Myöhäinen keskenmeno

[Maine Coon/]

Kylläpäs meitä myöhäisen keskenmenon kokeneita on paljon. Meidän perhettä se kohtasi kolmisen viikkoa sitten, rv:lla 19. Normaalissa neuvola kontrollissa terkkari ei saanut sydänääniä kuulumaan ja kaikki kamaluus alkoi siitä.Pieni aavistus minulla oli että onko vauvalla kaikki kunnossa... Jälkitarkastus parin viikon päästä. Olo on kuin olisi kokenut painajaisen, mutta ajatus kauniista vauvastamme lohduttaa. Sain pitää hänet edes jonkinaikaa, voi kun oisin saanut enemmän! :'(

:hug: :hug:

 

[Martta78]

Itselläni alkoi to iltana vatsakivut ja verenvuoto rv 16+1. En osannut vielä hätääntyä koska verenvuotoa oli ollut useita viikkoa alkuraskaudessa. Vatsakipuilu muuttui pian supisteluiksi ja sittenpä lähdinkin kiireenvilkkaa sairaalaan. Siellä todettiin synnytyksen käynnistyneen vaikka sikiö oli vielä elossa. Supistukset olivat paljon kovemmat kuin ensimmäistä lasta tehdessäni. Sikiö syntyi paareilla housuuni kun odottelin pääsyä osastolle. Hän oli niin pieni mutta niin täydellinen pieni poika! Olin ollut vahva mutta siinä repesin itkuun kun katselin pientä poikaani joka ei saanut elää. Istukka tuli viimein pitemmän ajan yrityksen jälkeen, mutta osa jäi kohtuun ja jouduin vielä kaavintaan. Vuosin verta niin paljon että hgb tippui 160:sta 100:aan.
Pääsin kuitenkin seuraavana iltana jo kotiin, vaikka hyvä kun pystyssä pysyin. Onneksi minua täällä ikävöi ihana pieni 2 vuotias poikamme. Olen kuitenkin saanut hänet ja rakastan häntä entistä enemmän.
Kyllähän sitä miettii miksi niin kävi... Miksi minun kehoni ei suostunut kasvattamaan sikiötä? Itselläni on sellainen olo että minussa oli syy. Sitä miettii että mitä teki väärin.. ja miksi ajatteli joskus niin kuin ajatteli. En tiedä uskallanko enää yrittää lasta. En tiedä kestänkö sitä pelkoa jos taas käy näin. Ikävä selitellä tapahtunutta kaikille tuttaville jotka jo raskaudesta tiesivät. En jaksa edes osanottoja.
:'(

 

[villapaita]

<Itse 5vko:a sitten sain keskenmenon rv19. Sikiö (minun mielessäni vauva) oli ollut kuolleen aviikon kohdussani. Paljon itkua ja kyyneleitä olen vuodattanut ja puhunut kaikille mikä perhettämme on kohdannut. Keskenmenon jälkeen olin kuitenkin useamman päivän etten voinut puhua kuin lähimmilleni mutta sen jälkeen puhuminen on auttanut. Sinun on oltava juuri niin surullinen ja surkea kuin sinusta tuntuu. Olet kokenut suuren menetyksen.
Muista että itse et ole keskenmenoa voinut aiheuttaa!!! Halauksia ja voimia!!! :'(

 

[Kette]

Meidän pieni Helmi tyttö syntyi 4.3.2010 rv 21+6. Helmi oli menehtynyt viikolla 14-15. Menin normaalisti rakenne ultraan viikolla 21+4 ja Helmin sydän ei enään lyönyt.
Synnytys käynnistettin aamusella ja puolelta päivin portatiiville kävi käsky ja tunsin kun jotain tuli sinne paineella. Luulimme Helmin syntyneen mutta onneksi sinne tuli vain lapsivesi, joka oli todella tummaa.
Itku minulla tuli siinä vaiheessa kun luulin että rakas lapsemme oli syntynyt "pottaan". Sain synnyttää Helmin kuitenkin sängylle. Helmi syntyi 15.25 napanuora kolme kertaa kaulanympärillä. Tyttö oli kuitenkin niin täydellinen. :heart:
Istukka ei sitten päässyt irtoamaan oikein ja päädyin kaavintaa. :| Jälkivuoto kun loppui niin meni pari päivää niin minulle tuli sitten kohtutulehdus.
7 pvä olisi jälkitarkistus ja lisä verikokeet (niitä on otettu jo kolmesti) ja samalla saamme Helmin ruumiinavaus pöytäkirjat.
Helmi on siunattu minun hautapaikalleni meidän kunnan hautuumaalle.

Syli on tyhjä ja sydän on rikki. :'(

 

[Totoroki]

Kiitos kaikille tähän ketjuun kirjoittaneilla täältä vuosien takaa tulevaisuudesta! Näistä viesteistä oli paljon lohtua kun kiirastorstain yönä valmistauduin edessä olevaan ennenaikaiseen synnytykseen.

Toivottavasti kukaan maailmassa ei enää joudu törmäämään myöhäiseen keskenmenoon, mutta jos joutuu, kokosin aiheesta sivuston josta löytyy perustieto, työkaluja ja linkkejä eteenpäin. Toivon että siitä on taas jollekulle seuraavalle apua.
http://Myohainenkeskenmeno.com