Kolmas lapsi vai ei??

Samoja kysymyksiä täällä mietitään. Meillä kaksi lasta, tyttö ja poika, ikäeroa heillä 11,5 kk.

Joka toinen päivä haluaisin kolmannen, huonona päivänä haluaisin elää ikuisessa selibaatissa. Kuitenkin, sieltä se vauvakuume väliin puskee vahvana, mä en oikeasti edes tiedä, haluaisinko sen kolmannen lapsen vai onko tää vaan jotain luopumisen tuskaa, sitä että haluaisi kokea vielä sen raskauden, synnytyksen, pikkuvauva-ajan...

Mua pelottaisi ihan sikana sen kolmannen saaminen, mä pelkäisin kuollakseni, että olisi kuten meidän tyttö, itkisi ihan jatkuvasti ekan vuoden tai sitten että olisi kuten meidän poika, haastava ylivilkkaudessaan. Mutta silti, jostai kumman syystä sitä kuitenkin haaveilee...

Mies ei tahdo enää lapsia, meillä menisi asunto ja auto vaihtoon, mä en kuitenkaan haluaisi mitään pitkiä ikäeroja, nyt kuopus on 1 v 7 kk.

Ääh, kyllä nää kaksi söpöliiniä saa meille riittää. Tän päivän fiilikset.

 

Kannattaa miettiä myös talouden kannalta. Pienenä lapsiin ei pala niin paljon rahaa kuin esimerkiksi ala- ja yläasteikäiseen.

No aina ei ole valinnanvapautta kun tehtiin pikkukakkosta niin tulikin kakkonen ja kolmonen yhtäaikaa. Meillä kävi pieneksi asunto ja auto, mutta hyvin ollaan pärjätty ja päivääkään en vaihtaisi pois. Kyllä lapsien kanssa taloudellisesti pärjää, ei ole pakko ostaa sitä kalleinta ja hienoa ja itse ruokia laittamalla säästää paljon kun katsoo mitä ostaa. Eikä kouluikäisenkään tarvi kaikkea saada. Harrastaa meillä saa, mutta vain yksi harrastus per lapsi sellainen kalliimpi siis.

 

Mä ainakin oon nauttinut vasta kolmannen vauva-ajasta kunnolla. Jaa meille on ollut aina selvää, että kolme lasta me halutaan. Kahden kanssa ei vaan tuntunut vielä valmiilta perheeltä. Nyt ei sit enää lapsia tule, miehelle tehty sterilisaatio.

 

Muuttanut elämää??jaa,kaikki lapsethan ne muuttaa elämään..tuovat rakkautta,iloa, lämpöä jne. En keksi mitään "huonoa.Meillä oli tilava asunto, kaksi isoa autoa ja talous kunnossa-ja on ed. Rakastan lapsia ja vielä haluaisin neljänne..katsotaan kuinka käy....

 

meillä kolmas vasta tulossa, piti syntyä jo elokuussa mutta luonto päätti toisin.
siitä enemmän puhtia saatiin ja toivottiin tätä kolmosta kovasti joka onneksemme ilmoittikin aika pian tulostaan.
tällä hetkellä tuntuu oikealta ratkaisulta ja samalla uskon että tämä jää viimeiseksi meille joten yritän nauttia tästä kaikella tavalla.

joten meille kolmas oli aika "selvä" asia ja nyt kovasti häntä odotetaan keväällä syntyväksi.
toisaalta "pelottaa" miten elämä muuttuu vauvan myötä kun 2 edellistä kuitenkin jo aika isoja ja omatoimisia- elämä siis helpottunut kovastikin ihan vuoden sisällä.

 

meillä 3 lasta 4 vuoden sisään.ihania.muuttaa arkea jos niin haluaa.ei kaikille tarvi heti omaa huonetta,lapset kasvaa,menot kasvaa ja me aikuisetkin muututaan siinä samalla .aikaa eteenpäin ei tarvitse liikaa suunnitella, on tärkeää elää tätä päivää,tätä hetkeä.nauttia ja tehdä mikä sydämmessä tuntuu oikealta.