mun tyttö sanoi ettei tiedä rakastaako mua ;(

  • Viestiketjun aloittaja "surullinen"
  • Ensimmäinen viesti
Peyote
ei lapselta saa vaatia rakkaudentunnnustusta. Ei hän ole vaatinut saada tulla tähän maailmaan vaan sinä olet itse hänet tänne hankkinut. Sinä olet lapsen turva ja sinun tehtäväsi on rakastaa häntä. Jos kyselet tuollaista lapselta, annat itsestäsi epävarman vaikutelman eikä lapsi koe sinua turvakseen. Se vain menee näin päin.
 
"aloittaja"
ei lapselta saa vaatia rakkaudentunnnustusta. Ei hän ole vaatinut saada tulla tähän maailmaan vaan sinä olet itse hänet tänne hankkinut. Sinä olet lapsen turva ja sinun tehtäväsi on rakastaa häntä. Jos kyselet tuollaista lapselta, annat itsestäsi epävarman vaikutelman eikä lapsi koe sinua turvakseen. Se vain menee näin päin.
Tässä tulikin aika olennainen kaksinaismoralistinen vastaus sinulta kun sanot "tehtäväsi on rakastaa häntä".

Ei kukaan voi rakastaa ketään pakosta. Ei edes äiti lastaan.

Sama menee toisin päin ja silloin lapselta joka rehellisesti vastaa ja tuntee olevansa maailman napa (eikä osaa ajatella asiaa toisen tunteiden kannalta) voi sanoa "en tiedä".

Jos hän tuntisi että hänen on pakko rakastaa hän olisi vastannut joo, mutta hän vastasi sen mitä tunsi ja ei tiedä mitä tuntee.
Kyllä se vaan pahalta tuntuu jos oma lapsi ei tiedä mitä tuntee äitiään kohtaan. Kyllä siitä kysyä saa, miksi ihmeessä ei saisi? Vaatiminen onkin asia erikseen.
 
"sasa"
ei lapselta saa vaatia rakkaudentunnnustusta. Ei hän ole vaatinut saada tulla tähän maailmaan vaan sinä olet itse hänet tänne hankkinut. Sinä olet lapsen turva ja sinun tehtäväsi on rakastaa häntä. Jos kyselet tuollaista lapselta, annat itsestäsi epävarman vaikutelman eikä lapsi koe sinua turvakseen. Se vain menee näin päin.
Näin juuri. Vanhemman tehtävä on rakastaa ja kasvattaa lasta. Lapsi ei ole mikään vanhemman lohduttaja "herkällä hetkellä". Aivan älyvapaata mankua pikkulapselta rakkaudentunnustuksia ja pettyneenä pyytää ilmoittamaan kun tietää rakastaako vai ei. Ei lapsella ole tunnevelvoitteita vanhempiinsa.
 
"aloittaja"
[QUOTE="sasa";28461543]Näin juuri. Vanhemman tehtävä on rakastaa ja kasvattaa lasta. Lapsi ei ole mikään vanhemman lohduttaja "herkällä hetkellä". Aivan älyvapaata mankua pikkulapselta rakkaudentunnustuksia ja pettyneenä pyytää ilmoittamaan kun tietää rakastaako vai ei. Ei lapsella ole tunnevelvoitteita vanhempiinsa.[/QUOTE]

Aivan outoa että komppaat ja kirjoittelet tänne vielä alkuperäiseen viestiini mielipiteitäsi. Oletko lukenut muita viestejäni? Ilmeisesti et.

Täältä sivustoltakaan ei herkän hetken lohduttajaa ainakaan sinusta saa.
Onneksi sain muilta, ja ymmärsin tilannetta enemmän kuin ensimmäisen tunnekuohun vallassa kun itkin ja kirjoitin tänne.
 
"sasa"
[QUOTE="aloittaja";28461562]Aivan outoa että komppaat ja kirjoittelet tänne vielä alkuperäiseen viestiini mielipiteitäsi. Oletko lukenut muita viestejäni? Ilmeisesti et.

