Mun mies on kamala nalkuttaja!!! Mä oon ihan loppu.

[ARGH!!!]

Mun mies nalkuttaa jatkuvalla syötöllä! Kun se suunsa aukaisee, niin sieltä ei kuulu kuin valitusta ja jatkuvaa taukoamatonta jäkätystä. Luulin, että nalkuttaminen on naisten yksinoikeus, mutta näköjään miehetkin osaavat. Nalkutus on hermoja raastavaa, ja jos huomautan etten jaksa kokoajan kuunnella pelkkää valitusta, niin saadaan riita aikaan. "Niin, kaikkihan on mun syytä" mies sanoo marttyyrimaiseen tapaansa, ja mulla menöö hermot.

Tässä kestoaiheita, itkekää tai naurakaa.

"Tiskirätti pitää asetella tähän tällälailla kuivumaan, ei sitä näin voi laittaa, kun sitä on sitten niin vaikea ottaa tästä ja se ei kuivu ja lässytilässyti lää" (En mä ehdi täällä kotona kakaroiden kanssa viikata siitä mitään origamia)

"Missä on kaukosäädin? Aina joku piilottaa kaukosäätimen, ja se ei ikinä ole missään missä pitäisi, laitetaan se kaukosäädin aina tähän samaan paikkaan näin, kato tähän" (Sä olet ainoa joka täällä kattoo telkkaria, joten voit syyttää vain itteäs jos kaukosäädin on hukassa)

" Miksi ikkuna on kiinni, kun on näin kuuma, niin pidetään hei tää ikkuna auki, jotta vähän viilentyy" (Olenko mä joku lämpömittari? Jos mulla ei ole kuuma, niin miten mä voin tietää, että miehen on, jos se ei sano mitään?)

"Ai S**na! Kuka on jättänyt tän astian keskelle pihaa, hei sovitaanko, että siirrellään nää aina tonne seinän viereen, ettei kukaan kompastu näihin" (Mun mielestä jätit sen siihen aivan itse)

" Nää astiat pitää asetella tänne koneeseen kato näin, näin ne on paljon paremmin, ja kivemmin täällä, hei kato nyt, tää on tärkeetä" (Mitä ihmeen väliä, jos puhdasta tulee?)

"Hei, miks sä oot viikannut mun paidat näin, kun tiedät, että ne pitää olla toisellalailla, näitä on niin vaikia saada nyt täältä kunnolla, hei kato mä näytän sulle kuinka tää tehdään" (Viikkaa v***u ite paitas)

Ja lukuisia, lukuisia muita! Ihan koko ajan ja jatkuvalla syötöllä! Mulla repiää järki ja pää!

 

[Criminal Mind]

No, kokemuksella sanon että ei se meillä ainakaan tuosta parantunu. Pahentui vain.

 

[appp]

No niin kun se tuntuu kokoajan vaan pahentuvan!! Se tässä nyt onkin pahinta! Tuntuu ettei sen suusta nykyään enää tuukaan muuta kuin nalkutusta ja napinaa!

 

[viisikymppinen isoäiti]

no mä olen tullut siihen tulokseen, että miehet ei löydä mitään niiltä on kaikki aina hukassa, vaikka ne olis siinä nokan alla. ja taatusti ne on aina muut joka ne sen tavarat hukkaa.

 

[Criminal Mind]

Kunhan se menee henkilökohtaisuuksiin niin se riemu repeää

 

[Aet]

Meillä jäkätys loppuu aina (kuitenkin hetkeks, kunnes alkaa uudestaan), kun sanon, että tuossa on seittemän hirttä poikki jos ei meno miellytä. Herra on hyvä ja pakkaa laukkunsa ja pistelee pitkintiehen.

 

[vaavi9.7.]

Ehkä työnjako pitäs tehä jotenki toisel tapaa? Esim. mies viikkaa puhtaat vaatteet kaappiin ja sä peset ne ja kuivaat ja mies laittaa likaset tiskit koneeseen ja sä tyhjennät koneen? Mut luulen ettei se oo näi yksinkertasta, mutta aina sitä voi kokeilla

 

["jjjjj"]

" Nää astiat pitää asetella tänne koneeseen kato näin, näin ne on paljon paremmin, ja kivemmin täällä, hei kato nyt, tää on tärkeetä" (Mitä ihmeen väliä, jos puhdasta tulee?)

