Myyntiin, kun neiti ei tykännytkään tästä...??!!

Monta kertaa hämmästelen nimenomaan jossain 86-92cm vaatteissa, että kukahan perheissä määrää, kun joku 1,5v päättää nämä asiat
Sit kirpparipalstalle myyntiin "tämä 50€ maksanut ihanuus, josta neiti ilmoitti heti, ettei pidä."
Ymmärrän isompien lasten kohdalla, mut joku taapero... Kiva ostaa aina uutta ja uutta, että mistähän meidän neiti nyt sit sattuu mikäkin päivä tykkäämään...
Vai onkohan vain myyntipuheita nuo.

 

Joo puhut varmaan sypyissä olevasta nutusta naurahtelin samaa

 

Mun serkun tyttö oli jo alle 2-vuotiaana hirmu tarkka, mitä haluaa laittaa päälleen. Jos vaate ei ollut mieleinen, hän ei sitä päälleen huolinut. En kyllä tiedä, mistä hän tämän piirteen sai, sillä hänen vanhempansa olivat ihan tavallisia pukeutujia.

Tytöstä kasvoi ihan tavallinen opiskelija. Vaatteista hän on tarkka edelleen ja todella hyvä silmä hänellä on vaatteiden suhteen. Rahaa hän ei vaatteisiin varmaan käytä keskivertoa enempää.

 

No meillä on kyllä oltu jo reilu 2v ku on tuon kokosia käytetty... meillä ei lapset oo ronkeleita vaatteiden suhteen,
mutta mun kaverin tyttö on kyllä pienestä pitäen kasvatettu sellaseks hienohelmaks, että ihan varmaan on jo ennen 2v sanonu jos ei tykkää. Nyt 3v kaikki vaatteet pitää olla sävy sävyyn tai muuten mätsätä esim. kaikissa rusetti jne MYÖS kengät. Sitten äiti valittaa kuinka vaikeeta ostaa ja kuinka paljon lähtee suoraan kiertoon :O

Mut eiköhän noista kirpparimyyjistä valtaosa osta alesta ja pistä voitolla myyntiin.

 

Joskus olen hieman samaa ihmetelly, meillä ei kolmivuotiaskaan vielä valitse et mitä pukee päällensä..

 

Meidän 4v on 92 cm pätkä ja tietoinen siitä mitä haluaa käyttää. Ostelen monenlaisia mekkoja ja suurimman osan hyväksyykin, vaikka ei ihan mieleinen olisikaan, mutta joitain ei päälleen pue, niin sama se on myydä sitten eteenpäin. Tosin en osta uusia 50€ mekkoja vaan muutamalla eurolla kirppareilta.

 

Meillä 2,5v:lle menee vielä jotkut 92cm vaatteet ja hän kyllä on hyvin päättäväinen sen suhteen mitä vaatteita ei kelpuuta. Tästä oppineena ei kyllä tulisi mieleenikään ostaa hänelle 50€ maksavia ihanuuksia kokeillakseni huoliiko vai ei... Viime viikolla ostin kaksi mekkoa kirppikseltä 2€/kpl noin tietoisena että mekot eivät ole pop nykyään, toiveissa jos toinen kävisi isoveljen kevätjuhlaan ja toinen noin hellemekoiksi. Vastassa oli tiukka ei, onneksi ei noilla hinnoilla jää harmittamaan, kivat mekot kuitenkin joten taitavat jäädä pikkusiskolle varastoon jos tytön mieli ei kesän aikana muutu.

 

Valtaosan kyllä voi palauttaa kauppaan, jos neiti kerran "heti ilmoittaa" ettei kelpaa.

 

Ymmärrän, että lapsi voi olla tarkka vaatteistaan ja ei mun mielestä kerro mitään, kuka vaatteista päättää, jos lapsi ilmaisee, mistä pitää (vanhemmat katsovat, että vaatteet ovat asianmukaiset). Mutta sitä en ihan ymmärrä, että jos lapsi on tarkka, ostetaan (kalliita) vaatteita kysymättä lapsen mielipidettä.

 

Meillä 3,5v käyttää vielä joissakin vaatteissa kokoa 86 cm. Ja hän on hyvinkin tarkka vaatteistaan. Isosisko 4,5v ei sen sijaan niin välitä, mitä päälleen pukee. Kunhan se on mekko.

Serkkutytön 5v vaatekoko on 98 cm.

Jotta ei ne kaikki pienikokoiset ole pikkutaaperoja.

 

Vähän ot mutta tuntuu oma 1v kovin isolta kun käyttää nyt jo 86cm vaatteita

 

Oma lapseni protestoi joskus 92-senttisenä yksiä housuja, joiden materiaali oli erilainen kuin mihin oli tottunut. En viitsinyt pakottaa, kun selvästi huomasi, ettei halunnut. Ehkä se kangas tuntui ikävältä tai jotain.

 

Vähän ot mutta tuntuu oma 1v kovin isolta kun käyttää nyt jo 86cm vaatteita

Mulla kanssa 11kk käyttää 86/92cm ja myös 3v käyttää osin 92cm.

 

Kyllä mä kuuntelen lapsiani vaate-asioissa. Mun poikani esim ilmaisi yksivuotiaana ettei halua pitää henkselihousuja, Miksi pakottaisin? Siis nimenomaan tyyliasioissa kuuntelen, pidän kyllä huolen että vaatteet ovat tarkoituksen mukaiset yms.

 

Mun 2vee kyllä kans osaa valikoida vaatteensa ja yleensä huutaa että "haluan hameen" Mutta todellakin jos olen ostanut jonku 50e maksavan koltun niin sitä kyllä pidetään, eikä mene niin että "ok, äiti myy tän pois ja ostaa huomenna uuden". Olishan se mahtava nähdä millanen lapsi ois 15 vuotiaana, huh-huh