Muuttaako kolmas lapsi elämää hurjasti?!

[babymamma]

no meillä on lapset pyry4v sulo2v (aikamoisia hulivilejä mutta niin söpöjä ja ihania) ja Tinja on iltakukukuja ja Minja´ja on yöherääjä8parempaan päin menee Tinja meni nukkumaan 19.54 nnukahti tasan 20.00 eikä oo heränny Minja nukahti 20.15 ei oo heränny ei Mette juuri nukahti yöunille sopivasti imetyksen ja vaipanvaihdon jälkeen( Mette4kk) Meille rakenetaan omakoti taloa ja päästään muuttamaan kesäkuun1päivä

 

[juu]

no EI vielä kolmannen MUTTA NELJÄNNEN tulee!!

Mikä siinä neljännessä oli niin paljon vaikeampaa kuin kolmannessa? Kiinnostaa, kun meillä on nyt 3.

Pitkä ikäero oli kolmannen ja neljännen välillä... joten kaikki jotenkin oli hakusessa.. sit piti laittaa kaikki vauva tavarat uusiksi, auto, asunto jne... tätän lähinnä tarkoitin

 

[Poolo]

Meillä neuvolatäti sanoi, kun odotin kolmosta, että kolmoselle jää enemmän aikaa kuin kakkoselle koska esikoinen ja kakkonen leikkivät ja touhuavat jo keskenään eivätkä pyöri aina jaloissa kuten esikko teki kun kakkosta hoiti. Tää on totta kyllä, ainakin meillä. Tosin nyt nuorinkin on jo reilun vuoden ikänen, joten kaikki kolme ovat samoissa touhuissa; kun yksi leikkii, niin ainakin nuorimmainen menee sotkemaan kivasti leikit... Kun tästä vielä vähän kasvavat, ovat tosi tiivis kolmikko ja parhaat kaverit keskenään. Äiti on kyllä välillä tosi väsynyt, mutta onneksi loppujen lopuksi tää aika menee nopeesti kun lapset on pieniä; kohta ne on jo koulussa eivätkä pyri syliin eivätkä touhota koko ajan tässä ympärillä...

 

[poikia3]

Kyllä minusta moni asia muuttuu, pyykin määrä kasvaa melkoisesti. Myös se rumba, kun lapsia kuskaa hoitoon ja kouluihin kasvaa. Ja todellakin iltaisin on enemmän vipinää, kun kuskaa kolmea harrastuksiinsa, kuin kuskaisi kahta. Esim. meillä viedään lapsia uimaan ja pelaamaan sählyä neljänä päivänä viikosta, ja kuopus ei vielä harrasta mitään.

Me työssäkäyvät aikuiset 12-, 7- ja 5-vuotiaiden poikien vanhemmat mennään kyllä omien jaksamisiemme rajoissa ja tingitään omista harrastuksistamme.

 

[vieras]

No mulla oli 2 ja 4 vuotiaat lapset kun kolmonen syntyi. Sen jälkeen elämä oli aika rankkaa...Jo ihan perus kauppareissu oli mahdottomuus, sillä 3 pientä oli kaikille tutuille ja sukulaisille vain liikaa, jopa omalle miehelleni. Eli kyllä, työmäärä kasvoi ihan kivasti. Jälkiviisaana pitäisin ehkä pienen paussin, toisaalta aika 3 pienen kanssa on ollut myös melko ihanaa. Jos ei kaipaa yhtään omaa aikaa ja jaksaa hyvin useamman vuoden yövalvomiset.

Ja siis meillä sattui juuri tuolle kolmoselle tulemaan melkoiset mahavaivat(ja muutakin) ja ensimmäinen vuosi oli yhtä sairaalassa ravaamista ja liinassa kantamista yötä-päivää. Eli siis itse kolmonen oli haastavan sorttinen...

 

[koppis]

no EI vielä kolmannen MUTTA NELJÄNNEN tulee!!

Mikä siinä neljännessä oli niin paljon vaikeampaa kuin kolmannessa? Kiinnostaa, kun meillä on nyt 3.

Pitkä ikäero oli kolmannen ja neljännen välillä... joten kaikki jotenkin oli hakusessa.. sit piti laittaa kaikki vauva tavarat uusiksi, auto, asunto jne... tätän lähinnä tarkoitin

Juu, no auto kyllä pitäisi vaihtaa, että 4 lasta mahtuis. Taloon meillä mahtuis hyvin neljäskin. Eniten mua jännittäis, miten raskausaika menisi, kun en ole ihan nuori enää ja toisaalta, että olisko vauva terve. Meillä on yksi vauva ollut koliikkivauva ja sekin hieman pelottaa.