Täältä sivustoltakaan ei herkän hetken lohduttajaa ainakaan sinusta saa.
Onneksi sain muilta, ja ymmärsin tilannetta enemmän kuin ensimmäisen tunnekuohun vallassa kun itkin ja kirjoitin tänne.[/QUOTE]

Millaisia tunnekuohuja ja kilareita ajattelit saada, kun murrosiässä lapsesi luultavasti tulee ilmoittamaan sinulle vihaavansa sinua ja kaikkea mitä edustat?

Onhan tuo nyt aika tasapainotonta, että peilaa tunteitaan pikkulapsen kehittymättömään tunne-elämään noin voimakkaasti.
 
"aloittaja"
[QUOTE="sasa";28461619]Millaisia tunnekuohuja ja kilareita ajattelit saada, kun murrosiässä lapsesi luultavasti tulee ilmoittamaan sinulle vihaavansa sinua ja kaikkea mitä edustat?

Onhan tuo nyt aika tasapainotonta, että peilaa tunteitaan pikkulapsen kehittymättömään tunne-elämään noin voimakkaasti.[/QUOTE]

Kuka tahansa äiti tai isä olisi pahoittanut mielensä. Tännehän siitä avauduin, tuskin te muut saitte tästä traumoja?

Minä sain hyvän mielen täältä eräiden vastausten ansiosta, oliko tämäkin siis väärä tapa toimia?

Miksi haukut ihmistä joka toimii mielestäsi väärin ja pyytää apua?
Mikset mielummin auttanut? Vai oliko tämä liian henkilökohtainen asia sinulle?
 
"aloittaja"
Kuulostaa sairaalloiselta - enkä nyt puhu lapsesta. Voin kuvitella, miten ahdistava tuo tilanne on ollut lapselle. Kasvatuksen onnistumisen kannalta olisi erinomaisen hyvä, jos vanhempi olisi edes niukasti henkisessä kehityksessä lastaan edellä.
Voi kun tänne saisi videon josta välittyy koko tilanne mikä käytiin läpi.
Voin vain kirjoittaa tapahtumat ja varmasti jokin asia, ilme, ele, kosketus jää mainitsematta. Jokainen tulkitsee kirjoittamani tekstin omalla tavallaan, omien kokemustensa perusteella.

Vastauksesi perusteella et ole edes lukenut kaikkia viestejäni. Vai olivatko nekin kenties lapsellisia? Perehdy asiaan ennenkuin kommentoit, suosittelen :)
 
vieras#
En vaatisi tuon ikäiseltä rakkaudentunnustusta. Lapsella ei oikeastaan ole velvollisuuttakaan rakastaa vanhempiaan.
Jos jossakin yhteydessä vastaisi tai sanoisi ettei tiedä rakastaako minua. Kertoisin hänelle mitä itse ajattelen lapsen ja vanhemman välisen rakkauden olevan ja mitä tapoja se on toiselle osoittaa. Siltikään en vaatisi että hänen on asia ymmärrettävä.

En vaadi puolisoltakaan rakkauden tunnustuksia, koska väkisin vaaditut tunnustukset ei minulle kuitenkaan kerro rakkaudesta.
 
"vieras"
[QUOTE="sasa";28461399]No voi nyt v**tu sentään! Pikkulapsi, jolta äiti lypsää rakkaudentunnustuksia. Olet kyllä aika tunnevammainen. Eihän tuon ikäinen edes ymmärrä rakkauden käsitettä.[/QUOTE]

Miksei muka lapsi ymmärrä rakkauden käsitettä? Kyllä tuon ikäisellä on jo jokin haju siitä, mitä rakastamisella tarkoitetaan.
Meilläkin tulee esim. kuopus, 3v 5kk useinkin viereen, nappaa kaulasta ja sanoo, "äiti, mä rakastan sua", antaa pusun ja uutena (en tiedä mistä keksinyt), levittää kätensä ja sanoo, että "näin paljon" :) Kyllä tuon ikäinenkin jo ymmärtää, että rakastamiseen kuuluu läheisyys ja tulee se ihana tunne sisälle, kun halaillaan ja supistaan toisten korvaan.
7v poikakin nappaa usein vyötäröstä kiinni ja sanoo "mä rakastan sua tosi paljon".
Vanhemmiten nuo sanomiset tuntuu vähenevän, mutta onneksi noitten pienten kohdalla tuosta saa vielä nauttia.

