Naapurin tunkeileva lapsi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "hmmmmm"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

"hmmmmm"

Vieras
Huokaus. Yritän olla lapsirakas (vaikka oikeastaan välitän vain omistani) ja naapurin lapsi alkaa käydä hermoille. Hän tulee liian lähelle, enkä tiedä mitä sanoa. Tänään olin lähi leikkipuistossa oman lapseni kanssa kun tämä poika tuli paikalle. Omani satutti vähän päätään ja tuli penkille jossa istuin ja otin hänet syliin. Lapseni oli hetken sylissä ja jatkoi sitten leikkejään hiekkalaatikolla. Sitten tämä naapurin lapsi kiipesi syliini myös! Ja hän on seitsemän vuotias.

Ahdistaa jotenkin. Miten tässä pitää toimia? Tämä lapsi kyselee kaikkea, kyselee saako tulla meille katsomaan kissaa ja saako tulla meille katsomaan omaa lastani (joka on 1,5v) ja saako mennä mieheni kanssa kauppaan jne.

Onko hän liian huomionkipeä? Onko minun pakko antaa hänelle sitä huomiota, jota hän ei äidiltään saa? (Isä on poissa kuvioista, näin olen käsittänyt).
 
Eihän lapsi oo mikään adhd lapsi? Kaverini lapsella on adhd ja sillä yhtenä "oireena" on tuo että tunkee lähelle, ihan naamaan kiinni ja joskus syliinkin, ihan koululaisenakin vielä.
 
ole lapselle ystävällinen ja juttele puistoilun lomassa, mutta vedä selvät ajat noihin kylään kinuamisiin ja kauppakäyntien pyytämisiin. lapsi on varmaan yksinäinen ja hakee sinusta turvallista tukijaa.
 
Mä muistan meidän naapurin tytön, joka kiehnäs aina aikuisia, vaikka kotona oli tosi lellitelty ja hellitelty. Ilmeisesti ajatteli, että kun ei äiti ole paikalla, joku muu saa kelvata :D
 
[QUOTE="surku";23746123]ole lapselle ystävällinen ja juttele puistoilun lomassa, mutta vedä selvät ajat noihin kylään kinuamisiin ja kauppakäyntien pyytämisiin. lapsi on varmaan yksinäinen ja hakee sinusta turvallista tukijaa.[/QUOTE]

siis RAJAT ei ajat
 
Olisiko niin, että tämän lapsen vanhemmat eivät tarjoa lapselle sitä turvaa ja hellyyttä jota pitäisi, joten hakee sitten sinusta, kun vaikutat turvalliselta aikuiselta.
 
Voisitko sanoa "tunkeilevalle" lapselle jotenkin nätisti, mutta selvästi, että et halua häntä syliin tai kotiisi tai mitä hän nyt ehdotteleekin. Sinussa ei ole mitään vikaa, lapsella sen sijaan voi olla vaikeuksia sosiaalisissa tilanteissa eikä osaa siksi käyttäytyä "oikein".

Oma 6-vuotiaani on usein liian tuttavallinen vieraille, hänellä on ongelmia hahmottaa toisten ihmisten henkilökohtaisia rajoja ja minkälainen käytös on sopivaa ja mikä taas tungettelevaa. Yritän häntä opastaa parhaani mukaan käyttäytymään erilaisissa tilanteissa ja kohtaamaan ihmisiä, mutta hitaasti tuntuu oppi menevän perille. En pistäisi ollenkaan pahakseni, jos henkilöt, jotka kokevat poikani käytöksen tungettelevana, sanoisivat siitä suoraan hänelle sen sijaan, että hymyilevät vaivaantuneesti ja koittavat liueta tilanteesta. Poikani ei vain tajua noita hienovaraisia vihjeitä vaan seuraa kohdettaan kuin hai laivaa ja jatkaa kyselyään ja selityksiään. Olen pahoillani.. :-/
 
Myös olen sitä mieltä, että vedät rajan kyläilyihin ym. ja koitat jutella vanhempien kanssa. Olet vieraalle lapselle aikuinen. Sääliksi käy sitä vierasta lasta, jos kotona ei saa tarpeeksi rakkautta...
 
Voisitko sanoa "tunkeilevalle" lapselle jotenkin nätisti, mutta selvästi, että et halua häntä syliin tai kotiisi tai mitä hän nyt ehdotteleekin. Sinussa ei ole mitään vikaa, lapsella sen sijaan voi olla vaikeuksia sosiaalisissa tilanteissa eikä osaa siksi käyttäytyä "oikein".