 

[poikia3]

Meillä neuvolatäti sanoi, kun odotin kolmosta, että kolmoselle jää enemmän aikaa kuin kakkoselle koska esikoinen ja kakkonen leikkivät ja touhuavat jo keskenään eivätkä pyöri aina jaloissa kuten esikko teki kun kakkosta hoiti. Tää on totta kyllä, ainakin meillä. Tosin nyt nuorinkin on jo reilun vuoden ikänen, joten kaikki kolme ovat samoissa touhuissa; kun yksi leikkii, niin ainakin nuorimmainen menee sotkemaan kivasti leikit... Kun tästä vielä vähän kasvavat, ovat tosi tiivis kolmikko ja parhaat kaverit keskenään. Äiti on kyllä välillä tosi väsynyt, mutta onneksi loppujen lopuksi tää aika menee nopeesti kun lapset on pieniä; kohta ne on jo koulussa eivätkä pyri syliin eivätkä touhota koko ajan tässä ympärillä...

Kouluun meno ei kyllä helpota mitään, mulla ainakin on illalla sitten vielä läksyt. Ekaluokkalainen kyhjöttää useinkin sylissä. Esikoisen kanssa pitää viettää aikaa, kaipaa ihan valtavasti huomiota, eilen esim. katsottiin sitten kaksin isojen poikien leffaa, kun veljet jo nukkuivat.

Mä oikeasti joskus kuvittelin, että pääsee helpommalla, kun menevät kouluun, mutta eipä pidä paikkaansa. Tietenkään ei tarvitse enää esim. lasta pestä, mutta tilalle tulee sitten ihan muita juttuja.

 

[Poolo]

Meillä neuvolatäti sanoi, kun odotin kolmosta, että kolmoselle jää enemmän aikaa kuin kakkoselle koska esikoinen ja kakkonen leikkivät ja touhuavat jo keskenään eivätkä pyöri aina jaloissa kuten esikko teki kun kakkosta hoiti. Tää on totta kyllä, ainakin meillä. Tosin nyt nuorinkin on jo reilun vuoden ikänen, joten kaikki kolme ovat samoissa touhuissa; kun yksi leikkii, niin ainakin nuorimmainen menee sotkemaan kivasti leikit... Kun tästä vielä vähän kasvavat, ovat tosi tiivis kolmikko ja parhaat kaverit keskenään. Äiti on kyllä välillä tosi väsynyt, mutta onneksi loppujen lopuksi tää aika menee nopeesti kun lapset on pieniä; kohta ne on jo koulussa eivätkä pyri syliin eivätkä touhota koko ajan tässä ympärillä...

Kouluun meno ei kyllä helpota mitään, mulla ainakin on illalla sitten vielä läksyt. Ekaluokkalainen kyhjöttää useinkin sylissä. Esikoisen kanssa pitää viettää aikaa, kaipaa ihan valtavasti huomiota, eilen esim. katsottiin sitten kaksin isojen poikien leffaa, kun veljet jo nukkuivat.

Mä oikeasti joskus kuvittelin, että pääsee helpommalla, kun menevät kouluun, mutta eipä pidä paikkaansa. Tietenkään ei tarvitse enää esim. lasta pestä, mutta tilalle tulee sitten ihan muita juttuja.

"Pienet lapset, pienet murheet. Isot lapset, isot murheet.", sanoo yksi kaveri usein.

 

[vieras]

Mä en ymmärrä miten jotkut sanoo että kaksi menee siinä kuin yksikin, tai että kolme menee siinä missä kaksikin. Kyllä mun mielestä jokainen lapsi lisää "työmäärää". Etenkin vauvaiässä, jolloin vaatii omat ruuat, valvomisia öisin, paljon sylittelyä ym. Tietysti myös positiiviset asiat kasvavat lapsiluvun myötä

 

[näin]

Mä en ymmärrä miten jotkut sanoo että kaksi menee siinä kuin yksikin, tai että kolme menee siinä missä kaksikin. Kyllä mun mielestä jokainen lapsi lisää "työmäärää". Etenkin vauvaiässä, jolloin vaatii omat ruuat, valvomisia öisin, paljon sylittelyä ym. Tietysti myös positiiviset asiat kasvavat lapsiluvun myötä

en minäkään. koko loppuelämän jokainen ihminen vaatii omat juttunsa, huomionsa, harrastuksensa, omat ruokansa (ei se yksi porkkanan kuoriminen ja raastaminen riitä vaan pitää olla jokaiselle omansa). 2 lasta vaatii 2 kertaa enemmän läksyistä muistuttamista kuin 1, 3 lasta vaatii 3 kertaa enemmän läksyistä muistuttamista jne.

