Mun on pakko saada yks ihminen pois mielestäni. Enkä mä tiedä miten.

[Tequila Sunrise]

Tätä koko tilannetta on vaikea selittää... rakastan miestäni. Ja ole useimmiten onnellinen hänen kanssaan. Mutta tämä toinen mies on kuin luuranko kaapissa, joka aina, kerta toisensa jälkeen ilmestyy kummittelemaan..
Hän elää ammattinsa takia niin erilaista elämää kuin minä, etten edes tiedä, onnistuisimmeko yhdessä. Mutta siis ei se ole vaihtoehto. Haluan pysyä perheeni kanssa.

 

[lehmu]

Mulla ei ole ihan samaa.

Mutta mä olen kerran rakastunut niin tulisesti ja ihanasti kun ihminen vaan rakastua voi. Luulin saaneeni aivan käsittämöttömän ihanan miehen itselleni joka myöskin raksti yhtä lailla minua. Mutta ei se mennytkään niin vaan päättyi katkeriin kyyneliin. Se mies oli minun unelmani, se ihminen ei ollutkaan oikeasti totta. Hyvä että selvisin elossa siitä erosta. Onneksi meidän suhteemme eteen ei oltu rikottu mitään aiempaa hyvää, vaan oltiin ihan vapaita kun aloitettiin.

Eihän se että minulle kävi noin, tarkoita sitä että teilläkin olisi kyse vain hullusta unelmasta. Mutta jos kerta on hyvä suhde, niin ei kyllä kannata hevillä mennä mitään rikkomaan. Ei.

 

[Ainomieli]

Mä oon miettinyt mistä mulla johtui silloin se. Ehkä mun elämä oli sillä hetkellä hieman tylsää ja kaipasin uutta. Tietty se ihana kuva mikä mulla siitä toisesta miehestä oli, ei oikeasti vastaa todellisuutta.. Tai siis että järjellä ajatellen tiedän sen.
Mulla ei kuitenkaan mennyt missään vaiheessa maku omasta miehestä, ehkä koska välit oli kuitenkin tosi avoimet ja rehelliset, ja saatoin hänen kanssaan puhua tuosta.

 

[Mieti silti]

Tätä koko tilannetta on vaikea selittää... rakastan miestäni. Ja ole useimmiten onnellinen hänen kanssaan. Mutta tämä toinen mies on kuin luuranko kaapissa, joka aina, kerta toisensa jälkeen ilmestyy kummittelemaan..
Hän elää ammattinsa takia niin erilaista elämää kuin minä, etten edes tiedä, onnistuisimmeko yhdessä. Mutta siis ei se ole vaihtoehto. Haluan pysyä perheeni kanssa.

Ihminen on oivallinen keksimään itselleen syitä, miksi riskinotto ei kannata. Tiedän kokemuksesta. On aina helpompaa pitää epätoivon vimmalla veneenreunasta kiinni, kuin irrottaa ote ja luottaa virran vievän paremmille vesille. Itsekin myin itselleni ajatusta, että emme uuden ihmisen kanssa osaa sovittaa elämäntapojamme yhteen. Mutta kas kummaa, vuosien mittaan huomasin, että sovimme paremmin yhteen kuin vanhan puolisoni kanssa ikinä. Vaikka yön pimeinä tunteina olin aihan varma, että yritys päättyisi katastrofiin.

Itse olen oman, erittäin vaikean ratkaisuni tehtyäni sitä mieltä, että rohkea rokan syö, eikä elämää kannata haaskata harmaassa, mitäänsanomattomassa suhteessa, vaikka rakkautta olisikin jäljellä. Jalat altaan vievä rakastuminen on omalla kohdallani johtanut 100X parempaan liittoon.

Helpolla ei kannata luovuttaa, mutta itsekin olet pitkään jo asiaa miettinyt. Ei ne tunteet ihan kuviteltuja voi enää olla.

 

[Vieras]

Ihanaa kuulla, etten ole ainut. Monta vuotta kielsin tunteeni. Nyt annan palaa.

Onko sulla perhettä? Ootko jättänyt, vai pettänyt?

