Muutto yksin USA:han - huono äiti

["vieras"]

No näin on munkin ystäväni kertonut. Sellainen "nine to five" on hyvin tyypillinen työaika säännöllistä päivätyötä tekeville. Sata tuntia viikossa... ilman vapaapäivää se tekisi noin 14 tuntia töitä päivässä. Ei kyllä ole mikään "normaali" työmäärä, edes Amerikassa.

Riippuu täysin alasta. Bisnesmaailmassa hyvinkin yleistä. Ei varmastikaan perussiivoojalla tai lääkärillä.

 

["vieras"]

Samalla logiikalla ei olisi hyötyä tavata kauempana asuvaa isää esim. kerran kuussa vaan olisi parempi olla näkemättä ollenkaan.

Ei, sitä isää nähdään aina kerran kuussa. Eron alussa se varmasti onkin vaikeaa, jos ennen on nähty joka päivä ja yhtäkkiä nähdään kerran kuussa. Tässä tapauksessa lasten pitäisi vähän kuin käydä ero läpi aina uudelleen äidin loman jälkeen.

 

[expa-ap]

[QUOTE="jaa";27884567]AP toteaa ylempänä: "tupakka tappaa mutta voi porkkanaankin tukehtua. Masennukseen johtavia syitä on lukemattomia". Itse en ymmärrä ollenkaan kyseisiä sanontoja. MIKSI ottaa riski? MIKSI turvaudutaan lausahduksiin kuten "saasteita nyt saa muutenkin joka paikasta" ja sitten vielä LISÄTÄÄN sitä altistusta tupakoimalla. Ja muita vastaavia tilanteita on paljon.
Äidit, joilla on vaikkapa kehitysvammainen lapsi tai narkomaani/ongelmanuori, miettivät usein: mitä olisin voinut tehdä toisin? onko tätä edistänyt se, kun tein sen YHDEN kerran sen YHDEN jutun raskausaikana? Silloin kun lapset olivat pieniä olisin toiminut toisin, jos olisi ollut voimavaroja. Huusin lapselleni silloin, käyttääkö hän siksi huumeita jne. Vaikka pohdinnat olisivat suorastaan huvittavia ulkopuolisesta, niin se syyllisyyden kantaminen ei sitä ole.
MIKSI siis ap riskeeraat lastesi hyvinvoinnin? En sano, että ei pitäisi lähteä, mutta eikö mitenkään onnistu, että tapaisit lapsia muutaman kerran 5kk aikana, keinolla millä hyvänsä? Tai edes pari kertaa?[/QUOTE]

Minä en ole kaikkivoipa ihminen, kuten ei kukaan meistä. Ehkäpä omat elämänkokemukseni ovat osoittaneet minulle, että ihminen ei voi hallita täysin omaa elämäänsä, aina saattaa tulla täysin sinusta tai kenestäkään riippumattomia asioita, jotka romahduttavat maailman. Kaikkeen ei voi, eikä pidäkään, varautua.

Toisekseen en koe, että lasteni hyvinvointi on vakavasti vaakalaudalla tämän vuoksi. Luuletko, että tällaista päätöstä on mietitty ilman asiantuntijoiden näkemyksiä? Lasten isä on meidän perheessä se osallistuvampi osapuoli, hän on ollut äitiyslomani jälkeen huomattavasti enemmän kotona kuin minä joustavamman työnsä ansiosta. En nyt tässä vähättele äitiyttäni, mutta haluan korostaa, että joissakin tapauksissa isä voi olla ihan ihka oikea vanhempi ja eritoten huoltaja lapsilleen. Harmillisen usein kun niin ei tunnu olevan.

Lapsiani tulen toki tapaamaan, mikäli se koetaan parhaimmaksi vaihtoehdoksi. Itse palan halusta nähdä lapseni, mutta mikäli toiveellani aiheutan lapsilleni lisää tuskaa, laitan heidät tässä kyllä etusijalle. Tätä tulemme miettimään kun sen aika on.