Reps, tutulta kuulostaa. Kun tiskikone on täynnä, mies haluaa vielä asetella astiat "oikeille" paikoille ennen käynnistystä. Olen pari kertaa jättänyt astiat tiskipöydälle ajatellen, että laittakoon mies ne siitä minne haluaa, mutta sitten tulee valitukset siitäkin. Pitäisi varmaan ottaa valokuva tästä oikeasta järjestyksestä, jotta osaisin asetella itsekin astiat...

 

[app]

Mitä ihmettä tuollaisen valittajan päässä oikeen liikkuu? Se osaa ite tehdä kaiken paremmin, mutta ei ehdi tekemään, niin on kiva sitten mollata, kun muut ei osaa niinkuin mies meinaa??

Ja kun joskus raivostun, niin sekin on mun syy, ja mies leikkii marttyyria. Perkele.

 

["jäämies"]

Jos vaikka hetkeksi sivuttaisit ajatuksen, että sanomiset ovat pelkkää nalkutusta ja keskittyisit itse aiheisiin mista aina vain mainitaan. Kyse on pienistä asioista, kuten kaukosäädin tai tiskirätti. Miehellä näyttäisi olevan kodinhoitoon haluja ja haluaa, että asiat ovat järjestyksessä. Monet ihmiset tuntevat olonsa paremmaksi, kun koti on järjestyksessä. Heitä saattaa hermostuttaa jos asiat ovat "rempallaan" tai keskeneräisenä.

 

[elämä on P*skaa]

Munkin mies on nalkuttaja. Oikeasti voi saada täydet raivarit jostain täysin triviaalista asiasta. Esim, jos lapsi heiluttelee jotain paitaansa kädessä, saattaa raivostua, että siitä lentää pölyä, joka rikkoo telkkarit ja tietokoneet ja kaikki. Ihan sairasta. Sitä sais elämä vähä opettaa rankimman kautta.

 

[Mrs Bean]

Oi hitsi, pitkästä aikaa hymyn nostattava aloitus. Kyllä, meiltä löytyy myös herra joka osaa opastaa ja neuvoa muita tehokkaasti Toissa päivänä taas en tiennyt itkeäkkö vai nauraa, kun siivosin ja arvelin sitten koiran karvat lakastessani, kipata rikkalapiosta karvat ulos..mies siitä kimpaantuu, jotta roskiin ne on pöläytettävä, eikä pihalle, kun ei ole hänen mielestä kovin esteettisen näköistä..hmm..kuitenkin meidän piha puolillaan hänen puoliks purettuja tai ruosteisia, purkuun tulevia auton romuja..että se siitä esteettisyydestä

 

[app..]

[QUOTE="jäämies";26821971]Jos vaikka hetkeksi sivuttaisit ajatuksen, että sanomiset ovat pelkkää nalkutusta ja keskittyisit itse aiheisiin mista aina vain mainitaan. Kyse on pienistä asioista, kuten kaukosäädin tai tiskirätti. Miehellä näyttäisi olevan kodinhoitoon haluja ja haluaa, että asiat ovat järjestyksessä. Monet ihmiset tuntevat olonsa paremmaksi, kun koti on järjestyksessä. Heitä saattaa hermostuttaa jos asiat ovat "rempallaan" tai keskeneräisenä.[/QUOTE]

Mies saa sitten aivan vapaasti koittaa tätä kotiäidin arkea, ja miettiä ja saako niistä tiskiräteistä viikattua origameja, kun samalla tekee toisella kädellä puuroa, ja yrittää hampaillaan keräillä samalla vaatteita lattialta. Meillä ei ede ole törkyistä, vaan suht siistiä aina, mutta miksi jos mä jotakin teen, niin toinen kertoo osaavansa tehdä paremmin ja OIKEIN, kun taas mun tekemisissä on aina jotain huomautettavaa. Ja jos mä sen tiskirätin taittelen, niin HUPS, olen laittanutkin kahvipaketin väärään kulmaan kaappiin.

