O
Oinas85
Vieras
Tiedän, että tämä on aika tyhmää, mutta huolimatta siitä muhun sattuu todella paljon!
Synnytin kaksi viikkoa sitten ihanan esikoistyttäremme.
Minä ja mies olemme tietysti onnemme kukkuloilla, ylpeämpiä kuin mistään koskaan aiemmin. Kuinka paljon rakkautta voikaan ihmiseen mahtua?! Myös minun vanhempani ovat aivan ihastuneita ja rakastuneita tuohon uuteen tulokkaaseen.
Mutta sitten miehen vanhemmat... Eivät käyneet katsomassa vauvaa synnärillä! :'( Eikä liiemmin tässä synnytyksen jälkeisenä/kotiutumisen aikana aikana muutenkaan. :'( :'( Mulla on ihan jumalattoman kamala olo! Miksi meidän vauvamme ei kiinnosta heitä? Miksi he eivät ole käyneet katsomassa vauvaamme, miksi he eivät iloitse kanssamme???
Miehen veljellä on lapsi, joka on miehen vanhempien ensimmäinen lapsenlapsi ja luonnollisesti heidän silmäteränsä. Tätä lasta he kävivät katsomassa muutamaankin otteeseen synnärillä, huolehtivat heistä todella paljon synnytyksen jälkeen, kyläilevät, pitävät yhteyttä jne. Mutta meitä eivät muista edes pikaisella käynnillä, vaikka olemme pyytäneet heitä kylään.
Oon ulissu tämän asian takia koko tämän päivän. Mitähän lie tulevaisuus tuo, surettaa jo etukäteen lapsemme puolesta tuleva, sitten kun hänkin asioista jotain ymmärtää.

Synnytin kaksi viikkoa sitten ihanan esikoistyttäremme.
Minä ja mies olemme tietysti onnemme kukkuloilla, ylpeämpiä kuin mistään koskaan aiemmin. Kuinka paljon rakkautta voikaan ihmiseen mahtua?! Myös minun vanhempani ovat aivan ihastuneita ja rakastuneita tuohon uuteen tulokkaaseen.
Mutta sitten miehen vanhemmat... Eivät käyneet katsomassa vauvaa synnärillä! :'( Eikä liiemmin tässä synnytyksen jälkeisenä/kotiutumisen aikana aikana muutenkaan. :'( :'( Mulla on ihan jumalattoman kamala olo! Miksi meidän vauvamme ei kiinnosta heitä? Miksi he eivät ole käyneet katsomassa vauvaamme, miksi he eivät iloitse kanssamme???
Miehen veljellä on lapsi, joka on miehen vanhempien ensimmäinen lapsenlapsi ja luonnollisesti heidän silmäteränsä. Tätä lasta he kävivät katsomassa muutamaankin otteeseen synnärillä, huolehtivat heistä todella paljon synnytyksen jälkeen, kyläilevät, pitävät yhteyttä jne. Mutta meitä eivät muista edes pikaisella käynnillä, vaikka olemme pyytäneet heitä kylään.
Oon ulissu tämän asian takia koko tämän päivän. Mitähän lie tulevaisuus tuo, surettaa jo etukäteen lapsemme puolesta tuleva, sitten kun hänkin asioista jotain ymmärtää.