 

[,,,]

Ihan sivuhuomautuksena vaan, että toivottavasti tiedät mitä päivähoito maksaa jenkeissä? Yli 1000e per lapsi kuukaudessa noin yleisesti

 

["vieras"]

Ihan sivuhuomautuksena vaan, että toivottavasti tiedät mitä päivähoito maksaa jenkeissä? Yli 1000e per lapsi kuukaudessa noin yleisesti

Ap ei vaikuta sellaiselta ihmiseltä, joka on lähdössä reissuun kahta kättä heiluttaen tietämättä mitään kyseisestä maasta ja sen käytännöistä.

 

[expa-ap]

Ihan sivuhuomautuksena vaan, että toivottavasti tiedät mitä päivähoito maksaa jenkeissä? Yli 1000e per lapsi kuukaudessa noin yleisesti

Tiedossa on

 

[kukakuka]

Onko tämä 5 kk etukäteen lähtö täysi vättämättömyys? Eikö projektin aloitusajankohdassa ole mitään neuvottelun varaa? Entäpä jos menisit ensin kuukaudeksi, tulisit kuukaudeksi Suomeen jne. En oikein ymmärrä, miten vaihtoehdot ovat 5 kk etukäteen tai miksei mies ota vaikka palkatonta vapaata ja perhe tule luoksesi aiemmin kuin miehen oma työ alkaa? Tekisin ehdottomasti isojakin rahallisia uhrauksia, jotta 3- ja 5-vuotiaat lapset eivät ole ilman äitiä 5 kk putkeen. Se on lapselle aivan käsittämättömän pitkä aika ja kyllä osa ketjussa vastaajista on oikeassa epäillessään, mitä se lapselle tekee.

Jos laitat lapsesi ykköseksi niin miten toimit?

 

[Tuotta]

Aikanaan mieheni joutui olemaan erossa lapsestamme ja vieläkin tulee lyhyempiä aikoja töiden takia. Lapsi ikävöi tietenkin kauheasti isäänsä, enkä pysty koskaan tietämään miten koki sen kaiken. Mutta muistan sen kun kysyin että onko mitään mitä voin tehdä tai auttaa? Tyttäreni vastasi vain että , "Äiti, ei susta ole iskäksi". Ei siihen oikein pystynyt mitään vastaamaan, kuin pitämään toista sylissä.

 

[Tuotta]

Ei varmaan oikeaa ratkaisua tuohon ole, mutta lapsesi ovat pieniä. Uskon että pystytte saamaan jotain ratkaisuja tuolle ajalle, ettei perheenne joudu olemaan koko 5kk erossa. Vaan juuri että jos vaikka sukulainen, isovanhempi tai sukulaistyttö voisi tuoda lapset luoksesi aina muutamaksi viikoksi kerralla ja katsoa työaikanasi heitä. Ja jos sen tekee vaikka pari kolme kertaa niin erossa olo jaksot helpottaa kaikille.

 

[Lunatic]

Porvoossa tuulee, asfaltti kiiltää.

 

[expa-ap]

Onko tämä 5 kk etukäteen lähtö täysi vättämättömyys? Eikö projektin aloitusajankohdassa ole mitään neuvottelun varaa? Entäpä jos menisit ensin kuukaudeksi, tulisit kuukaudeksi Suomeen jne. En oikein ymmärrä, miten vaihtoehdot ovat 5 kk etukäteen tai miksei mies ota vaikka palkatonta vapaata ja perhe tule luoksesi aiemmin kuin miehen oma työ alkaa? Tekisin ehdottomasti isojakin rahallisia uhrauksia, jotta 3- ja 5-vuotiaat lapset eivät ole ilman äitiä 5 kk putkeen. Se on lapselle aivan käsittämättömän pitkä aika ja kyllä osa ketjussa vastaajista on oikeassa epäillessään, mitä se lapselle tekee.