En näe ap.n kysymyksessä mitään outoa, luonnollistahan on noin joskus kysyä. Oudonpaa olisi jäädä sitä jankaamaan, mutta näinhän ei ap käsittääkseni tehnyt.
Kyllä minusta on aiheellista pohtia, missä vika /syy, ettei tuon ikäinen lapsi ole koskaan sanonut äidilleen rakastavansa, jos välit muuten ok ja lapsi sanonut niin esim. mummolleen.
 
"vieras"
Toiset lapset ilmasee helpommin tunteitaan. Ihan kuin aikuisetkin. Meidän 4v roikkuu mussa kiinni, halailee ja pussailee, sanoo usein tykkäävänsä musta ja joskus oikeen tunteella sanoo, että äiti mä rakastan sua. 7v ei paljon pukahda tunteistaan, halailee vähän nihkeesti ja ainoo tunteen purkaus tuntuu usein olevan lausahdus, että äiti on tyhmä, kun ei aina saa mitä haluaa.
 
"aloittaja"
[QUOTE="vieras";28461858]Miksei muka lapsi ymmärrä rakkauden käsitettä? Kyllä tuon ikäisellä on jo jokin haju siitä, mitä rakastamisella tarkoitetaan.
Meilläkin tulee esim. kuopus, 3v 5kk useinkin viereen, nappaa kaulasta ja sanoo, "äiti, mä rakastan sua", antaa pusun ja uutena (en tiedä mistä keksinyt), levittää kätensä ja sanoo, että "näin paljon" :) Kyllä tuon ikäinenkin jo ymmärtää, että rakastamiseen kuuluu läheisyys ja tulee se ihana tunne sisälle, kun halaillaan ja supistaan toisten korvaan.
7v poikakin nappaa usein vyötäröstä kiinni ja sanoo "mä rakastan sua tosi paljon".
Vanhemmiten nuo sanomiset tuntuu vähenevän, mutta onneksi noitten pienten kohdalla tuosta saa vielä nauttia.

En näe ap.n kysymyksessä mitään outoa, luonnollistahan on noin joskus kysyä. Oudonpaa olisi jäädä sitä jankaamaan, mutta näinhän ei ap käsittääkseni tehnyt.
Kyllä minusta on aiheellista pohtia, missä vika /syy, ettei tuon ikäinen lapsi ole koskaan sanonut äidilleen rakastavansa, jos välit muuten ok ja lapsi sanonut niin esim. mummolleen.[/QUOTE]

Kiitos asiallisesta viestistä ja siitä että olet sisäistänyt kirjoittamani tekstin ennen kommentointia. Käsitit tilanteeni aivan siten kuten olin tarkoittanut.

Ihanaa kun sun lapset tulee halaan <3
 
"aloittaja"
[QUOTE="vieras";28461886]Toiset lapset ilmasee helpommin tunteitaan. Ihan kuin aikuisetkin. Meidän 4v roikkuu mussa kiinni, halailee ja pussailee, sanoo usein tykkäävänsä musta ja joskus oikeen tunteella sanoo, että äiti mä rakastan sua. 7v ei paljon pukahda tunteistaan, halailee vähän nihkeesti ja ainoo tunteen purkaus tuntuu usein olevan lausahdus, että äiti on tyhmä, kun ei aina saa mitä haluaa.[/QUOTE]

Lapsilla on niin erilaiset luonteet. Meidän tyttö on samaa sorttia kuin teidän poika. Siis tällä iällä.