Oma 6-vuotiaani on usein liian tuttavallinen vieraille, hänellä on ongelmia hahmottaa toisten ihmisten henkilökohtaisia rajoja ja minkälainen käytös on sopivaa ja mikä taas tungettelevaa. Yritän häntä opastaa parhaani mukaan käyttäytymään erilaisissa tilanteissa ja kohtaamaan ihmisiä, mutta hitaasti tuntuu oppi menevän perille. En pistäisi ollenkaan pahakseni, jos henkilöt, jotka kokevat poikani käytöksen tungettelevana, sanoisivat siitä suoraan hänelle sen sijaan, että hymyilevät vaivaantuneesti ja koittavat liueta tilanteesta. Poikani ei vain tajua noita hienovaraisia vihjeitä vaan seuraa kohdettaan kuin hai laivaa ja jatkaa kyselyään ja selityksiään. Olen pahoillani.. :-/

Kiitos tästä :)

Tänään taas leikkipuistossa naapurin lapsi oli siellä. Nyt hän ei tullut syliin asti, mutta kyseli kovasti kaikkea miehestäni, käyttäen ilmaisua "ton iskä" eli oman lapseni isä. Se kuulosti jotenkin karulta... tuli paha mieli. Hän kysyi taas, koska meillä syödään ja mitä ja saako hän tulla. Sanoin, että siitä pitää sopia äitien kesken. Lapsi ei selvästi tykännyt vastauksesta mutta tyytyi siihen.

Miten minä aloitan keskustelun vieraan naisen kanssa, että hei sinun lapsesi on liian tungetteleva?!
 
Nostan tätä, kun en tiedä mitä tehdä. Taas tänään olimme leikkipuistossa, ja kun aloin lapsen kanssa tehdä lähtöä, naapurin lapsi lähti mukaamme. Sanoin selvästi, että ME menemme nyt sisälle, mutta lapsi seurasi meitä eteiseen asti! Sanoin siinä, että sinun täytyy nyt mennä omaan kotiisi. Lapsi kysyi, koska tulemme uudestaan ja moneltako mieheni tulee töistä. Sanoin että mies tulee illansuussa ja että en tiedä, koska tulemme uudestaan.

Äsken mies lähti lapsen kanssa vielä kaupassa käymään kävellen ja näin miten lapsi polki pyörällä heidän peräänsä kovaa vauhtia. Tiedän, ettei mieskään pidä tästä lapsesta. Minäkään en pysty pitämään, hän tulee liian lähelle ja on yksi hiton takiainen.

Miten minä sanon tästä hänen äidilleen?
 
meillä on vähän sama juttu.. tosin tunkeilun lisäksi tämä lapsi on agressiivinen : / noin 7-8 v. poika, tunkee tuossa pihalla aina samalle hiekkalaatikolle tms ja jos ollaan lähdössä kauppaan yrittää ängetä mukaan. pahinta on kuitenkin " riehuva leikkiminen" ( hakataan lapiolla niin että hiekka pöllyää, potkitaan hiekkaa silmille, hakataan kepillä keinuja) , lähes väkivaltaisuus sekä hillitön karjuminen. se ei ole normaalia pikkupoikien riehakkuutta, vaan ihan jotain muuta... paljon pelottavampaa suoraan sanoen. pojasta puhutaan tässä pihapiirissä "hulluna" sekä "häirikkönä", varsinkin meitä pienten lasten vanhempia ahdistaa.
minusta kuitenkin tuntuu, että pojalla on jokin AD/HD tms. häiriö ja sisimmässään kaipaa varmasti vain tulla hyväksytyksi
 
Meidän naapurissa on samanlainen tyttö. ei tosin enää nyt vanhempana (on 13 vee) ole niin tunkeileva, kuin joitakin vuosia sitten, jolloin tosiaankin tunkeili sisälle asti ja kyseli lievästi sanottuna outoja kysymyksiä. kertoi myös mielestäni liian intiimejä asioita perheestään.

Aluksi kammosin tyttöä, mutta sitten tajusin, että tyttö on jollain tapaa kehitysvammainen. Ulkonäöstä ei huomaa mitään, mutta käytös on outoa.

Olen sanonut tytölle vaan suoraan, että meille ei tänään voi tulla tai ei tämmöisistä asioista ole tapana jutella naapurien kanssa. Ihan hyvin tyttö on uskonut.
 
Aivan kuin meen naapurin poika. 6v. palloilee yksin kaikki illat meen pihassa ja puistossa. Jatkuvasti soittamassa ovikelloa ja tulossa sisälle. Ei ymmärrä jos sanon että ei nyt tulla,no jso vaikka hetken päästä.
Vanhemmat ei yhtään kato sen perään mitä touhuaa. Mulla rupee tulee mitta täyteen sen kanssa.
 
Onko sinulla ap mitää käsitystä tämän tunkeilevan lapsen perheestä? Voisitko sittenkin mennä sanomaan hänen äidilleen, että koette häiritsevänä pojan käytöksen? Menisittehän sittenkin, jos poika käyttäytyisi jotenkin väkivaltaisesti...
 

Yhteistyössä