Mun sydämeen sattuu :(

["Onneton"]

Se, että mä en pääse tunteistani ylitse enkä pysty unohtamaan vaikka yritän. Kukaan muu ei tunnu miltään, kukaan muu ei saa mua ihastumaan tai tuntemaan sitä sähköä jonka tunnen hänen kanssaan. Mä rakastan, vaikka en sais.
Eikö nää tunteet kuole koskaan?

 

[Scarlett O Harava]

Kyllä ne kuolee. Sanon kokemuksella.

 

[Aamuäree]

Aika tappaa.

 

[ismo]

Kyllä kuolee. Itselläni oli elämää suurempi rakkaus ja 25 vuoden liitto, joka sitten päättyi pettämiseen. Nyt 10 vuotta eron jälkeen voin sanoa,että rakkaus loppui kun erosta oli kulunut muutama vuosi. Ei ollut mitään apua siitä, että toinen petti törkeästi. Rakkautta ei voi pakottaa loppumaan. Sinä selviät kyllä ja pystyt jatkossakin rakastumaan.

 

[egege]

Miksi sä et sais tuntea kuten tunnet?

Mun kokemuksella suurin rakkaus ei tunteena katoa, kun siihen ihmiseen törmää, kaikki alkaa alusta.

 

[**************]

Ikuista rakkautta ei ole olemassakaan. Jossain vaiheessa ne tunteet jää.

 

[?]

Itselläni oli elämää suurempi rakkaus ja 25 vuoden liitto, joka sitten päättyi pettämiseen. Nyt 10 vuotta eron jälkeen...

Olit joku parikymppinen avioon mennessäsi? 20 v
liitto: 25 v
erosta 10 v

Summa summarun: olet 55 v ?

Aika vanha palstamies?

 

[Saima.]

Ei ne vanhat rakkaustunteet välttämättä kuole koskaan, etenkin jos sen koko tyypin oikein kultaa mielessään. Pitäisi nähdä se mennyt rakkaus nykypäivänä, ihminen on muuttunut ja arki tulee kaikkien kanssa. Jotenkin osata katsoa realismin lasien läpi ja jättää ne vaaleanpunaiset makuuhuoneunelmia varten.

Toisaalta, onko se niin väärin, jos joskus ajattelee menneitä hetkiä? Tietysti, jos se mustaa nykyisyyden, niin asialle pitäisi tehdä jotakin... : /

 

[ismo]

Olit joku parikymppinen avioon mennessäsi? 20 v
liitto: 25 v
erosta 10 v

Summa summarun: olet 55 v ?

Aika vanha palstamies?

Vanhuus on katsojan silmässä. 18-vuotiaana naimisiin, mutta lasken liiton alkaneeksi jo aiemmin koska olimme teini-iästä alkaen yhdessä. Monen ikäisiä ihmisiähän täällä palstailee.

 

[tiedätkö]

ehkä se toinen osapuoli tuntee ihan samanlailla ja vaan odottaa että susta kuuluis jotain?

 

["aloittaja"]

ehkä se toinen osapuoli tuntee ihan samanlailla ja vaan odottaa että susta kuuluis jotain?

Niin, en tiedä. Mua vaan pelottaa, että tää on täysin yksipuolista ja ettei tuo toinen tunne mua kohtaan näin. Parempi ois siis vaan unohtaa, kuin jatkaa itsensä kiusaamista näin epätoivoisella tavalla. Mutta kun en pysty unohtamaan ja olemaan rakastamatta.

 

[?]

Vanhuus on katsojan silmässä. 18-vuotiaana naimisiin, mutta lasken liiton alkaneeksi jo aiemmin koska olimme teini-iästä alkaen yhdessä. Monen ikäisiä ihmisiähän täällä palstailee.

Toki, toki. En minä sillä.

Ikävän tempun nainen teki.

 

[Scarlett O Harava]

[QUOTE="aloittaja";23129909]Mutta kun en pysty unohtamaan ja olemaan rakastamatta.[/QUOTE]

Ei nyt ehkä tunnu siltä, mutta kyllä se helpottaa. Aika on se joka auttaa. Sitä mullekin sanottiin täällä kun kärvistelin tunteitteni kanssa. Pahin on ohi nyt muutaman kuukauden jälkeen, mutta täysin unohtanut en ole. Ei kuitenkaan enää satuta nähdä toista.

 

[ni]

[QUOTE="aloittaja";23129909]Niin, en tiedä. Mua vaan pelottaa, että tää on täysin yksipuolista ja ettei tuo toinen tunne mua kohtaan näin. Parempi ois siis vaan unohtaa, kuin jatkaa itsensä kiusaamista näin epätoivoisella tavalla. Mutta kun en pysty unohtamaan ja olemaan rakastamatta.[/QUOTE]

No eikö kannattaisi ottaa selvää? Muutenhan kadut loppuikäsi jos se toinen olisi sittenkin tuntenut samoin?