Kyllä lapseni tuli pienenä halailemaan ja pussailemaan, mutta tuota rakkauden tunnustusta ei ole ikinä harrastanut.
Liekö syy siinä että on ainoa lapsi ja itse olen hellinyt häntä aina paljon lisättynä hänen omaan luonteeseensa.

Tosin tuo luonnepuoli ei sovi yhteen sen kanssa miten toimii isoäidin ja muiden läheisten kanssa.. Jos vain olen niin itsestäänselvä, niinkuin joku jo mainitsi :D

Tuohon olen jo myös tottunut että jos lapsi ei saa tahtoaan perille, kannattaa antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Joskus pientä muistutusta joutuu antamaan esim. arestilla jos liikaa uhmaa eikä tottele.
 
"aloittaja"
[QUOTE="Kielo";28461927]No, ei lapsi välttämättä pidä äidistään yhtä paljon kuin mummostaan. Ei se vaadi mitään sen kummempaa syytä. Kai lapsella on oikeus tuntea, mitä hän tuntee.[/QUOTE]

Olet aivan oikeassa. Ymmärtääkseni tämä toimii niinkin päin että myös äidillä on oikeus tuntea tunteensa tilanteesta. Se ei silti tarkoita että minä näyttäisin ne lapselle.
 
vieras#
Mielestäni lapsi voi sisäistää rakkauden käsitteen ja sen miten sitä näytetään toiselle vain näkemällä ja koemalla mitä se käytännössä tarkoittaa. Eikä pelkästään niin että hän itse tulee rakastetuksi ja saa raukkauden osoituksia, vaan lapsen on lisäksi nähtävä miten vanhemmat tai muut läheiset kertovat rakkaudesta tai muista tunteista toisilleen.
 
"aloittaja"
Mielestäni lapsi voi sisäistää rakkauden käsitteen ja sen miten sitä näytetään toiselle vain näkemällä ja koemalla mitä se käytännössä tarkoittaa. Eikä pelkästään niin että hän itse tulee rakastetuksi ja saa raukkauden osoituksia, vaan lapsen on lisäksi nähtävä miten vanhemmat tai muut läheiset kertovat rakkaudesta tai muista tunteista toisilleen.
KIITOS! Tätä en ole tullut ajatelleeksi. Emme ehkä ole olleet parhaimpia esimerkkejä mieheni kanssa. Tarkoitan ettemme ole samalla tapaa ja yhtä usein puhutelleet toisiamme lapsen läsnäollessa kuin olemme puhuneet lapselle.

Pitää ruveta pusittelemaan ja halailemaan enemmän tuota ukkoa lapsen nähden <3
 
[QUOTE="vieras";28461858]Miksei muka lapsi ymmärrä rakkauden käsitettä? Kyllä tuon ikäisellä on jo jokin haju siitä, mitä rakastamisella tarkoitetaan.
Meilläkin tulee esim. kuopus, 3v 5kk useinkin viereen, nappaa kaulasta ja sanoo, "äiti, mä rakastan sua", antaa pusun ja uutena (en tiedä mistä keksinyt), levittää kätensä ja sanoo, että "näin paljon" :) Kyllä tuon ikäinenkin jo ymmärtää, että rakastamiseen kuuluu läheisyys ja tulee se ihana tunne sisälle, kun halaillaan ja supistaan toisten korvaan.
7v poikakin nappaa usein vyötäröstä kiinni ja sanoo "mä rakastan sua tosi paljon".
Vanhemmiten nuo sanomiset tuntuu vähenevän, mutta onneksi noitten pienten kohdalla tuosta saa vielä nauttia.

En näe ap.n kysymyksessä mitään outoa, luonnollistahan on noin joskus kysyä. Oudonpaa olisi jäädä sitä jankaamaan, mutta näinhän ei ap käsittääkseni tehnyt.
Kyllä minusta on aiheellista pohtia, missä vika /syy, ettei tuon ikäinen lapsi ole koskaan sanonut äidilleen rakastavansa, jos välit muuten ok ja lapsi sanonut niin esim. mummolleen.[/QUOTE]

Minusta ap. nimenomaan jankkasi asiaa moneen kertaan, mikä oli outoa.
 