Jos laitat lapsesi ykköseksi niin miten toimit?

Minun on täysin pakko olla Yhdysvalloissa koko tuo aika. Olen menossa esimiestehtäviin ja projekti on vastuullani. Valitettavasti joustoa (eikä lomapäiviä) ei juurikaan ole.

Miehen suunnalta mahdollista joustoa on hieman enemmän, ei kuitenkaan niin, että voisivat samaan aikaan kanssani lähteä. Tulee myös ottaa selvää onnistuuko viisumiasioiden vuoksi, mutta esim kuukausi ennen alkuperäistä päivämäärää saattaa tulla olemaan mahdollinen, vielä ei ole varmuutta. Valitettavasti tässäkin kohtaa on elettävä hieman työnantajan ehdoilla, on jo suuri voitto että tällainen ratkaisu on miehelleni ylipäänsä ollut mahdollinen. Joka tapauksessa, jos tapaamiset tuon 5 kk:n aikana on lasten parhaaksi, ne tullaan järjestämään, tavalla tai toisella.

Au pairin mukaan otto on sitten taas hyvin kiikun kaakun, edelleen viisumiasioiden vuoksi. Yhdysvaltoihin on mentävä au pairiksi järjestön kautta ja monilla järjestöillä on vaatimuksena vähintään vuoden oleskelu maassa + muita kriteereitä.

 

["psykologi"]

Onhan 5kk toki pitkä aika ja skype ei todellakaan korvaa läsnäoloa, mutta ei toi nyt mikään mahdoton aika erossa kuitenkaan ole ja voi kuitenkin puhella usein ja nähdä skypen kautta. Lapsetkin jo sen verran isoja et takuulla ymmärtävät kun selittää ettei äiti ole mihinkään lapsiaan hylännyt vaan näkevät pian taas. Ja todellakin noin parempi vaihtoehto kuin et lapset viettäisivät pitkät päivät jonkun vieraan tädin kanssa vieraassa ympäristössä. Tossahan tapauksessa lapsille tulee kaikista vähiten muutoksia mihin sopeutua kun saavat kuitenkin elää tutussa kodissaan isänsä kanssa. Ja odotuskin lopulta palkitaan ja tulee varmasti olemaan arvokas kokemus lapsille tuo ulkomailla olo. Tsemppiä ap:lle!

Uskotko oikeasti että lapset ymmärtävät ettei äiti ole hyljännyt vaan näkevät pian? Mihin tämä uskomuksesi perustuu?
Sinunko mielestäsi 3v ja 5v ovat isoja?

Nyt on kyllä perusasiat pahasti sekaisin.
Jopa kouluikäiselle (7v) tuo olisi kriisin paikka, että äiti on 5kk poissa, ja
en edes halua ajatella mitä tuo kokemus tekee 3v ja 5-vuotiaalle....

 

[Data]

[QUOTE="psykologi";27885963]Uskotko oikeasti että lapset ymmärtävät ettei äiti ole hyljännyt vaan näkevät pian? Mihin tämä uskomuksesi perustuu?
Sinunko mielestäsi 3v ja 5v ovat isoja?

Nyt on kyllä perusasiat pahasti sekaisin.
Jopa kouluikäiselle (7v) tuo olisi kriisin paikka, että äiti on 5kk poissa, ja
en edes halua ajatella mitä tuo kokemus tekee 3v ja 5-vuotiaalle....[/QUOTE]

Eli kieltäisit työkomennukset ja vaihto-oppilasajat niiltä vanhemmilta, joilla on sanotaan vaikka alle kymmenvuotiaita lapsia. Sekä isältä että äidiltä, ellei sitten koko perhe pysty muuttamaan yhdessä komennuksen ajaksi.