ja lisäksi kun toinen lapsi syntyi, minusta työmäärä ei pelkästään tuplaantunut vaan vähintään triplaantui. yksi lapsi saa koko ajan huomion eikä hänellä ole halua tai tarvetta uhmata. jos pukee pienempää tai antaa hänelle liikaa huomiota isompi sillä välin ehtii tehdä yhtä ja toista, mitä ei tekisi jos ei olisi sitä pienempää viemässä huomiota.

sanotaanhan sitä esim. päivähoitolapsisat, että jokainen uusi lapsi moninkertaistaa suhteiden määrän, ja sen touhun määrän, mitä tapahtuu. se ei pelkästään lisäännyt yhdellä vaan moninkertaistuu jos 1 lapsi tulee lisää.

ja vilkas ja äänekäs ja vaativa ei ole vaativin lapsi, vaan se hiljainen jonka tarpeita pitää arvata ja jota pitää kannustaa. jokaisessa lapsessa on oma työlmäääränsä temperamentista riippumatta ja jokainen lapsi lisää työmäärää aivan yhtä paljon.

 

[heh]

no meillä on lapset pyry4v sulo2v (aikamoisia hulivilejä mutta niin söpöjä ja ihania) ja Tinja on iltakukukuja ja Minja´ja on yöherääjä8parempaan päin menee Tinja meni nukkumaan 19.54 nnukahti tasan 20.00 eikä oo heränny Minja nukahti 20.15 ei oo heränny ei Mette juuri nukahti yöunille sopivasti imetyksen ja vaipanvaihdon jälkeen( Mette4kk) Meille rakenetaan omakoti taloa ja päästään muuttamaan kesäkuun1päivä

heh, nyt pitäisi varmaan mennä nukkumaan kun nauran vedet silmissä.

 

[marsipaani]

no meillä on lapset pyry4v sulo2v (aikamoisia hulivilejä mutta niin söpöjä ja ihania) ja Tinja on iltakukukuja ja Minja´ja on yöherääjä8parempaan päin menee Tinja meni nukkumaan 19.54 nnukahti tasan 20.00 eikä oo heränny Minja nukahti 20.15 ei oo heränny ei Mette juuri nukahti yöunille sopivasti imetyksen ja vaipanvaihdon jälkeen( Mette4kk) Meille rakenetaan omakoti taloa ja päästään muuttamaan kesäkuun1päivä

heh, nyt pitäisi varmaan mennä nukkumaan kun nauran vedet silmissä.

No niin mäkin.... nimimerkki taitaa kertoa kaiken...

 

[meah]

no EI vielä kolmannen MUTTA NELJÄNNEN tulee!!

Mikä siinä neljännessä oli niin paljon vaikeampaa kuin kolmannessa? Kiinnostaa, kun meillä on nyt 3.

Pitkä ikäero oli kolmannen ja neljännen välillä... joten kaikki jotenkin oli hakusessa.. sit piti laittaa kaikki vauva tavarat uusiksi, auto, asunto jne... tätän lähinnä tarkoitin

No eihän mulla sitten ole mitään hätää.
Torppaan mahtuu vielä mainiosti, autokin on 7 hengelle.

Jos poika tulee, niin vaatevarastoja joutuu uusimaan, mutta muita vauvaromppeita on varastot vääränään.

Voinen sitten ihan relata tän loppuodotuksen :saint:

 

[hmm hmm]

meillä ensimmäinen 5v ja toinen 1v. kolmatta haluaisin jo... mutta mietityttää jaksaako sitä.. enkä sitä kolmatta haluais jättää kovin myöhemmälle kun tulee niin turhan paljon ikäeroa sitten...

 

[Johjo]

Meille päätös kolmannesta on ollut vaikein. Kuitenkin olen sitä mieltä että kolmannesta elämä "muuttui" vähiten. Ikäeroa tosin kakkosen ja kolmosen väliin ehti tulla 4 vuotta. Kaks vanhinta (alle 2 v ikäeroa) leikkivät keskenään ja sain nauttia vauvasta täysin siemauksin. Kolmonen on ollut kyllä kaikkein vaativin ja todella takertuva minua kohtaan. Tissille heräili yli 6 kk ikäisenäkin vielä vähintään 5 kertaa. Siitä huolimatta kolmosen tulo ei tuonut kauheesti lisätyötä ja stressiä. Sen kertoo jo sekin että tehtiin vielä nelonenkin. Nyt tulossa jo viides, mutta täytenä yllätyksenä. Neljännen jälkeen työmäärä tuntui tuplautuvan. Saa nähdä miten viidennen jälkeen käy . Ja nyt saa mies mennä lääkäriin. Ei enää lapsia meille .