"sasa"
[QUOTE="aloittaja";28461708]Kuka tahansa äiti tai isä olisi pahoittanut mielensä. Tännehän siitä avauduin, tuskin te muut saitte tästä traumoja?

Minä sain hyvän mielen täältä eräiden vastausten ansiosta, oliko tämäkin siis väärä tapa toimia?

Miksi haukut ihmistä joka toimii mielestäsi väärin ja pyytää apua?
Mikset mielummin auttanut? Vai oliko tämä liian henkilökohtainen asia sinulle?[/QUOTE]

Kuka tahansa normaalisti kehittyneellä tunne-elämällä varustettuna ei pillahda itkuun, kun 8-vuotias ei lypsämälläkään anna haluttua vastausta tunteistaan.

Miksi en auttanut? Kunhan hämmästyin, kuinka tasapainottomia ja lapsen kautta tunteitaan peilaavia ihmisiä jotkut lapsiraukat vanhemmikseen saavatkaan. Äiti hakee hyväksyntää ja kerjää rakkautta pikkulapselta, ei ihan normaalia ole.
Suosittelen jotain lanttumaakaria, joka ehkä voisi auttaa sinua kanavoimaan ajatuksiasi ja tunteitasi järkevämmin. Tuolla tavalla tulet vahingoittamaan lastasi, kun rivien välistä ja sanattomalla viestinnällä syyllistät häntä riittämättömästä rakkaudestaan vanhempiaan kohtaan. "Äiti niin pahoittaa mielensä, kun et sano/käyttäydy kuten äitiään riittävästi rakastavan lapsen pitäisi"...
 
"aloittaja"
[QUOTE="sasa";28462147]Kuka tahansa normaalisti kehittyneellä tunne-elämällä varustettuna ei pillahda itkuun, kun 8-vuotias ei lypsämälläkään anna haluttua vastausta tunteistaan.

Miksi en auttanut? Kunhan hämmästyin, kuinka tasapainottomia ja lapsen kautta tunteitaan peilaavia ihmisiä jotkut lapsiraukat vanhemmikseen saavatkaan. Äiti hakee hyväksyntää ja kerjää rakkautta pikkulapselta, ei ihan normaalia ole.
Suosittelen jotain lanttumaakaria, joka ehkä voisi auttaa sinua kanavoimaan ajatuksiasi ja tunteitasi järkevämmin. Tuolla tavalla tulet vahingoittamaan lastasi, kun rivien välistä ja sanattomalla viestinnällä syyllistät häntä riittämättömästä rakkaudestaan vanhempiaan kohtaan. "Äiti niin pahoittaa mielensä, kun et sano/käyttäydy kuten äitiään riittävästi rakastavan lapsen pitäisi"...[/QUOTE]


Nyt kyllä menee pahasti yli sun liioittelut :)
Mitä sinä tiedät mitä meidän perheessä viestitetään rivien välistä ja sanattomalla viestinnällä ja mitä ei?

Etkö itse ikinä itke? Kuka tahansa normaali ihminen omaa tunteet, niihin kuuluu valitettavasti myös surullisuus joka voi johtaa itkuun. Onko lapseni nähnyt tai vaistonnut surullisuuttani saati itkuani? Sitähän sinä et voi mitenkään tietää, et ainakaan kun et ole edes lukenut viestejäni.

Olet itse kovin suppeakatseinen ja vihamielisen oloinen, koska olet päättänyt muodostaa minusta tietynlaisen kuvan jo heti ensimmäisen viestini perusteella etkä ymmärtänyt että tilanne voi kehittyä myös minunkin päässäni eri suuntaan, tunteiden purkamisella ja muiden tuella ja neuvoilla.

Koita ajatella positiivisemmin ja avoimemmin niin itselläsi ja muillakin on parempi olla.
 