 

[ystävä hyvä]

Mun mies nalkuttaa jatkuvalla syötöllä! Kun se suunsa aukaisee, niin sieltä ei kuulu kuin valitusta ja jatkuvaa taukoamatonta jäkätystä. Luulin, että nalkuttaminen on naisten yksinoikeus, mutta näköjään miehetkin osaavat. Nalkutus on hermoja raastavaa, ja jos huomautan etten jaksa kokoajan kuunnella pelkkää valitusta, niin saadaan riita aikaan. "Niin, kaikkihan on mun syytä" mies sanoo marttyyrimaiseen tapaansa, ja mulla menöö hermot.

Tässä kestoaiheita, itkekää tai naurakaa.

"Tiskirätti pitää asetella tähän tällälailla kuivumaan, ei sitä näin voi laittaa, kun sitä on sitten niin vaikea ottaa tästä ja se ei kuivu ja lässytilässyti lää" (En mä ehdi täällä kotona kakaroiden kanssa viikata siitä mitään origamia)

"Missä on kaukosäädin? Aina joku piilottaa kaukosäätimen, ja se ei ikinä ole missään missä pitäisi, laitetaan se kaukosäädin aina tähän samaan paikkaan näin, kato tähän" (Sä olet ainoa joka täällä kattoo telkkaria, joten voit syyttää vain itteäs jos kaukosäädin on hukassa)

" Miksi ikkuna on kiinni, kun on näin kuuma, niin pidetään hei tää ikkuna auki, jotta vähän viilentyy" (Olenko mä joku lämpömittari? Jos mulla ei ole kuuma, niin miten mä voin tietää, että miehen on, jos se ei sano mitään?)

"Ai S**na! Kuka on jättänyt tän astian keskelle pihaa, hei sovitaanko, että siirrellään nää aina tonne seinän viereen, ettei kukaan kompastu näihin" (Mun mielestä jätit sen siihen aivan itse)

" Nää astiat pitää asetella tänne koneeseen kato näin, näin ne on paljon paremmin, ja kivemmin täällä, hei kato nyt, tää on tärkeetä" (Mitä ihmeen väliä, jos puhdasta tulee?)

"Hei, miks sä oot viikannut mun paidat näin, kun tiedät, että ne pitää olla toisellalailla, näitä on niin vaikia saada nyt täältä kunnolla, hei kato mä näytän sulle kuinka tää tehdään" (Viikkaa v***u ite paitas)

Ja lukuisia, lukuisia muita! Ihan koko ajan ja jatkuvalla syötöllä! Mulla repiää järki ja pää!

Kun rupesin lukemaan tota niin melkeen repesin, koska se muistuttaa aivan mun isääni. Se on niin raivostuttavaa tollanen toisen sorkkiminen ja voin kertoa ettei se siitä parane jos et tosissaan sen kanssa juttele. Tollanen toisen nälviminen pahenee iän myötä ja mä en ikinä ikinä ikinä olisi sellasen kestovalittajan kanssa yhdessä. Aika surullisen tuomion sai miehes mutta kuullostaa kyllä idiootilta... Ja jos yhtään helpottaa - mun äiti on yrittäny päästä tästä suhteesta viimeset 8v, mutta se ei niin helppoa ole kun on ollut naimisissa 30v. Pelkää että faija tappaa ittensä jos se jättää sen...

 

["vieras"]

[QUOTE="jäämies";26821971]Jos vaikka hetkeksi sivuttaisit ajatuksen, että sanomiset ovat pelkkää nalkutusta ja keskittyisit itse aiheisiin mista aina vain mainitaan. Kyse on pienistä asioista, kuten kaukosäädin tai tiskirätti. Miehellä näyttäisi olevan kodinhoitoon haluja ja haluaa, että asiat ovat järjestyksessä. Monet ihmiset tuntevat olonsa paremmaksi, kun koti on järjestyksessä. Heitä saattaa hermostuttaa jos asiat ovat "rempallaan" tai keskeneräisenä.[/QUOTE]

Samaa mieltä.

Ja ymmärrän tuon astianpesukoneongelman oikein hyvin, sillä yleensä kun ne astiat laittaa "oikein" niin sinne mahtuu enemmän astioita kuin että niitä laittaa sinne miten sattuu.

Vaateasiassa pääsette helpommalla kun mies itse laittaa vaatteet kaappiin.