Mulla on kolme lasta ja mies. Ensin meinasi mennä pettämisen puolelle. Pakko oli kuitenkin kotona tunnustaa, että olen rakastumassa toiseen mieheen. Eli erovaiheessa olen nyt. RTunteet miestäni kohtaan olivat jo kuolleet

 

[Ainomieli]

Mä vielä lisään, että ihastun helposti ja tiedostan sen. Tän suhteen aikana olen ihastunut muihin monta kertaa. Tuo aiemmin kertomani oli kuitenkin ainoa "vakavempi". Kertaakaan en ole pettänyt enkä edes ollut lähellä.
Suhtaudun sillä tavalla realistisesti, että tiedän sen, että nykyisen miehen kanssa meidän suhde on tosi hyvä. Ja arki ihanaa, vaikka aivan tavallista arkea riitoineen. Eli tässä vaiheessa en voi kuvitella sen vaihtamalla parantuvan, samat riidat olis alkuhuuman jälkeen edessä sukista lattialla tai ainakin jostain muusta vastaavasta.

 

[SuukkoSuulle]

En nyt ihan koko ketjua lukenut (suuren osan silti) mutta sitä jäin ihmettelemään että MIKSET ole näkemättä tätä miestä? Mikä syy on sellainen että sinun on aivan pakko hänet nähdä jos hän ei ole työtoverisikaan? Eikö se auttaisi ettet näkisi häntä ja siten unohtaisit?

Ja usein tuollaisesta kun fantasioi niin se arki iskisikin sit todella lujaa.. Eli täl tarkoitan sitä et jos nyt jättäisit perheesi ja olisit tuon miehen kans niin voi olla et se olis kaikkea muuta kuin sitä ihanaa unelmaa mitä ajattelisit sen olevan.

 

[tiutui]

:hug: Mä tiedän miltä toi tuntuu. Enään en ole suhteessa, eikä suhde kaatunut tähän toiseen mieheen, mutta takaraivossa se on kummitellut koko ajan. Mikään ei vaan tunnun miltään kenenkään muun kanssa. Nyt olen sinkku, mutta tiedän että minun ja tämän toisen miehen välillä suhde olisi vaikea, ellei mahdoton. :ashamed: Mielestä hän ei lähde pois kuitenkaa, ja kun nähdään n. kerran viikossa, olen pari päivä taas ihan pihalla... :ashamed:

 

[Tequila Sunrise]

En nyt ihan koko ketjua lukenut (suuren osan silti) mutta sitä jäin ihmettelemään että MIKSET ole näkemättä tätä miestä? Mikä syy on sellainen että sinun on aivan pakko hänet nähdä jos hän ei ole työtoverisikaan? Eikö se auttaisi ettet näkisi häntä ja siten unohtaisit?

Ja usein tuollaisesta kun fantasioi niin se arki iskisikin sit todella lujaa.. Eli täl tarkoitan sitä et jos nyt jättäisit perheesi ja olisit tuon miehen kans niin voi olla et se olis kaikkea muuta kuin sitä ihanaa unelmaa mitä ajattelisit sen olevan.

Tavataan aina sattumalta, ei siis tosiaan sovita mitään tapaamisia.

Tuosta kun sanoit että arki iskisi ja lujaa - tämä on juuri se syy miksi en halua perhettäni hajoittaa. Tämä on juuri se syy miksi tarviin apua unohtamaan.

 

[Tequila Sunrise]

:hug: Mä tiedän miltä toi tuntuu. Enään en ole suhteessa, eikä suhde kaatunut tähän toiseen mieheen, mutta takaraivossa se on kummitellut koko ajan. Mikään ei vaan tunnun miltään kenenkään muun kanssa. Nyt olen sinkku, mutta tiedän että minun ja tämän toisen miehen välillä suhde olisi vaikea, ellei mahdoton. :ashamed: Mielestä hän ei lähde pois kuitenkaa, ja kun nähdään n. kerran viikossa, olen pari päivä taas ihan pihalla... :ashamed:

:hug:

 

[SuukkoSuulle]

voih.. no olisiko se minkäänlainen vaihtoehto että muuttaisitte muualle? Jos siis kerran tuota on jatkunut se 8vuotta niin voisi tehdä ihan hyvää.. Mut voimia sinulle, voin vain kuvitella kuinka vaikeaa tuo on! Varsinkin kun niille tunteilleen ei aina oikein mitään voi :hug:

 

[veeti v]

ap:lle tietääkö kohde tuntees? Soita ja keskustele jos hän kaatais kylmää vettä niskaas...