"sasa"
[QUOTE="aloittaja";28462214]Nyt kyllä menee pahasti yli sun liioittelut :)
Mitä sinä tiedät mitä meidän perheessä viestitetään rivien välistä ja sanattomalla viestinnällä ja mitä ei?

Etkö itse ikinä itke? Kuka tahansa normaali ihminen omaa tunteet, niihin kuuluu valitettavasti myös surullisuus joka voi johtaa itkuun. Onko lapseni nähnyt tai vaistonnut surullisuuttani saati itkuani? Sitähän sinä et voi mitenkään tietää, et ainakaan kun et ole edes lukenut viestejäni.

Olet itse kovin suppeakatseinen ja vihamielisen oloinen, koska olet päättänyt muodostaa minusta tietynlaisen kuvan jo heti ensimmäisen viestini perusteella etkä ymmärtänyt että tilanne voi kehittyä myös minunkin päässäni eri suuntaan, tunteiden purkamisella ja muiden tuella ja neuvoilla.

Koita ajatella positiivisemmin ja avoimemmin niin itselläsi ja muillakin on parempi olla.[/QUOTE]

"Tiedän että olin suppeakatseinen, mutta odotin tänään rakkaudenosoituksia ja tunteet tulivat pintaan."

"Minulle ei ole ikinä sanonut tuota sydäntä lämmittävää lausetta, se on jäänyt kyllä vähän kaivelemaan.."

Odotat, että 8-vuotias lapsesi ruokkii aktiivisella toiminnalla tunne-elämääsi. Kun näin ei käykään jäät vielä myöhemmin inttämään asiasta ja "käsittelemään" tilannetta. Aikuiset voivat huolehtia toistensa puutteet rakkaudenosoituksista, lasten tehtävä se ei ole. Et voi odottaa, että pikkulapsi paikkaa aukkoja, joita parisuhteenne mahdollisesti jättää vajaaksi tunne-elämässäsi.
 
"kaffe"
minä olisin tosi tarkkana noiden kysymysten kanssa, ja jos nyt hassuttelun lomassa kysyykin, mutta huomaa, että tilanne jäätyy, niin aikuisen mielestäni pitäisi sitten äkkiä luovia tilanteesta eteenpäin.

Muistan itse lapsena, kuinka minua painostettiin kirjoittamaan kirja isovanhemmalleni. "serkutkin kirjoittavat" "mummi ilahtuisi niin" "mummi ihmettelee miksi et kirjoita" jne.

Ja voi kuinka olisin halunnut kirjoittaa, mutta en jotenkaan osannut. Pelotti kirjoittaa, en oikein tiennyt mitä olisin kirjeeseen laittanut. Nolotti lopulta hirveästi ja harmitti ja kadutti, etten kirjoittanut. Kun kuitenkin mummista tykkäsin ja olisin tahtonut hänelle hyvän mielen. En vaan saanut sitä tehtyä millään. Ja tämä painoi vuosia, mummin kuoltua (kun olin jo lähes aikuinen) muistin jutun edelleen ja pohdin kirjeen kirjoittamista ja hautaamista salaa haudalle, jotta mummi tietäisi, että tykkäsin hänestä kuitenkin.

Tämä nyt on ihan eri tilanne, mutta minulle vaikuttavat samanlaisilta. Äiti kyselee rakkaudentunnustuksia ja lapsi selvästi näkee kuinka suuri asia on ja kuinka suuri vastuu lapsella äidin hyvästä mielestä ja onnesta. Kuinka äiti on onneton/pettynyt/surullinen kun lapsi ei osaa/uskalla/ymmärrä sanoa mitä pitäisi. Ja kun asiasta on tehty niin iso, on varmaan mahdoton lapsen uskaltaa se uudelleen ottaa esille vaikka tahtoisikin.

Tämä nyt ihan yksi tulkinta, voihan olla syitä monia. Mutta juu, kuten alussa totesin, olisin tuollaisen kanssa tosi varovainen.
 
