Musta on niiiiin hupaisaa kun jotkut kuvittelee...

\

Mistä sen näkeeettä anoppi on kateudesta vihreä? Kyllä minä luulen että osa noista kateusjutuista on ihan kuviteltuja.

Mutta kyllä se vaikuttaa omaan elämäämme, että kuitenkin sitä jotenkin pelkää, mitä muut ajattelevat. Meillä on kohtuullisen paljon omaisuutta, just pari uutta autoa ja talo jne, ja edes vanhempamme eivät tiedä ettei meillä ole lainoja. Emme ole kertoneet kellekään ystävillemme, kun muut maksavat pois isoja lainojaan. On se jotenkin noloa. Ja kai sitä pelkää sitä kateuttakin... Ja omat vanhemmat... he olivat aika tiukoilla kun olimme lapsia, nyt pärjäävät ihan hyvin, mutta jotenkin kai lapsiperheen kuuluisi olla tiukoilla..

Sen "vihreyden" näkee just siitä, kun hän tulee meille ja näkee jotain uutta, niin naama oikeen venähtää et "voi #$@@, millä rahalla noi tollasen on ostanu" tai alku sama ja "miten toi on ostanu tollasta"!!! kyllä oikeen kateuden ihan oikeesti näkee toisen naamasta! sinulla on ehkä sikseen ihan jees olot, ettet ole yksinkertaisesti törmännyt aidosti kateelliseen ihmiseen??? ellet mitään toiselle soisi, se on kateutta jos joku!!! minä en ole tota anopin kateutta keksinyt!!! ei hän tietenkään aina ja kaikesta kateellinen ole, mutta varsinkin jos on ostos ollut vähän rahakkaampi (vaikka 50?) se laittaa anopin vihreeksi

 

\

Eihän taloja muut rakennakkaan, kuin sentyyppiset ihmiset jotka luulee tekevänsä muut kauheen kateellisiksi..

Voi hyvänen aika sentään tätä suomalaista junttikansaa.

Ei sitten tästäkään kommentista kateus yhtään paista. :/

 

voi ei!!! eiks kukaan ookkaan enää meille kateellinen??? mä luulin kun ostettiin -91 rakennettu hirsitalo ja pihalla 2 autoa toinen halpamerkki -98 ja toinen -82 rousku... täh! :kieh:

 

Mä taas en ikinä oikein usko, että joku olisi mulle kateellinen vaikka merkit olis selvätkin. Itse kyllä kadehdin muita, mutta en kovin negatiivisessa mielessä, lähinnä silleen että "onnistuiskohan toi multakin". Ainoa jota todella kadehdin oikein sillä lailla, että ärtymys tykyttää välillä ohimosuonissa, on anoppini, joka on kertakaikkisen ulkona tavallisen maailman taakoista. Se ihminen on elämässään ollut ainakin taloudellisesti niin turvattu ja hemmoteltu, ettei se edes käsitä, että on kalliimpia ja halvempia tavaroita. Ja aargh!: se ostaa aina kalleimman mitä kaupasta saa (ja kalleimmasta kaupasta) tekemättä koskaan minkäänlaista tuotevertailua tai -arviontia, koska onhan se selvää että kallein on kallein siksi että se on paras \|O Sellanen saa mut ihan raivoihini, vaikka mielelläni olisin myös itse tilanteessa jossa koskaan ei tarvitsisi katsoa hintalappua.

 

Apua...
Meillä on neljä lasta, laminaattia ja vielä 2000 vm autoki.
Kukahan on meille kateellinen

 

Ella78 sun teksti kuulosti todella tutulta..! Me ollaan miehen kanssa myös ihan pa lähdetty kotoa pois ja opiskelemalla ammatteihin ja töitä tekemällä "kaikki" ostettu. Helsingissä asuessa sen huomasi, kun siellä ei kovin paljoa tule vanhoja autoja vastaan että siellä ei sellaista kateus ilmapiiriä ole, mutta hyvin usein pienemmilläkin paikkakunnilla aika harvalla on tuliteriä autoja tai edes niitä uudehkoja, monet ovat pienituloisia ja ajelevat niillä 80-luvun opeleilla - jollaisella mekin ajettiin vielä muutama vuosi sitten

Mutta kuten eräs sukulaisenikin totesi, myös nuorehko ihminen joka on näitten köyhempien sukulaisten silmissä rikas, että kyllä hänellä on hirveästi velkaa Sitä on meilläkin.. mutta se on valintoja, mihin niitä rahoja käyttää.

Mulla ei ole tarvetta kuvitella, että jotkut olisivat kateellisia, mutta osa ihmisistä tulee sen ihan suoraan sanomaan (kuten tätä tyypillistä sukulaiskuviota, tai senkin ehkä ymmärtää vain ne joilla on vastaavaa kokemusta..)