 

[Tequila Sunrise]

voih.. no olisiko se minkäänlainen vaihtoehto että muuttaisitte muualle? Jos siis kerran tuota on jatkunut se 8vuotta niin voisi tehdä ihan hyvää.. Mut voimia sinulle, voin vain kuvitella kuinka vaikeaa tuo on! Varsinkin kun niille tunteilleen ei aina oikein mitään voi :hug:

Ei me voida muuttaa muualle, pakko mun tästä on päästä yli henkisesti muutenkin. Tämä mies asuu muualla, siksi ei usein nähdä. Mua helpottaa valtavasti kun oon saanut teidän kanssa tätä täällä puida. :hug:

 

[Viears]

Tavataan aina sattumalta, ei siis tosiaan sovita mitään tapaamisia.

Tuosta kun sanoit että arki iskisi ja lujaa - tämä on juuri se syy miksi en

Tätä minäkin jankkasin itselleni vuosia, ei me oikeasti sovittas yhteen. Nyt kun olen antanut itselleni luvan tutustua häneen, niin luulen, ettei siinä huonosti välttämättä kävisi. Enkä nyt erosta suin päin syöksyisi uuteen suhteeseen, vaan antaisin aikaa deittailla ja tutustua

 

[Tequila Sunrise]

ap:lle tietääkö kohde tuntees? Soita ja keskustele jos hän kaatais kylmää vettä niskaas...

Tietää hän. Tai siis pakko hänen on tietää. Suoraan ei olla puhuttu, johtuen tietysti avioliitostani. Mutta tapa, miten hän mua koskettaa ja katsoo, kertoo kyllä, että ihan kylmää vettä ei tulis niskaan.

*muoks* siis suoraan ei olla puhuttu tunteista välillämme, sitä keskustelua on vaikea aloittaa kun se on "kiellettyä".

 

[Siis häh,]

koskettaa!? Tuo sinun toimintasi on kyllä melkein masokismiin luettavaa johtuen siitä, että helpommallakin voisit päästä kyseisestä miehestä "eroon"...vai onko tässä nyt kuitenkin pohjimmiltaan kyse siitä, ettet edes halua päästä hänestä eroon, et edes ajatuksen tasolla? Toimintasi ja puheesi eivät nyt meinaan ihan kohtaa. Vastaavassa tilanteessa itse tekisin kaikkeni, etten joutuisi kyseisen miehen kanssa olemaan tekemisissä. Vai eikö se onnistu?

 

[tex]

Olet unelmoinut miehestä niin kauan, että hänestä on tullut sinulle jo satukirjojen prinssi. Paljon kaikkea hyvää ja ihanaa liität häneen omassa päässäsi ja omissa kuvitelmissasi. Hän on varmasti mukava, mutta pystyisikö hän lopulta olemaan se täydellisen ihana prinssi joksi olet hänet luonut. Kun teillä koittaisi arki, olisiko liian suuri pudotus, kun hänen haisevat sukkansa ja röyhtäily ruoan päälle ällöttäisivät sinua? Tiedän, että nyt hänen haisevat sukkansakin olisivat sinusta romanttisia ja keräilisit niitä lattioilta tuntien vain suurta rakkautta... Mutta arki koittaisi vääjäämättä ja silloin hänen pukkuvikansa saattaisivat kasvaa suuriin mittoihin, kun olisit uhrannut hänen vuokseen niin paljon - ensin unelmissasi ja sitten jättämällä toimivan perheesi.