 

["vieras"]

Ai jollakin toisellakin on tämmönen mies, eikä mulla vaan.
Oikeesti se on tosi rasittavaa, niin monta kertaa tulee ajateltua että en jaksa tämmöstä enää. Vaikka kuinka yrität parhaasi, niin aina on joka asiasta jotakin napistavaa.
Tämän lisäksi meillä on kaikki aina minun syytä, vaikka ei olisi osaa eikä arpaa asiaan. Esim. jos olen ollut vaikka kaupassa ja kotona on jokin mennyt rikki, niin sekin on jotenkin mystisesti minun syytä. Ja tuo oli vaan yks esimerkki. Ja jos vaikka lapsella kaatuu maitolasi, niin sekin on minun syytä.

 

[appp]

[QUOTE="vieras";26822075]Samaa mieltä.

Ja ymmärrän tuon astianpesukoneongelman oikein hyvin, sillä yleensä kun ne astiat laittaa "oikein" niin sinne mahtuu enemmän astioita kuin että niitä laittaa sinne miten sattuu.

Vaateasiassa pääsette helpommalla kun mies itse laittaa vaatteet kaappiin.[/QUOTE]

Et sitten ymmärtänyt sitä pointtia, että jos teen tiskiräteistä maankuuluja origameja, ja viikkaan vaatteet kuin 50-vuotta vaatehuollossa työskennellyt rouvashenkilö, tai asettelen tiskikoneen tiskit kuin tetristä pelaisin, niin mies keksii uusia ongelmia ja uusia valituksen aiheita. Roskapussiin on joutunut metallinen leivänsulkija lapsen toimesta, jääkaapin keskimmäisellä hyllyllä on lihat, vaikka ne kuuluisivat ylimmälle hyllylle, tai shampoopullo on suihkun väärässä nurkassa, sitä on niin vaikeaa ottaa juuri siitä nurkasta johon olen sen laittanut.

 

["jäämies"]

Mies saa sitten aivan vapaasti koittaa tätä kotiäidin arkea, ja miettiä ja saako niistä tiskiräteistä viikattua origameja, kun samalla tekee toisella kädellä puuroa, ja yrittää hampaillaan keräillä samalla vaatteita lattialta. Meillä ei ede ole törkyistä, vaan suht siistiä aina, mutta miksi jos mä jotakin teen, niin toinen kertoo osaavansa tehdä paremmin ja OIKEIN, kun taas mun tekemisissä on aina jotain huomautettavaa. Ja jos mä sen tiskirätin taittelen, niin HUPS, olen laittanutkin kahvipaketin väärään kulmaan kaappiin.

Hmm. Olisiko taustalla sitten jotain muuta ongelmaa. Onko parisuhteessa kaikki muuten kunnossa? Läheisyyttä, hellyyttä, rakkauden tunnustuksia, seksiä jne? Jos kommenttia tulee jatkuvasti vaikka teet kuten mies "opastaa" niin taustalla on jotain muuta. Ei välttämättä edes parisuhteeseen liittyvää.

 

[jokuu]

[QUOTE="vieras";26822106]Ai jollakin toisellakin on tämmönen mies, eikä mulla vaan.
Oikeesti se on tosi rasittavaa, niin monta kertaa tulee ajateltua että en jaksa tämmöstä enää. Vaikka kuinka yrität parhaasi, niin aina on joka asiasta jotakin napistavaa.
Tämän lisäksi meillä on kaikki aina minun syytä, vaikka ei olisi osaa eikä arpaa asiaan. Esim. jos olen ollut vaikka kaupassa ja kotona on jokin mennyt rikki, niin sekin on jotenkin mystisesti minun syytä. Ja tuo oli vaan yks esimerkki. Ja jos vaikka lapsella kaatuu maitolasi, niin sekin on minun syytä.[/QUOTE]

Meillä esim. 1-vuotias seuraa mua joka paikkaan kotosalla ollessa, on kotipäivinä enimmäkseen mun kanssa niin onko ihmekkään. Miehen mielestä oon saanu lapsen "addiktoitumaan" itseeni?! No onko ihmekkään jos seuraa kun olen tytön kanssa keskimäärin enemmän kuin hän. Ja sitten ei saisi joskus harvoin valittaa kun lapsi seuraa jopa vessaan (olen joo joskus jättänyt oven toiselle puolen että saa edes vessassa käydä rauhassa) Joskus jaksan ottaa tuollaset kommentit huumorilla,joskus väsyneenä annatan takas..nice..