Onhan se tunnetusti suomalaisten perisynti tuo kateus, ei osata olla iloisia muitten puolesta vaan suorastaan toivotaan pahaa jos jollakulla menee hyvin \|O

 

\

Onhan se tunnetusti suomalaisten perisynti tuo kateus, ei osata olla iloisia muitten puolesta vaan suorastaan toivotaan pahaa jos jollakulla menee hyvin

Tuo on kyllä niin totta! Moni erittäin mielellään vain aiheuttaa pahaa mieltä muille, ei yhtään välitetä muiden tunteista. :/

 

Eniten suomalaiset kadehtivat kai parempaa koulutusta, mutta myös rahaa.

Pahinta on, jos kadehtija ei edes tunne henkilöä jota kadehtii. Kuvittelee asioita joidenkin yksityiskohtien perusteella, vaikka ei tiedä mitään ihmisestä.

Paljon kadehditaan uusia taloja, mutta siihen on nykyään kaikilla työssäkäyvillä mahdollisuus (paitsi jos asuu helsingissä, jossa ei tontteja). Pankista saa lainaa, mutta kaikki eivät jaksa sitä työmäärää, mutta silti kadehtia osaavat. Mutta riskiä eivät halua ottaa eivätkä tehdä toista työpäivää palkkatyön jälkeen vuoden parin verran.

Itse en osaa materiaa kadehtia, kun en sitä arvoasteikolla pidä korkealla. Enemmän kadehdin ihmissuhteita. Esimerkiksi lapsena ystävieni ihanaa perhettä, turvallinen koti. Oikeastaan kyse ei ole kateudesta, se on vain sellaista, josta itse haaveilin. välejä ystävään ei myrkyttänyt. Joskus vain pieni haikeuden tunne, että olisipa minullakin.

 

\

...että kaikki ovat kateellisia heille :xmas: Eräs tuttavaperhe on tällainen, rakentavat taloa ja jos joku tuttu/sukulainen ajaa rakennuksen ohi, niin he ovat kateellisena kyttäämässä taloa, kaikki ovat kateellisia kun heillä on neljä lasta, kaikki ovat kateellisia kun heillä on uusi (joo, vm. 2000, että ei mielestäni ihan upouusi) auto, kateellisia kun heille tuli lattiaan laminaatti jnejnejne.

Oikeesti... Kaikki on taatusti kateellisia Eihän muilla voi olla noin UUTTA autoa, taloa rakenteilla eikä laminaattia lattiassa, eieiei...

Miten laminaattilattiasta voi olla kateellinen

 

Minä yritän olla kaikille ystävällinen ja auttavainen. Silti tulee kakkaa niskaan ja jopa lasten.

En osaa muuta kuin kateutta arvailla. Niin sairaalta kuin se kuulostaakin, koska minussa tai meidän perheessä ei todellakaan ole mitään kadehtimista. Olen viimeinen ihminen, ketä kenenkään kannattaisi kadehtia. Niin rankka elämä on ollut, kaikki on omasta selkänahasta ja molemmat duunariperheistä ja rankka lapsuus ja edelleen pienituloisia.

Voisivatko kadehtia

- hyvää parisuhdetta
- ulkonäköä (olemme koko perhe kivan näköisiä)
- korkeaa koulutusta
- kotiäitiyttä
- sitä, että mies on paljon lasten kanssa ja välittää myös minusta ja kunnioittaa
- lasten harrastuksia, jotka omasta selkänahasta maksamme karsien kaikki omat menomme

Niin paljon kakkaa tullut niskaan ihmisiltä, joille olen ollut ystävällinen ja jopa auttanut. En ymmärrä. Ja lisäksi meidän lasten niskaan. Esikoiselle tosi monta ikävää temppua eri aikuisten tekemänä. Esim. yksinhuoltajaäiti, joka tekee ohareita eli sanoo, että hänen lapsi tulee, ja sitten ei tulekaan. Ja paljon paljon pahempia ja ilkeämpiä juttuja.

Kateus on tosi kurjaa, jos kadehditaan ihmisiä, joita ei tunneta.

Jos tapaan kivan ihmisen joskus, joka ei petä, eikä vedä mattoa, osaan totisesti olla onnellinen.

 

\

\

Se on tosi hauskaa.

Sekin on hauskaa, kun lehdissä silikonipommipimut aina hehkuttaa, miten ihmiset ovat heille kateellisia

Mutta apn kuvailema perhe ei taida ymmärtää, että jotkut ihmiset ovat ihan hyväntahtoisesti uteliaita. Meistäkin on kiva ajella ympäriinsä ja katsella maisemia, on myös hauska joskus ajella katselemassa asuinalueita

Me harrastamme kanssa tommosta ajelua joskus Jossain maaseudulla tulee välillä vastaan joku aivan ihana talo & piha, silloin ajattelen että löytyispä meillekin joku yhtä mieluisa... Mutta en mä sitä sitten sen koommin tuumailekaan, tai ryhdy kateelliseksi

Sama täällä "kyttäilemme" joskus ihmisten taloja/pihoja ihan mielenkiinnosta, saadaksemme uusia ideoita. Ja ihastelemme. Se unelma talo odottaa vielä jossain että löydämme/rakenamme. Ja vaikka olemme missä loukossa joutuneet asumaan ennen kuin tämän rivitalonpätkän ostimme, ei kateutta ole ollut koskaan ketään kohtaan.