Jos sinulla on hyvä ja toimiva perhe, panosta siihen. Teillä eletään nyt arkea ja se voi olla tylsääkin, mutta ei olisi helppoa uusperheen arkikaan, joka koittaisi nopeasti. Muistele sinun ja miehesi alkuaikoja. Muistele mihin rakastuit miehessäsi. Tee hyviä tekoja miehellesi ilahduttaaksesi häntä, vaikka se aluksi tuntuisikin väkinäiseltä tai sinun tekisi mieli kärttää vastapalveluksia. Ajan kanssa huomaat, että hyvät ajatuksesi ja tekosi kantavat hedelmää. Ensin joudut ajattelemaan ja tekemään niitä ehkä vähän väkisin, mutta jonkin ajan kuluttua alat huomaamaan eron ja ne asiat alkavat ilahduttamaan sinuakin.

 

[Ainomieli]

Se välttäminen on varmaan helpointa sitten, mulla ainakin tehonnut.. Puolessa vuodessa et enää ajattele häntä kuin kerran päivässä. Ehkä. :hug: :hug: :hug:

 

[NeitiNasu]

Tätä koko tilannetta on vaikea selittää... rakastan miestäni. Ja ole useimmiten onnellinen hänen kanssaan. Mutta tämä toinen mies on kuin luuranko kaapissa, joka aina, kerta toisensa jälkeen ilmestyy kummittelemaan..
Hän elää ammattinsa takia niin erilaista elämää kuin minä, etten edes tiedä, onnistuisimmeko yhdessä. Mutta siis ei se ole vaihtoehto. Haluan pysyä perheeni kanssa.

No: kun ajatukset on näin selvillä jo, sitten otat nämä asiat vaan tälläisina. Itket tänään, ja ehkä vielä huomenna ja ehkä viikon tästä eteenpäin. Mutta sitten ne itkut on itketty ja elämä jatkuu normaalina sinne saakka, kunnes taas kohtaatte.

Tänään sulla on lupa hautautua tyynyihin, kulkea kotona haamuna posket raidoilla ja syödä levykaupalla suklaata. :hug:

 

[Tequila Sunrise]

Tätä koko tilannetta on vaikea selittää... rakastan miestäni. Ja ole useimmiten onnellinen hänen kanssaan. Mutta tämä toinen mies on kuin luuranko kaapissa, joka aina, kerta toisensa jälkeen ilmestyy kummittelemaan..
Hän elää ammattinsa takia niin erilaista elämää kuin minä, etten edes tiedä, onnistuisimmeko yhdessä. Mutta siis ei se ole vaihtoehto. Haluan pysyä perheeni kanssa.

No: kun ajatukset on näin selvillä jo, sitten otat nämä asiat vaan tälläisina. Itket tänään, ja ehkä vielä huomenna ja ehkä viikon tästä eteenpäin. Mutta sitten ne itkut on itketty ja elämä jatkuu normaalina sinne saakka, kunnes taas kohtaatte.

Tänään sulla on lupa hautautua tyynyihin, kulkea kotona haamuna posket raidoilla ja syödä levykaupalla suklaata. :hug:

Kiitos. Tuntu tosi hyvältä saada ymmärrystä. :hug: Mun on vaan pakko oppia käsittelemään näitä tunteitani häntä kohtaan. Niin kauan mä oon yrittänyt, että kun vihdoin onnistun, voin varmaan jo tehdä tästä ammatin itselleni. No, vitsi vitsinä, mutta jos tästä joskus lopullisesti pääsen yli, olen tosi helpottunut.

 

[NeitiNasu]

Tätä koko tilannetta on vaikea selittää... rakastan miestäni. Ja ole useimmiten onnellinen hänen kanssaan. Mutta tämä toinen mies on kuin luuranko kaapissa, joka aina, kerta toisensa jälkeen ilmestyy kummittelemaan..
Hän elää ammattinsa takia niin erilaista elämää kuin minä, etten edes tiedä, onnistuisimmeko yhdessä. Mutta siis ei se ole vaihtoehto. Haluan pysyä perheeni kanssa.

No: kun ajatukset on näin selvillä jo, sitten otat nämä asiat vaan tälläisina. Itket tänään, ja ehkä vielä huomenna ja ehkä viikon tästä eteenpäin. Mutta sitten ne itkut on itketty ja elämä jatkuu normaalina sinne saakka, kunnes taas kohtaatte.