 

[app]

[QUOTE="jäämies";26822202]Hmm. Olisiko taustalla sitten jotain muuta ongelmaa. Onko parisuhteessa kaikki muuten kunnossa? Läheisyyttä, hellyyttä, rakkauden tunnustuksia, seksiä jne? Jos kommenttia tulee jatkuvasti vaikka teet kuten mies "opastaa" niin taustalla on jotain muuta. Ei välttämättä edes parisuhteeseen liittyvää.[/QUOTE]

Kyllä parisuhde on kunnossa, vaikka toki välillä riidellään. Nalkuttaminen kyllä pahentuu aina, kun mies on täystyöllistetty, kai se on jonkinlaista kontrollintarvetta. Mutta kun ongelmahan on siinä, että mies ei itse huomaa/halua huomata kuinka paljon se ketuttaa, kun kokoajan saa nalkutusta niskaan, teki mitä tahansa. Ja tosiaan, jos tästä asiasta yritän lähteä keskustelemaan, niin mies heittäytyy marttyyriksi. Koita nyt siinä sitten keskustella 5-veeksi taantunen klopin kanssa, joka alahuuli pitkällä hokee "joo, mun vikaa kaikki, kaikki mun syyksi vaan".

 

["jäämies"]

Kyllä parisuhde on kunnossa, vaikka toki välillä riidellään. Nalkuttaminen kyllä pahentuu aina, kun mies on täystyöllistetty, kai se on jonkinlaista kontrollintarvetta. Mutta kun ongelmahan on siinä, että mies ei itse huomaa/halua huomata kuinka paljon se ketuttaa, kun kokoajan saa nalkutusta niskaan, teki mitä tahansa. Ja tosiaan, jos tästä asiasta yritän lähteä keskustelemaan, niin mies heittäytyy marttyyriksi. Koita nyt siinä sitten keskustella 5-veeksi taantunen klopin kanssa, joka alahuuli pitkällä hokee "joo, mun vikaa kaikki, kaikki mun syyksi vaan".

Jollain tapaa se keskustelu on saatava, muuten repeät kahtia. Jos osaatte riidellä niin ehkä tarvitsette pienen riidan, että saatte aihetta puitua. Heität sen tiskirätin märkänä seinään, keskustelun avaukseksi

 

[Millenia]

Kyllä se on ihan puhdasta nalkuttamista, silloin kun se on noin aiheetonta. Jos rätin pitää olla oikein ja astioiden juuri näin, niin laittaa itse. Herranen aika. Itsekin olen kova jupisemaan, mutta jos mies on jotain kotihommia tehnyt, niin purnaan kyllä vain harvoin, tai silloinkin lähinnä koitan huomauttaa esim. että "älä nosta noita astioita noin korkealle kun en yllä niihin".

Välillä hermoilen kyllä hukassa olevia tavaroita, mutta en katso aiheelliseksi syyttää muita, kunhan turhautuneena nurisen, että "mihin ne aina menee?". Ja joskus varmasti tulee vähän sopimatonta purnausta, mutta tulee sitä sitten sieltä toiseltakin puolelta. Jatkuvaa jäkätystä ei kuitenkaan pitäisi joutua sietämään.

Minusta on tosi inhottavaa, että toinen tavallaan arvostelee toisen työn jälkeä. Kun kotona muutenkin hikipäissään ja tympääntyneenä joutuu hoitamaan melkein kaikki askareet yksin ja sitten toinen tulee osoittelemaan minkä olisi voinut tehdä toisin.

 

[Hahah]

Anteeksi ap, mutta mä repesin ihan totaalisesti kun luin sun aloituksen, kuulosti ihan mun mieheltä. Hyvä mies muuten, mutta toi mäkätyksen määrä... :O

Meillä on asiaan auttanut (tai no.. ) se että mä ihan suoraan sanoin miehelle että olis kiva välillä kuulla positiivistakin palautetta. Alkuun hän oli sitä mieltä että eihän hän nyt mäkätä, mutta sitten aloin tekemään niin että joka kerta kun natina tai neuvominen alkoi, mä totesin "taas sä mäkätät". Jossain vaiheessa ukkokullalle itselleenkin valkeni että hän tosiaan naputtaa asioista aika paljon. Nykyään hän motkottaa asioista puolet vähemmän, mutta edelleen hänen mielestään voi toisinaan puuttua toisen askareisiin jos vaan aloittaa sen sanoilla "tää ei sitten oo mäkätystä, mutta..."

