Murut kipeänä joten olemme kotona tämän päivän

Lapset alkoivat rakentaa majaa olohuoneeseen heti aamupalan jälkeen, joten tein heille eväät mukaan. Keksit, palat suklaata, rusinoita ja tuoremehua. Olipa onnellisen näköisiä lapsia kun siirtyivät eväineen majaan. <3 Tämä se on onnea tänään.

 

paranemisia

 

Meillä kaikki terveinä, mutta muuten vain jäi eskarilainen kotiin.
Serkut 3 v, 5 v ja 7 v pari päivää täällä kyläilemässä samoin kuin lapsenlapset 1 v, 2 v , 4 v ja 6 v. Ollut hämäävän rauhallinen aamu... ei pitäisi 9 pikkulapsen kanssa näin olla? Kaaos vaanii jossain nurkan takana iskeäkseen kimppuun jahka otteeni herpaantuu?

 

Aluksi oli suuri syyllisyys olla kotona lasten kanssa (olen syksyn alussa palannut hoitovaapalta työelämään) vaikka itse on työkykyinen, mutta kun sain taottua päähäni, että omat lapset menee aina työn edelle, on tää aika ihanaa. Aamutoimet tehtiin ilman mitään kiireitä, ja niin ne muksutkin leikkivät tuossa sulassa sovussa jo toista tuntia, vaikka kipeinä ovatkin. Tunnetusti lapsiahan ei pienet sairaudet pysäytä. Mummeliisa, mä jotenkin kadehdin tuota, että nautit lasten seurasta noin kovasti, tai no, jos nauttii omasta seurasta ja on tasapainoinen niin silloin varmaan se lasten kanssa oleminenkin tuntuu lahjalta? Musta tuntuu usein, etten jaksaisi olla yhtä hyvä äiti jos lapsia olisi enemmän kuin 2. :/

 

Mummeliisa, mä jotenkin kadehdin tuota, että nautit lasten seurasta noin kovasti, tai no, jos nauttii omasta seurasta ja on tasapainoinen niin silloin varmaan se lasten kanssa oleminenkin tuntuu lahjalta? Musta tuntuu usein, etten jaksaisi olla yhtä hyvä äiti jos lapsia olisi enemmän kuin 2. :/

Minäkin tarvitsen kyllä tasapainoksi sitten välillä niin sen oman ajan töissä ja koulussa kuin ajoittain myös kahdenkeskisen parisuhdeajan kaksin miehen kanssa.
Kaikkia niitä arvostan, mutta tiedän, että mikään niistä ei yksinään minua tyytyväisenä pitäisi vaan se on se "sopiva sekoitus".

(Ja sekin mahdollisuus kyllä on huomioitava, että tänään iltapäivällä, mikäli tämä hämäävä rauhallisuus on "normalisoitunut" hulabalooksi, olen ihan eri mieltä jaksamisestani ja nauttimisestani. )

Nyt kuitenkin mukava olo. Istun aamukahvia ryystämässä sohvannurkassa läppäri sylissäni. Pienimmät rakentavat junarataa ympäri alakerran (Meillä pääsee kiertämään olohuone-työhuone-keittiö-eteinen-olohuone-akselilla ympäri) ja pari isointa tekee askartelutehtäviä uusista askartelukirjoista, jotka toin viikonlopulla Kiasmareissultani.

 

Tottahan tuokin. Meillä on toisinaan siskon kaksi lasta täällä, ja vuoroin omat muksut siskolla. Ja kyllä senkin jaksaa hyvin, kun tietää, että sitten saa vapaata itsekin. Mutta täytyy todeta, että jaksan paremmin kun olen päivät töissä. Ja lapsetkin selvästi voivat paremmin kun äikin on iloinen saatuaan omaa aikaa töissä.