Yhdessä ollaan oltu 13 vuotta. Vuosi yhdessä ennenkuin aloin odottaa esikoistamme. Sitten vieraannuimme toisistamme. Hellyys ja läheisyys jäi puuttumaan suhteestamme. Kymmenen vuotta meni ilman päivittäisiä hellyydenosoituksia. Miehestä tuli todella toisarvoinen. Uppuduin täysillä lapsen kanssa. Seksiäkin oli tyylin kerran kuukaudessa.
Halut heräsivät itselläni muutama kuukausi sitten. Mies suhtautui tyyliin etten voi olettaa heti hänen tunteidensa heräämiseen. Että pitää antaa aikaa. Nyt tuntuu etten sitten antanut sitä aikaa tarpeeksi. Koko ajan kuukausia olen kysellyt, epäillyt ja kyseenalaistanut häntä. Naisena mua loukkaa, et mies on tyyliä, et kerta viikossa tai kahdessa riittäis intiimiä oloa. Jos huomaan että tulee tilanne, että teen aloitteen, niin hän väistää niitä tilanteita. On hän myöntänyt mulle, että semmoisia ei voi toiselle sanoa. Ja sellaiset asiat täytyy vaistota toisesta. Seksi on myös ollut koko aikuisiän hänelle ongelma. Huono mieskunto yms. Itse teen taas kolmekin kertaa viikossa aloitteen. Silti asia ei ole hänelle ongelma. Niin hän on sanonut.
Tuntuu vain ettei hän halua loukata mua. Mutta pienistä vihjeistä tajuan minäkin. Aamulla (viikonloppuna) hänellä on kiire sängystä ylös. Ja iltaisin hänellä ei ole kiireitä sänkyyn. Kaikki hauskuus on niissä puuhissa poissa. Tiedä onko mies leipääntynyt. Mutta onko niistä asioista sitten vaikea puhua, ettei loukkaa toista.
Liikaa on puhuttu niistä asioista, mies on sanonut. Olenko vienyt nyt täysin hänen halunsa, että seksistä on tullut ikävä velvollisuus. Myönsi kyllä kun kysyin, ettei itse tekisi niin usein alotteita. Onko muilla miehillä kokemuksia joissa vaimon seksuaalisuus herää päälle kolmikymppisenä, miehen kannalta ikäänkuin myöhässä?
Ja olenko nyt sitten pilannut maailman luonnollisimman asian väliltämme. Mies ih,ettelee, ettenkö mitään muuta osaa miettiä. Kun parisuhteessa on muutakin ja kun meillä ei kerran ole niitä todellisia ongelmia.
Halut heräsivät itselläni muutama kuukausi sitten. Mies suhtautui tyyliin etten voi olettaa heti hänen tunteidensa heräämiseen. Että pitää antaa aikaa. Nyt tuntuu etten sitten antanut sitä aikaa tarpeeksi. Koko ajan kuukausia olen kysellyt, epäillyt ja kyseenalaistanut häntä. Naisena mua loukkaa, et mies on tyyliä, et kerta viikossa tai kahdessa riittäis intiimiä oloa. Jos huomaan että tulee tilanne, että teen aloitteen, niin hän väistää niitä tilanteita. On hän myöntänyt mulle, että semmoisia ei voi toiselle sanoa. Ja sellaiset asiat täytyy vaistota toisesta. Seksi on myös ollut koko aikuisiän hänelle ongelma. Huono mieskunto yms. Itse teen taas kolmekin kertaa viikossa aloitteen. Silti asia ei ole hänelle ongelma. Niin hän on sanonut.
Tuntuu vain ettei hän halua loukata mua. Mutta pienistä vihjeistä tajuan minäkin. Aamulla (viikonloppuna) hänellä on kiire sängystä ylös. Ja iltaisin hänellä ei ole kiireitä sänkyyn. Kaikki hauskuus on niissä puuhissa poissa. Tiedä onko mies leipääntynyt. Mutta onko niistä asioista sitten vaikea puhua, ettei loukkaa toista.
Liikaa on puhuttu niistä asioista, mies on sanonut. Olenko vienyt nyt täysin hänen halunsa, että seksistä on tullut ikävä velvollisuus. Myönsi kyllä kun kysyin, ettei itse tekisi niin usein alotteita. Onko muilla miehillä kokemuksia joissa vaimon seksuaalisuus herää päälle kolmikymppisenä, miehen kannalta ikäänkuin myöhässä?
Ja olenko nyt sitten pilannut maailman luonnollisimman asian väliltämme. Mies ih,ettelee, ettenkö mitään muuta osaa miettiä. Kun parisuhteessa on muutakin ja kun meillä ei kerran ole niitä todellisia ongelmia.