Mies oli tosiaan jossain vaiheessa niin raivostuttava, että mulla meinasi hiukset harmaantua ihan kokonaan, joten symppaan sua ihan täysillä. Meillä mäkättäminen saattoi alkaa jo heti aamusta, mies saattoi tulla mulle sänkyyn asti töihin lähtiessään sanomaan tyyliin "heippa kulta, hauskaa päivää. Huomasin että et illalla vienytkään roskia, sovitaanko että ne roskat kumminki pyrittäis aina viemään saman päivän aikana?" Ole siinä sitten että huomenta vaan kultaiseni. Mies saattoi myös soittaa kesken työpäivän ja jäkättää, "miksei xxx ole jo päiväunilla", "kai siellä on jo paljon siistimpää kuin eilen" jne. ja ensimmäisenä töistä tultuaan tivasi miksi postit on eteisen penkillä (no voi iik!) tai olenko pessyt pyykkiä (kyllä, kuten joka ikinen päivä). Nykyään on tosiaan huomattavasti inhimillisempi, joten kokeile säkin ihmeessä alkaa mäkättämään mäkättämisestä. Jos se ei tehoa, niin sitten en kyllä tiedä, ehkä sun pitää alkaa vastamäkättämään?

 

[app]

Anteeksi ap, mutta mä repesin ihan totaalisesti kun luin sun aloituksen, kuulosti ihan mun mieheltä. Hyvä mies muuten, mutta toi mäkätyksen määrä... :O

Meillä on asiaan auttanut (tai no.. ) se että mä ihan suoraan sanoin miehelle että olis kiva välillä kuulla positiivistakin palautetta. Alkuun hän oli sitä mieltä että eihän hän nyt mäkätä, mutta sitten aloin tekemään niin että joka kerta kun natina tai neuvominen alkoi, mä totesin "taas sä mäkätät". Jossain vaiheessa ukkokullalle itselleenkin valkeni että hän tosiaan naputtaa asioista aika paljon. Nykyään hän motkottaa asioista puolet vähemmän, mutta edelleen hänen mielestään voi toisinaan puuttua toisen askareisiin jos vaan aloittaa sen sanoilla "tää ei sitten oo mäkätystä, mutta..."

Mies oli tosiaan jossain vaiheessa niin raivostuttava, että mulla meinasi hiukset harmaantua ihan kokonaan, joten symppaan sua ihan täysillä. Meillä mäkättäminen saattoi alkaa jo heti aamusta, mies saattoi tulla mulle sänkyyn asti töihin lähtiessään sanomaan tyyliin "heippa kulta, hauskaa päivää. Huomasin että et illalla vienytkään roskia, sovitaanko että ne roskat kumminki pyrittäis aina viemään saman päivän aikana?" Ole siinä sitten että huomenta vaan kultaiseni. Mies saattoi myös soittaa kesken työpäivän ja jäkättää, "miksei xxx ole jo päiväunilla", "kai siellä on jo paljon siistimpää kuin eilen" jne. ja ensimmäisenä töistä tultuaan tivasi miksi postit on eteisen penkillä (no voi iik!) tai olenko pessyt pyykkiä (kyllä, kuten joka ikinen päivä). Nykyään on tosiaan huomattavasti inhimillisempi, joten kokeile säkin ihmeessä alkaa mäkättämään mäkättämisestä. Jos se ei tehoa, niin sitten en kyllä tiedä, ehkä sun pitää alkaa vastamäkättämään?

Kiitos tästä Tosiaan kuulostaa melko samankaltaiselta

 

[Keittiönoita]

"En mä ehdi täällä kotona kakaroiden kanssa viikata siitä mitään origamia"

Mulla on kokemusta tuollaisesta tyypistä nuoruudestani. Eihän sitä jaksanut kauaa kuunnella ja jos en olisi lempannut pihalle, olis tullu rumihia. Onneksi meillä ei ollut lapsia.