M
^/ Martin
Vieras
Seurustelin muutaman kuukauden ajan itseäni vanhemman naisen kanssa. Minulla oli juuri mennyt poikki pidempi suhde, ja vaikka halusinkin olla hyvä mies tälle naiselle, oli minun kuitenkin mahdoton sitoutua häneen. Halusin siis lopulta erota pienien kiemuroiden jälkeen.
Nainen ei ottanut eroamme hyvin. Hän alkoi soittelemaan minulle kertoen ettei enää jaksa. Hän puhui jopa itsemurhasta. Ehdotin varovaisesti että hän menisi lääkäriin, mutta hän loukkaantui minulle. Hänen mielestään suhteen päättyminen oli ainoastaan minun syy, ja ainoa tapa korjata tämä vikani olisi jatkaa suhdetta. Vaikka suhtaudun vakavasti jos ihminen alkaa puhumaan itsemurhasta, näen sen tosi kyseenalaisena metodina yrittää uhakailujen avulla saada toinen jäämään suhteeseen mihin ei halua jäädä. Lisäksi meidän suhde oli kuitenkin lyhyt, kysymys ei ollut vuosista (kuten aiemmassa suhteessani)
Suhteen aikana nainen osoitti jo merkkejä itsekkyydestä, mikä omalta osaltaan aiheutti sen että haluni jatkaa väheni. Hän ei koskaan nähnyt mitään vikaa itsessään, kaikki asiat olivat aina muiden syytä. Hän puhui muista miehistä minulle yrittäen tehdä minut mustasukkaiseksi. Hänen historiassa on paljon miehiä, monia suhteita. Tästä hän minulle itki. Mutta vaikka tunsinkin sympatiaa, ei sen varjolla voi saada toista toimimaan oman pillinsä tahdissa. Hän halusi koko ajan huomiota, aivan koko ajan. Muihin naisiin hän suhtautui sillä asenteella, että he ovat hänelle kateellisia. Jos seurassa oli naisia hän suhtautui heihin ylimielisesti, ja myöhemmin sanoi minulle että naiset eivät pidä hänestä koska kokevat hänet uhaksi. Hänelle ei tullut mieleen että hänen omassa käytöksessä voisi olla jotain ikävää.
En ole mikään pyhimys. Oman pitkän suhteen jälkeen en hakenut mitään vakavaa suhdetta. Tosin en ketään halunnut loukatakaan. Kohtelin tätä naista hyvin, mutta en vain halunnut jatkaa. En halunnut vakavaa suhdetta. Rakastin vielä exääni. En ollut päässyt yli hänestä.
Kuinka vakavaa on itsemurhilla uhkaileminen? Mitä minun pitäisi tehdä tässä tilanteessa? Hän soittelee minulle humalassa yhä edelleen.
Nainen ei ottanut eroamme hyvin. Hän alkoi soittelemaan minulle kertoen ettei enää jaksa. Hän puhui jopa itsemurhasta. Ehdotin varovaisesti että hän menisi lääkäriin, mutta hän loukkaantui minulle. Hänen mielestään suhteen päättyminen oli ainoastaan minun syy, ja ainoa tapa korjata tämä vikani olisi jatkaa suhdetta. Vaikka suhtaudun vakavasti jos ihminen alkaa puhumaan itsemurhasta, näen sen tosi kyseenalaisena metodina yrittää uhakailujen avulla saada toinen jäämään suhteeseen mihin ei halua jäädä. Lisäksi meidän suhde oli kuitenkin lyhyt, kysymys ei ollut vuosista (kuten aiemmassa suhteessani)
Suhteen aikana nainen osoitti jo merkkejä itsekkyydestä, mikä omalta osaltaan aiheutti sen että haluni jatkaa väheni. Hän ei koskaan nähnyt mitään vikaa itsessään, kaikki asiat olivat aina muiden syytä. Hän puhui muista miehistä minulle yrittäen tehdä minut mustasukkaiseksi. Hänen historiassa on paljon miehiä, monia suhteita. Tästä hän minulle itki. Mutta vaikka tunsinkin sympatiaa, ei sen varjolla voi saada toista toimimaan oman pillinsä tahdissa. Hän halusi koko ajan huomiota, aivan koko ajan. Muihin naisiin hän suhtautui sillä asenteella, että he ovat hänelle kateellisia. Jos seurassa oli naisia hän suhtautui heihin ylimielisesti, ja myöhemmin sanoi minulle että naiset eivät pidä hänestä koska kokevat hänet uhaksi. Hänelle ei tullut mieleen että hänen omassa käytöksessä voisi olla jotain ikävää.
En ole mikään pyhimys. Oman pitkän suhteen jälkeen en hakenut mitään vakavaa suhdetta. Tosin en ketään halunnut loukatakaan. Kohtelin tätä naista hyvin, mutta en vain halunnut jatkaa. En halunnut vakavaa suhdetta. Rakastin vielä exääni. En ollut päässyt yli hänestä.
Kuinka vakavaa on itsemurhilla uhkaileminen? Mitä minun pitäisi tehdä tässä tilanteessa? Hän soittelee minulle humalassa yhä edelleen.