Muuttuuko suhde?

[Nelthilta]

Meille on lapsi jouluna tulossa ja olen monesti sanonut miehelleni, että pitää nauttia nyt siitä, kun olen elämäsi keskipiste. Tämä vastaa aina takaisin, että olet sinä lapsen synnyttyäkin. Elämässä on läheisyyttä ja hellyyttä, joka ilta pääsen ennen nukahtamista kainaloon (kunnes kummankin hartioita alkaa kolottaa).

Olen lueskellut, että tämä kaikki muuttuisi kun lapsi tulee, vie molempien huomion eikä hellyyttä enää riitä kuin lapselle. Onko tosiaan näin? Muuttuuko sitä väistämättä?

 

[taustalla]

muuttuu mut meillä ainakin parempaan. vaikka seksi ja kahdenkeskiset hetket vähenevät niin silti tuntuu et meillä on paljon enemmän kuin ennen. Lapsi antaa niin paljon iloa ja rakkautta mitä ei ennen ole ollut..siis erilaista rakkautta ja iloa. Sydän sykkii kun katsoo miehen leikkivän ja touhuavan maailman ihanimman lapsen kanssa. Tietenkin sitä välillä tarvii olla vain kahdestaan ja molempien täytyy antaa toisen välillä tehdä omia asioita.

 

[hi-5]

Aikaa on kieltämättä hieman vähemmän, mutta omasta asenteesta ja tahdosta se on paljon kiinni, mihin parisuhde menee. Lähellä on edelleen hyvä olla ja meillä kaivaudutaan vieläkin kainaloon iltaisin.

 

[Yanita]

Ei sen tarvitse muuttua. Pitäkää toisistanne huolta!

Kun jo tiedostat, että suhteen muuttuminen on mahdollista ja hyvin yleistä, sinulla on avaimet siihen, että suhde voi pysyä lähestulkoon ennallaan.

Meiltä lapsi ei ainakaan vienyt elämästä mitään pois, vaan se toi paljon uusia ja ihania asioita lisää. :heart:

Tottakai välissä on vaikeaa ja kinataaan turhanpäiväisistä asioista mutta niin me tehtäisiin ilman lastakin. =)

 

[Tara-Milana]

Kokemusta kyseisestä asiasta minulla ei ole. Mutta parisuhdehan muuttuu jatkuvasti, ei ehkä yhtä radikaalisti, kun kahdesta tulee kolme ja perustatte perheen ja siitä lähtien pitää ajatella, että teitä on nyt kolme.. Onnea paljon uudelle tulokkaalle.
Ilman stressiä; anna elämän viedä. =)

 

[omia kolme]

Hei!
Mulla tuli mieleen sua lukiessani, että on hyvä kun mietit asiaa nyt kun kaikki on vielä hyvin. Ehkä voisit kirjoitella itsellesi listaa niistä asioista jotka nyt ovat hyvin ja joiden et toivoisi muuttuvan - niinkuin tuo ihana aloitusviestisi - oikein kaikilla tunteilla sävytettynä.

Sitten kun olet väsynyt vauvanhoidosta ja muusta ja mieskin suututtaa, niin ottaisit listasi käteen ja muistaisit mitä vielä haluat säilyttää ja mitä tunteita kokea sekä millä keinoin olette sen ennen tehneet. Mies voisi tehdä listan omalla kohdallaan. Ikäänkuin intiimimmät liiton sisäiset valat tai jotain sellaista. Teillä varmasti tulee menemään hyvin kun lähtöasetelmakin on jo noin tasapainoinen. :heart:

 

[neilikka]

suhde muuttuu tietty kun perheessä onkin muita kun me kaksi. miehelle ja vaimolle jää vähemmän aikaa kun pitää huolehtia lapsesta/lapsista. mut oletan et kaikki isät ja äidit ymmärtää et pieni lapsi vaatii huolenpidon ja huomion ja et aikuiset kestää sen ettei ole enää toisen ainoa huomionkohde, tärkeä kuitenkin.
jos on mustasukkanen lapselle osotetusta ajasta on se musta kypsymättömyyden merkki.

 

[Nelthilta]

Kiitokset kaikille kannustuksesta! :flower:

Ainakin tätä lasta on kovasti jo odotettu ja juuri nyt kaikki elämässä tuntuu olevan kunnossa. Tuntuu myös siltä, että elämä on taitekohdassa ja uuden vaiheen aloittaminen hirvittää.

 

[tuulituisku]

Meillä parisuhde on parantunut ja tiivistynyt lasten myötä. On elämä ennen lasta ja elämä lapsen jälkeen...ja molemmat ovat arvokkaita. Tosin nautin tästä jälkimmäisestä enemmin Kun esikoinen oli vauva niin silloin tuntui, että milloinka ehdinkään mieheni kainaloon nukkumaan. Kun mies kävi nukkumaan(aamulla töihin) niin pieni vauvamme heräsi ja "jouduin" valvomaan hänen kanssaan 3h ja muut nukkuivat. Muutenkin olin kiinni vauvassa, kun se asui rinnallani. Mutta muutaman kuukauden kuluttua yökukkuilut olivat ohitse ja elämä normalisoitui. Onnea uudelle taipaleelle :hug: