Pakko purkaa fiiliksiä johonkin
Ollaan miehen kanssa haaveiltu lapsesta muutama vuosi. Mieheni ei ole koskaan, paitsi ihan suhteen alussa ollut "seksihurjastelija", eli minä olen aina ollut aktiivisempi osapuoli.
Nyt tilanne on kääntynyt niin, ettei mieheni halua minua enää lainkaan, vaan torjuu syyllä jos toisella minut..
Edessä on ensiviikolla ultraus ja sperman pesu+inssi, lisäksi olen syönyt clomeja 4 kk.
Tuntuu niin pahalta, että minuun joudutaan ruiskuttamaan mieheni spermaa, koska mieheni ei minua halua :'( Ehkä vähän kärjistettyä, mutta niinhän se periaatteessa on :ashamed:
Mies varmasti odottaa apua tavaran purkittamisessa ennen pesuun menoa, mutta miten siitä selviän, kun takaraivossa on koko ajan ajatus siitä, etten kelpaa.
Tämä tilanne heijastuu jo kaikkeen. En koe kelpaavani mihinkään, kun välillämme ei säkenöi; kämppiksinä olemme mitä parhaimmat..
Mikähän avuksi..? :'(
Ollaan miehen kanssa haaveiltu lapsesta muutama vuosi. Mieheni ei ole koskaan, paitsi ihan suhteen alussa ollut "seksihurjastelija", eli minä olen aina ollut aktiivisempi osapuoli.
Nyt tilanne on kääntynyt niin, ettei mieheni halua minua enää lainkaan, vaan torjuu syyllä jos toisella minut..
Edessä on ensiviikolla ultraus ja sperman pesu+inssi, lisäksi olen syönyt clomeja 4 kk.
Tuntuu niin pahalta, että minuun joudutaan ruiskuttamaan mieheni spermaa, koska mieheni ei minua halua :'( Ehkä vähän kärjistettyä, mutta niinhän se periaatteessa on :ashamed:
Mies varmasti odottaa apua tavaran purkittamisessa ennen pesuun menoa, mutta miten siitä selviän, kun takaraivossa on koko ajan ajatus siitä, etten kelpaa.
Tämä tilanne heijastuu jo kaikkeen. En koe kelpaavani mihinkään, kun välillämme ei säkenöi; kämppiksinä olemme mitä parhaimmat..
Mikähän avuksi..? :'(