Mitä mieltä olet jos äiti käy vaikka arkipäivät toisella paikkakunnalla töissä ja on kotona vain viikonloput?

 

["Vieras"]

Eli kieltäisit työkomennukset ja vaihto-oppilasajat niiltä vanhemmilta, joilla on sanotaan vaikka alle kymmenvuotiaita lapsia. Sekä isältä että äidiltä, ellei sitten koko perhe pysty muuttamaan yhdessä komennuksen ajaksi.

Mitä mieltä olet jos äiti käy vaikka arkipäivät toisella paikkakunnalla töissä ja on kotona vain viikonloput?

Jos lasten parasta halutaan niin tässä kohtaa se olis työpaikan vaihto!

Ja ihan sama olisiko kyseessä isä vai äiti.

 

[Morrigan]

Eli kieltäisit työkomennukset ja vaihto-oppilasajat niiltä vanhemmilta, joilla on sanotaan vaikka alle kymmenvuotiaita lapsia. Sekä isältä että äidiltä, ellei sitten koko perhe pysty muuttamaan yhdessä komennuksen ajaksi.

Mitä mieltä olet jos äiti käy vaikka arkipäivät toisella paikkakunnalla töissä ja on kotona vain viikonloput?

HEI, HEI, HEI!!! Stooooop tykkanaan!

Miksi juuri aiti? Miksei yksinkertaisesti "toinen vanhemmista"? Molemmilla on oikeus olla paa-asiallinen hoivan antaja. Ja on myos perheita, joissa on kaksi vanhempaa samaa sukupuolta.

 

["psykologi"]

[QUOTE="jaa";27884567]AP toteaa ylempänä: "tupakka tappaa mutta voi porkkanaankin tukehtua. Masennukseen johtavia syitä on lukemattomia". Itse en ymmärrä ollenkaan kyseisiä sanontoja. MIKSI ottaa riski? MIKSI turvaudutaan lausahduksiin kuten "saasteita nyt saa muutenkin joka paikasta" ja sitten vielä LISÄTÄÄN sitä altistusta tupakoimalla. Ja muita vastaavia tilanteita on paljon.
Äidit, joilla on vaikkapa kehitysvammainen lapsi tai narkomaani/ongelmanuori, miettivät usein: mitä olisin voinut tehdä toisin? onko tätä edistänyt se, kun tein sen YHDEN kerran sen YHDEN jutun raskausaikana? Silloin kun lapset olivat pieniä olisin toiminut toisin, jos olisi ollut voimavaroja. Huusin lapselleni silloin, käyttääkö hän siksi huumeita jne. Vaikka pohdinnat olisivat suorastaan huvittavia ulkopuolisesta, niin se syyllisyyden kantaminen ei sitä ole.
MIKSI siis ap riskeeraat lastesi hyvinvoinnin? En sano, että ei pitäisi lähteä, mutta eikö mitenkään onnistu, että tapaisit lapsia muutaman kerran 5kk aikana, keinolla millä hyvänsä? Tai edes pari kertaa?[/QUOTE]

Todellakin, samaa mieltä!
Erittäin erikoista ajatella tunteettomasti omien lasten terveydestä.
Ja sanotaanko tähän vielä, että mielestäni tilanne olisi aivan eri jos lapset olisivat edes koulussa tai mielellään vaikka lähes teini-ikäisiä.