Tänään sulla on lupa hautautua tyynyihin, kulkea kotona haamuna posket raidoilla ja syödä levykaupalla suklaata. :hug:

Kiitos. Tuntu tosi hyvältä saada ymmärrystä. :hug: Mun on vaan pakko oppia käsittelemään näitä tunteitani häntä kohtaan. Niin kauan mä oon yrittänyt, että kun vihdoin onnistun, voin varmaan jo tehdä tästä ammatin itselleni. No, vitsi vitsinä, mutta jos tästä joskus lopullisesti pääsen yli, olen tosi helpottunut.

Mä olen kerran elämässäni rakastunut niin, että ei järki enää kulkenut, ei sitäkään vertaa mitä sulla vielä toistaiseksi tuntuu kulkevan. En olisi ikinä lopullisesti päässyt yli: kaikista pahinta olisi ollut se jos se olisi päättynyt tai pitänyt haudata se haave ennen alkuakaan, kun ei vielä tiennyt, olisiko siitä kuitenkin tullut jotain.
No mä tein täysin päinvastaisen ratkaisun kuin sinä: erosin tytön isästä, tai no, ensin petin, ja sitten erosin. Päätin, että se on sen arvoista vaikkei ikinä jatkuisikaan, en jäisi silti siihen vanhaan suhteeseen sellaisen miehen kanssa, jota kohtaan tunteet ei ole samanlaisia kuin sitä toista miestä kohtaan.

Se siitä: lue tänään hömppälehtiä, ja hemmottele itseäsi. Ota vähän tavallista rennommin, sillä sydänsurut tekee sairaaksi siinä missä joku fyysisempikin vaiva. =)

 

[vieraana]

tekstisi on liiankin tuttua. mulla on samanlaisia ongelmia ja välillä jopa kehitän mieheni kanssa riitoja tahallaan jotta saisin ajatuksilleni hieman oikeutta.

 

[Tiuku]

Minulla on vähän samankaltainen tilanne paitsi, että olen aloittanut suhteen tämän miehen kanssa ja kerään rohkeutta kertoa miehelleni haluavani avioeron.
Tiedän ettei meillä ole yhteistä tulevaisuutta tämän sivusuhteeni kanssa, mutta toisaalta ajatus sinkkuelämästä tuntuu todella houkuttelevalta..

Tilanteen tekee hankalaksi se, että mieheni rakastaa minua, meillä on yhteinen koti, omaisuus ja lapset. Ja tietoisuus siitä, että en ehkä haikailisi avioeron perään ellen olisi ihastunut toiseen mieheen.

 

[Tequila Sunrise]

Minulla on vähän samankaltainen tilanne paitsi, että olen aloittanut suhteen tämän miehen kanssa ja kerään rohkeutta kertoa miehelleni haluavani avioeron.
Tiedän ettei meillä ole yhteistä tulevaisuutta tämän sivusuhteeni kanssa, mutta toisaalta ajatus sinkkuelämästä tuntuu todella houkuttelevalta..

Tilanteen tekee hankalaksi se, että mieheni rakastaa minua, meillä on yhteinen koti, omaisuus ja lapset. Ja tietoisuus siitä, että en ehkä haikailisi avioeron perään ellen olisi ihastunut toiseen mieheen.

TÄMÄ kuulostaa tutulta!! Juuri tuo, että en todella edes haikailisi erosta, jos tätä yhtä ei olisi. Ja haaveilen erosta, vaikkei yhteistä tulevaisuutta tämän yhden kanssa olisi.
Meinaat sit ihan oikeasti kertoa miehellesi?

 

[Vieras]

Pystyisitkö pettämään miestäsi? Kauhea neuvo, muuta jos kerran kokeilisi ja katsois oisko unohtaminen sitten helpompaa vain vaikeampaa... Ties vaikka se olisi tosi huono suutelemaan ja henkikin haisisi pahalle ja vehjekin mitättömän kokonen ettei se missään tuntuisi....