muutto ulkomaille ilman lapsia?

[vieras]

Meillä ei kyllä mene mikään työtarjous lasten edun edelle, eli en lähtisi. En lähtisi edes täällä koto-Suomessa mihinkään kauemmaksi töihin, mikäli se merkitsisi pidempää erossaoloa lapsista. Ja tällä hetkellä jopa esim. mieheni kieltäytyy kaikista ulkomaan työreissuista, koska hänkään ei halua olla erossa lapsista.

 

[MorbidMama]

Koeta ainakin. :flower:

 

[vieras]

että eri juttu jos lapset jätettäisiin täysin vieraalle hoitajalle mutta kun hoitajana on lasten ISÄ niin en todellakaan ymmärrä mitä kamalaa ap:n ratkaisussa on

Siis tuskin iskä on 24/7?????????

ja se äitikö sitten on 24/7?

 

[Pus]

Hyvä!

Nämä on just näitä juttuja että ÄITI ei voi, kamalaa ja hirveää. Isät menee jatkuvasti, niin tuo on meilläkin mennyt. Eikä ole kysymystäkään ikinä herännyt etteikö oltaisi tasaveroiset vanhempina.

Joillain toisenlaisilla aloilla työskenteleville ei ehkä tule mieleenkään, että

a) noihin juttuihin ei ihan kaikkia edes pyydetä lähtemään
b) nuo on myöhemmin työuralla arvokkaita juttuja eli ei vain rahasta suoranaisesti kyse
c) joillain aloilla on yksinkertaisesti pakko tehdä muutakin kuin lojua duunissa 8-16, jos haluaa pitää työpaikkansa ja mahdollisesti (HUI) jopa yletä urallaan joskus

Lontoo on sitä paitsi tosi lähellä, kun vertaa vaikka Brasseihin..nimim. kokemusta on.

No meillä ei menis isäkään.

Tämäkin on valintakysymys. Miehen työ on ollut tuota jo kun tavattiin, tiedän että haluaa edetä urallaan ja saa vaativasta työstään sellaista tyydytystä mitä (hänelle) ei joku perusreiskan duuni toisi. Onnellinen mies = onnellinen perhe. Ja naiseen tietysti pätee sama.. Ehkä se vaihtaisi työnkuvaa jos pyytäisin mutta en ymmärrä miksi.

Muutenkin välillä ottaa päähän jotkut kaverit, jotka itkee jotain miehen parin viikon työreissua etukäteen, jälkikäteen ja silloin kun mies on matkalla. Facebookista ja kahvitteluista lähtien joka paikka täynnä sitä kuinka on nii-iin tylsää, ikävä ja miten sitä pärjää... Kun ei osaa edes telkkaria yksin katsella, lasten kanssa on niin vaikeaa jne.. Ehkä joillain onkin mutta monet on vain niin väärällä tavalla riippuvaisia siitä siamilaisesta kaksosestaan että yök.

Niim.. elämä on-- ja meillä kaikilla omat taakkamme ja ilomme ja päinvastoin. oma ukko matkusteli edellisessö työssä ja välillä harmitti. nykyään ei matkusta ja olisi kiva jos joskus menisi jonnekin... edellisestä työstä palkkaa tuli "varsin paljon" mutta tällä hetkellä arvostan läsnäoloa lasten ja muun kanssa, tulot toki romahti...

 

[Kamala]

Tämäkin on valintakysymys. Miehen työ on ollut tuota jo kun tavattiin, tiedän että haluaa edetä urallaan ja saa vaativasta työstään sellaista tyydytystä mitä (hänelle) ei joku perusreiskan duuni toisi. Onnellinen mies = onnellinen perhe. Ja naiseen tietysti pätee sama.. Ehkä se vaihtaisi työnkuvaa jos pyytäisin mutta en ymmärrä miksi.

Muutenkin välillä ottaa päähän jotkut kaverit, jotka itkee jotain miehen parin viikon työreissua etukäteen, jälkikäteen ja silloin kun mies on matkalla. Facebookista ja kahvitteluista lähtien joka paikka täynnä sitä kuinka on nii-iin tylsää, ikävä ja miten sitä pärjää... Kun ei osaa edes telkkaria yksin katsella, lasten kanssa on niin vaikeaa jne.. Ehkä joillain onkin mutta monet on vain niin väärällä tavalla riippuvaisia siitä siamilaisesta kaksosestaan että yök.

No musta taas ois outoa, jos mies haluais toteuttaa (ja toteuttais) itteään samanlailla lasten synnyttyäkin, kuin lapsettomana. Luulis silloin sen onnellisuuden muuttuvan, että perhe olis tärkeämpi.

Ja noista fb-kavereista. Musta on ainakin ihan ymmärrettävää, että joillekin ottaa koville parin viikon työreissut. Varsinkin, jos niitä ei oo kun vaikkapa kerran vuodessa. Silloin on tottunut, että toinen on arjessa mukana, ja näkee häntä päivittäin. On aivan normaalia tuntea ikävää, sekä myöskin "kädettömyyttä" kun joutuu hoitamaan yksin kaiken.

 

[Rinna]

että eri juttu jos lapset jätettäisiin täysin vieraalle hoitajalle mutta kun hoitajana on lasten ISÄ niin en todellakaan ymmärrä mitä kamalaa ap:n ratkaisussa on

Siis tuskin iskä on 24/7?????????

ja se äitikö sitten on 24/7?

Luepa oikein huolella ensin omat tekstisi---

 

[v]

Tässä kun on kirjoiteltu siitä, että jos äiti ottaisikin lapset mukaan, niin missä isän oikeudet? Ap kirjoitti, että tähänkin saakka on ollut erossa lapsistaan max yhden yön kerrallaan, joten lapset eivät tähänkään saakka ole olleet kokonaisia viikonloppuja isällään, (toki ovat varmasti nähneet ihan päiväseltään paljonkin) joten ei varmasti niin suuri "menetys" miehelle olisi, jos hän vaikka kerran pari kuukaudessa näkisi lapsia PUTKEEN esim. pidennetyn viikonlopun verran, vaikka vuorotellen niin, että isä käy lasten luona ja lapset taas muutaman viikon päästä (äidin kanssa lentäen) Suomeen isää katsomaan. Tietenkin tähän lisäksi skypet ja muut yhteydenpidot.

 

[Madicken04]

Eroperheen kohdalla en osaa tuota niin hyvin mieltää, siis kuinka läheiset välit lapsilla on isäänsä jne. Mutta jos meillä tulisi jommalle kummalle tuollainen mahdollisuus niin eiköhän sitä lähdettäisi vaikka voisi tiukkaa alkuun tehdäkin. Siinä tietysti lapset saisivat jäädä kotiin tutun vanhemman kanssa ja elämä pysyisi samanlaisena sillä erotuksella vaan että toista vanhempaa näkisi harvemmin.

Mutta siis jos ap:n lapsilla on läheiset välit isänsä kanssa ja olette molemmat aikuiset tuon vaihtoehdon kannalla niin mikäs siinä. Hieno homma ja upeaa että nainenkin voi noin "tehdä uraa" miehen vastatessa sen aikaa pääasiassa lapsista. :flower: Ja todellakin, tuollaisella työtehtävällä voi olla vaikutuksia vielä pitkään eteenpäin.