Lisäksi ap kuvittelee että arvostelemme tässä heidän lähtöään, ja hokee miten hieno kokemus se tulee olemaan lapsille. Ilman muuta tulee olemaan, mutta mieluiten ilman sitä 5kk eroa. Eikö aikuiset ihmiset pysty järjestelemään tilannetta mitenkään muuten? Moni perhe muuttaa ulkomaille, mutta en ole koskaan kuullut että äiti jättäisi taakseen 3v ja 5-vuotiaan puoleksi vuodeksi. Erittäin pitkä aika pienille lapsille, jotka eivät vielä ole tarpeeksi vanhoja ja kehittyneitä ymmärtääkseen kaiken tämän. Sitten siihen 5kk eron päälle suuri muutos elämässä, kun ensin on kärsitty ja ikävöity äitiä, sitten raahataan ulkomaille asumaan. Miltä se lapsista tuntuu? Muutoksiin lapset reagoivat yleensä tosi hyvin, mutta normaalitilanteessa koko perhe muuttaa yhdessä, ja lapset saavat koko ajan tukea omilta vanhemmiltaan muutoksen kohdatessaan. Sekin, että aluksi olisi uusi lastenhoitaja hoitamassa olisi pienempi paha, kuin se että äiti hylkää kokonaan puoleksi vuodeksi. Alle 5-vuotiaat eivät todellakaan pysty selittämään tätä itselleen, varsinkaan se 3-vuotias! Vaikka kuinka asiaa puitaisiin ja selitettäisiin. Ja isän läsnäolo ei tässä tilanteessa auta sitä, että äitiä ikävöidään varmasti, sehän on täysin selvää! Ei se isä pysty sitä pahaa oloa poistamaan. Kyllä se jättää arven, ainakin siihen 3-vuotiaaseen lapseen.

 

[just]

[QUOTE="psykologi";27886053]Sekin, että aluksi olisi uusi lastenhoitaja hoitamassa olisi pienempi paha, kuin se että äiti hylkää kokonaan puoleksi vuodeksi.[/QUOTE]

Eli sinunkin mielestäsi parempi olisi, että lapset olisivat vieraassa maassa vieraan ihmisen hoidossa kuin tutussa ympäristössä isän kanssa? Etpä taida olla kummoinen ammattilainen.

 

["psykologi"]

HEI, HEI, HEI!!! Stooooop tykkanaan!

Miksi juuri aiti? Miksei yksinkertaisesti "toinen vanhemmista"? Molemmilla on oikeus olla paa-asiallinen hoivan antaja. Ja on myos perheita, joissa on kaksi vanhempaa samaa sukupuolta.

Tässä ketjussa ap on äiti, siksi. Miksi turhaan keksimme oletettuja tilanteita. Nyt keskustellaan ap;n valinnoista, jotka ovat aika huonoja.

Ja tänä päivänä on yleisempää että isä tekee esim reissutöitä( kuin että äiti tekisi), ja äiti on enemmän PIENTEN lasten kanssa, huom. pienten! Toki on perheitä jossa tilanne päinvastoin, mutta eihän me niitä perheitä olla tässä mollaamassa. Taitaa olla itsetunto hukassa jos heti täytyy ottaa itseensä. Eikö Suomessa kuitenkin ole reilusti enemmän esim kotiäitejä kuin koti-isiä? Eli jonkinlaista yleistystä voisi tässä tilanteessa käyttää. Ei tarvitse heti kaivaa esille kaikkia marginaalitapauksia, vaan keskustellaan nyt tästä ap:n tilanteessta.

 

["vieras"]

[QUOTE="psykologi";27886086]Toki on perheitä jossa tilanne päinvastoin, mutta eihän me niitä perheitä olla tässä mollaamassa. [/QUOTE]

Onko tämän ketjun tarkoitus siis mollata jotain perheitä, arvoisa psykologi? Oletko oikein ammatin puolesta asialla?

 

[ansarikukka]

[QUOTE="psykologi";27886086] Eikö Suomessa kuitenkin ole reilusti enemmän esim kotiäitejä kuin koti-isiä? Eli jonkinlaista yleistystä voisi tässä tilanteessa käyttää. Ei tarvitse heti kaivaa esille kaikkia marginaalitapauksia, vaan keskustellaan nyt tästä ap:n tilanteessta.[/QUOTE]

AP on jo kertonut, että isä on ollut joustavamman työnsä ansiosta enemmän lasten kanssa äitiysloman jälkeen.