 

minulla on 5kpl pentikin kippoa jotka olen itse ostanut kun olen rahaa säästänyt,yksi kpl mariskoolia(kirkas)joululahjaksi saatu niin minun anoppi jaksaa muille sukulaisille huomautella että sillä on kaikki pentikkiä eli yhtäkuin olen snopi ja koitan leikkiä rikasta :/ taitaa anopilla vain kateus nakella kylläkin jostakin mikä ei minun järkeen mahdu

 

typerin ketju ikinä

 

\

Mut mä oonkin melkein oikeesti katteellinen kaikille omakotitalo asukeille. siis joilla on omaa tonttia paljon ja oma rauha.

Ei vielä voida ostaa omaa mut MÄ HALUUN!!!!!

=) =) =)

että ehkä mä oon ainaki kateellinen joillekin omakoti asujille =)

Sama täällä!

 

Vielä riittää juttua anopista

Muutettaessa ostin marimekosta verhot keittiöön ja olkkariin. anoppi tuli kaverinsa kanssa kylään (joka myös on merkkiasiantuntija ) ja kaffipöydässä vieras kehui verhoja, johon anoppi tokas: "juu humasitkos et ne on oikeen marimekon"... en minä muille kerro mistä verhoni olen ostanut!!! silloin kun anoppi näki ekan kerran verhot se kysyi mistä ne on ja mitä maksoi! sanoin et marimekosta ja aivan helv***sti... vaikka kangas alesta ja ilmainen ompelu...

lapsilla on stoccen syöttötuolit ja pojalla stoccen sänky, niistäkin anoppi vieraille sanoo et on stoccea. paljastetaan nyt täällä, et nekin on isäni ostanut, kuten myös lasten auton turvaistuimet...

mistähän mahtaa johtua, että joillekkin raha ja arvokkuus merkitsee hyvin paljon??? mulle on ihan sama mitä päälläni pidän ja mitä maksaa, käytän ja ostan vapaa valinnasta vaatteita, jos löydän jonkun kivan! miten ihmistä voi "arvostaa" pelkkien vaatteiden takia???

 

Mä oon kateellinen mun siskolle.. siitä että sen mies leikkii ja touhuaa lasten kanssa, sillä on tosi hyvät välit anopin kanssa ja omat vanhemmat lähellä, samaten kuin muukin suku jolta saavat tarvittaessa apua(mm lastenkaitsemisessa, talonrakennuksessa suku oli avittamassa jne)
Onhan niillä uusi talokin, jota vähän kadehdin.. tilaratkaisuja ja käytännöllisyyttä.. mutta ei meille uusi talo parketeilla kävisikään, tai ainakin mulla menisi viimeisetkin järjen pisarat ku yrittäisin suojella parkettia ja hienoja tapetteja jne vauhikkaiden poikien käsittelyltä.
Meillä ei mun mielestä oo mtn mitä kannattaisi kadehtia, jos ei lapsia oteta huomioon
Nii ja terveyttä kadehdin, ja sitä että jotkut jaksavat olla ihania äitejä/isiä lapsilleen, kun ite on pohjaanpalanut vatipää. lahjakkuutta kadehddin, haluaisin itsekkin osata esim piirtää/maalata/soittaa/tehdä käsitöitä.. värisilmää ja sisustamistaitoa kadehdin. ja kadehdin sitä taitoa että osaa keskustella asiat lasten/puolison kanssa läpi eikä vaan ärähdä/komenna/möksähdä toiselle. Kadehdin niitä jotka ei oo masentuneita ja uupuneita
Ja etelässä kasvavia kukkia ja pensaita sekä hedelmäpuita kadehdin kanssa
Olen kateellisten aatelistoa, tosin noilla en jaksa päätäni useinkaan vaivata, esim silloin kun käväsen kotipuolessa/näen perheen harrastavan jotain yhdessä jne

 

\

typerin ketju ikinä

Mielestäni varsin viihdyttävä. Oletko kateellinen huumorintajustani? :kieh:

 

\

\

typerin ketju ikinä

Mielestäni varsin viihdyttävä. Oletko kateellinen huumorintajustani? :kieh:

no joo vähän :kieh:

 

\

Minusta tuo sinun viesti kuulostaa todella kateelliselta B)

Älä suutu, ei pahalla B)

Peesi.. EI tällaset ketään sellaista oikeesti vaivaa jolla kateus ei oikeasti pistä silmään....

 

\

\

Minusta tuo sinun viesti kuulostaa todella kateelliselta B)

Älä suutu, ei pahalla B)

Peesi.. EI tällaset ketään sellaista oikeesti vaivaa jolla kateus ei oikeasti pistä silmään....

Puhuinko mä edes jotain vaivaamisesta? En, vaan siitä että mua huvittaa