella pyöreitä! Eikö oma terveys huoleta hiukkaakaan? Elämänlaatu laskee ainakin, sillä lihavuus rasittaa sydäntä, polvia jne. ja masennus yleistyy. Minä nautin liikunnan ilosta lähes päivittäin ja oli kuulkaa mahtava keli painaa luisteluhiihtoa tänään! Illasta miehen kanssa voi pitkästä aikaa tulla ihan seksikäs, sillä valohoito auttaa tähänkin hommaan!

 

Eihän sitä enää olla kuin parikymppisenä, suht ok kuitenkin. Aina ois kuitenkin vähän paranneltavaa Tuli vain tässä mieleen, että olishan se shokki jos yhdessä yössä olis repsahtanut tällaiseksi nelikymppiseksi! Luoja on onneksi armollinen ja antaa sen tapahtua vuosien saatossa, pikku hiljaa =)

 

Huomenta!
Olen samaa mieltä ap:n kanssa. Tuli vaan tossa mieleen että elämän kaikenlaisset kokemukset saavat ehkä mielen raiteiltaan sillatavalla että ei oikein olisi mihinkään tyytyväinen vaikka on ihan ok näköinen. Ainakin mulla on omasta erosta sellaisia kokemuksia, kun entisellä miehellä oli toinen nainen, että ei kelpaa kellekään, on siellä täällä raskausarpia ja ym muuta sellaista ja jotenkin katselee itseään ihan hirvittävän kriittisesti. Onneks itsetunto nousi kohisten sinkkuaikana ja olen aina yrittänyt tyttärelleni olla sellainen esimerkki joka pitää kunnostaan huolta,syömällä normaalisti ja liikkumalla.