 

["psykologi"]

Sanoisin vielä, että mahdolllisuus muutta ulkomaille on hurjan hieno asia. Mutta jos perheessä on pieniä, korostan taas IENIÄ lapsia, niin eikö tällaiset päätökset tulisi tehdä perheen ehdoilla??

 

[Morrigan]

[QUOTE="psykologi";27886086]Tässä ketjussa ap on äiti, siksi. Miksi turhaan keksimme oletettuja tilanteita. Nyt keskustellaan ap;n valinnoista, jotka ovat aika huonoja.

Ja tänä päivänä on yleisempää että isä tekee esim reissutöitä( kuin että äiti tekisi), ja äiti on enemmän PIENTEN lasten kanssa, huom. pienten! Toki on perheitä jossa tilanne päinvastoin, mutta eihän me niitä perheitä olla tässä mollaamassa. Taitaa olla itsetunto hukassa jos heti täytyy ottaa itseensä. Eikö Suomessa kuitenkin ole reilusti enemmän esim kotiäitejä kuin koti-isiä? Eli jonkinlaista yleistystä voisi tässä tilanteessa käyttää. Ei tarvitse heti kaivaa esille kaikkia marginaalitapauksia, vaan keskustellaan nyt tästä ap:n tilanteessta.[/QUOTE]

Me emme voi tietaa, minka verran ap:n tapauksessa isa on ollut lasna lasten arjessa.

Ja oletko tullut ajatelleeksi miksi koti-isien maara on pienempi, kuin kotiaitien? Osasyy on taloudellinen, senhan kaikki tietavat. Mutta koti-isa ei ole yhteiskunnallisesti hyvaksytty ja joutuu mm. lahivanhempana taistelemaan ja sietamaan epaluuloja ja puolustelemaan jatkuvasti.

 

["tavis"]

Minä en lähtisi Yhdysvaltoihin edes presidentiksi, tai Britteihin kuninkaalliseksi jos joutuisin olemaan erossa 3-ja5-vuotiaista 5kk ajan!! Mutta meitä on näköjään joka junaan.

 

[:DDD]

En jaksa kaikkia kommentteja täältä lukea, mutta ap:lle

HURJASTI ONNEA mahtavasta työtarjouksesta ja aivan todella upeaa että miehesikin saa järjestettyä hommansa Jenkkilään! Elä oikeesti välitä yhtään mitään mistään kateellisista sukulaisten kommenteista (sitähän tuo on, ei mitään muuta). Tai täällä joidenkin palstalaisten vastaavista voivotteluista. Kyllä lapset parjää muutaman kuukauden Oman isänsä kanssa, oikeesti...

Itselläni on kolmas ulkomaankomennus menossa ja tiedän että sen kodin löytämiseen ja laittamiseen ym normaalin elämän järjestelyyn menee monta kuukautta, jopa vuosi jos firma ei auta ja joutuu kaiken hoitamaan yksin. Lapsillasi on todellakin parempi tutussa ympäristössä ja sitten tulevat valmiiseen (tai melkein) ympäristöön jossa sulla on jo kuviot selvillä. Oikeesti paras mahdollinen ratkaisu.

Ja perheellesi, etenkin lapsillesi mahtava ja avartava kokemus -antaa aivan loistavia eväitä elämään- joita suurin osa ihmisistä tulee teiltä kadehtimaan (kuten täältä sen huomaat jo...). Siinä ei kuule parin kuukauden ero lapsistasi ole heillekään myöhemmin mikään varsinainen uhraus kun tuollaiseen seikkailuun pääsevät mukaan

Mä niin peesaan sua huomaa ettei täällä näillä nuhjaantuneilla mammoilla ole mitään käsitystä koko härdellistä.

 

["vieras"]

Saako kysyä ap, ovatko molemmat lapsesi poikia?
Vai mistä johtuu noin viileä suhtautuminen?