"kaffe"
[QUOTE="kaffe";28462295]minä olisin tosi tarkkana noiden kysymysten kanssa, ja jos nyt hassuttelun lomassa kysyykin, mutta huomaa, että tilanne jäätyy, niin aikuisen mielestäni pitäisi sitten äkkiä luovia tilanteesta eteenpäin.

Muistan itse lapsena, kuinka minua painostettiin kirjoittamaan kirja isovanhemmalleni. "serkutkin kirjoittavat" "mummi ilahtuisi niin" "mummi ihmettelee miksi et kirjoita" jne.

Ja voi kuinka olisin halunnut kirjoittaa, mutta en jotenkaan osannut. Pelotti kirjoittaa, en oikein tiennyt mitä olisin kirjeeseen laittanut. Nolotti lopulta hirveästi ja harmitti ja kadutti, etten kirjoittanut. Kun kuitenkin mummista tykkäsin ja olisin tahtonut hänelle hyvän mielen. En vaan saanut sitä tehtyä millään. Ja tämä painoi vuosia, mummin kuoltua (kun olin jo lähes aikuinen) muistin jutun edelleen ja pohdin kirjeen kirjoittamista ja hautaamista salaa haudalle, jotta mummi tietäisi, että tykkäsin hänestä kuitenkin.

Tämä nyt on ihan eri tilanne, mutta minulle vaikuttavat samanlaisilta. Äiti kyselee rakkaudentunnustuksia ja lapsi selvästi näkee kuinka suuri asia on ja kuinka suuri vastuu lapsella äidin hyvästä mielestä ja onnesta. Kuinka äiti on onneton/pettynyt/surullinen kun lapsi ei osaa/uskalla/ymmärrä sanoa mitä pitäisi. Ja kun asiasta on tehty niin iso, on varmaan mahdoton lapsen uskaltaa se uudelleen ottaa esille vaikka tahtoisikin.

Tämä nyt ihan yksi tulkinta, voihan olla syitä monia. Mutta juu, kuten alussa totesin, olisin tuollaisen kanssa tosi varovainen.[/QUOTE]

Siis kirjoittamaan KIRJE, eli ei mikään ylivoimainen tehtävä olisi ollut, mutta oli kuitenkin :D
 
"aloittaja"
[QUOTE="sasa";28462279]"Tiedän että olin suppeakatseinen, mutta odotin tänään rakkaudenosoituksia ja tunteet tulivat pintaan."

"Minulle ei ole ikinä sanonut tuota sydäntä lämmittävää lausetta, se on jäänyt kyllä vähän kaivelemaan.."

Odotat, että 8-vuotias lapsesi ruokkii aktiivisella toiminnalla tunne-elämääsi. Kun näin ei käykään jäät vielä myöhemmin inttämään asiasta ja "käsittelemään" tilannetta. Aikuiset voivat huolehtia toistensa puutteet rakkaudenosoituksista, lasten tehtävä se ei ole. Et voi odottaa, että pikkulapsi paikkaa aukkoja, joita parisuhteenne mahdollisesti jättää vajaaksi tunne-elämässäsi.[/QUOTE]

Tajusin että olin sillä hetkellä suppeakatseinen, kunnes joku ystävällisesti avasi silmäni, lainasit aivan oikein.

Allekirjoitan myös tuonkin minkä olen rehellisesti tänne kirjoittanut, etten ole lapselta sitä tiettyä lausetta kuullut ja se on jäänyt kaivelemaan.

Tiedätkö, että minua kaivelee joskus muutkin asiat. Jotkut lyhytkestoisia, jotkut pidempiaikaisia "aikuisten asioita". Voisin todeta että niin kaivelee silloin tällöin muidenkin vanhempien mieliä jokin asia.

Näytänkö sitä lapselleni? En. Lapsen ei kuulu murehtia aikuisten asioista vaan elää omaa huoletonta lapsuuttaan. Tämä mitä tänään koin, oli aikuisten asia.
Siksi kirjoitin tänne aikuisten palstalle :) Ymmärrätkö?
 

Yhteistyössä