mun mies juo liikaa :(

mikä tämä al-anon on?

 

mikä tämä al-anon on?

Alkoholistien läheisille tarkoitettu tukiryhmä. Odotas.. tuon linkin.. Tuossa! Monella paikkakunnalla on kokouksia, sinne kannattaa mennä puhumaan tai vaikka vaan kuuntelemaan.

http://www.al-anon.fi/

 

Mulla oli.

Ja siksi o-li.

 

tuolta sivulta saa sen kuvan että pitää olla tosiaan rappiolla ennekuin sinne kehtaa edes soittaa

 

Hei, meilläkin mies käyttää asennuskaljoja ym mitä nimiä niillä nyt sitten onkaan, varsinkin kesäisin aika paljon iltaisin. Me ollaan juteltu tästä asiasta ja mies sanoo ettei hänen pakko ole juoda mutta varsinkin kesäaikaan niin tekee mieli tehdä. Sitten hän jonkin viikonlopun onkin juomatta kokonaan, mutta meillä jääkaapin alaosasta yleensä aina jokin vajaa pakki löytyy.

Minun isä joi kotona paljon kun olin nuori ja mulla on hyvin ristiriitainen suhde alkoholiin. Itse en enää juo muuta kuin viiniä ehkä pari lasia kerrallaan, mutta nuorempana minä join ihan humaltumistarkoituksessa aika suuria määriä kun ei ollut lapsia. Sitten lopetin kokonaan sellaisen juomisen ja pikemminkin ihmettelen miksi olen niin paljon juonut.

Jaksamista sinulle! Tutustu tuohon al-anonin toimintaan. Minä luin vasta sen Virtahepo olohuoneessa kuvakirjaversion, joka on aika helppolukuinen aikuisten satu. Minusta se tuntui niin tutulle, se virtahepo-ilmiö... Annoin kirjan myös mieheni luettavaksi, joka ei oikeastaan ymmärtänyt ollenkaan kirjan kuvailemaa elämää. Koska hän on ns.normaalista perheestä. Toivon että omien lapsieni ei tarvitse ymmärtää sen kirjan maailmaa. Siitä aion myös pitää huolen, ettei heidän tarvitse jatkossakaan joutua sellaista kokemaan.

 

Mullakin oli. Erottiin. Joi 3-5 päivää viikosta ja kävi silti töissä. Vihaan nykyään juurikin tuota kaljapullon/tölkin avaamisääntä..hrrr.
Asiat on huonommin nyt taloudellisesti, mutta olen niin onnellinen ettei mun tarvi enää pelätä kotonani ja miettiä että montakohan se tänään juo! Tsemppiä ap:lle! :hug:

 

munkin mies pystyy olemaan juomatta päiviä mutta ei sentään viikkoa putkeen, mutta ei siltikään mukamas ole ongelmaa, mun mielestä on ja juo liikaa, näyttää lapsille väärää kuvaa perhe-elämästä.
meilläkin isä joi joka viikonloppu kirkasta ja humalssa oli, mutta ei koskaan väkivaltainen, mutta sieltäkin varmaan ostittain tulee tämä negatiivinen asenne juomiseen.
otan itsekin sillon tällöin siiderin tai pari kaveriporukassa, lasten nähden en koskaan, eli en ole mikään absolutisti

 

Mullakin oli. Erottiin. Joi 3-5 päivää viikosta ja kävi silti töissä. Vihaan nykyään juurikin tuota kaljapullon/tölkin avaamisääntä..hrrr.
Asiat on huonommin nyt taloudellisesti, mutta olen niin onnellinen ettei mun tarvi enää pelätä kotonani ja miettiä että montakohan se tänään juo! Tsemppiä ap:lle! :hug:

kiitos, tsemppiä tarvitaan kun tietäisi mihin, pitääkö tämän avioliton loppua sen oluen takia, vai koitanko jatkaa tässä ja odotan JOS mies joskus lopettaa juomisen tai edes vähentää reilusti, mitä ei välttämättä koskaan edes tapahdu

 

Munkaan mies ei olisi ensi alkuun missään tapauksessa pystynyt olemaan viikkoa juomatta. Sitten ongelma paheni, ja välillä väitti haluavansa olla selvin päin ja hakeutui avokatkolle. Pari viikkoa parhaillaan oli selvin päin, sitten se taas alkoi. Mun mielestä se on hyvä mittari, että jos kokee sen aiheuttavan haitta perheeseen tai parisuhteeseen ja puhuu siitä eikä mies halua tai pysty olla ilman, niin sitten se on ongelma.

Kannattaa muuten lukea Katerina Janouchin LÄHEINEN. Mahtava kirja. Antoi minulle aikanaan paljon voimaa jaksaa.

 

miksi se olut on muka niin hyvää, kun mun mielestä se maistuu todella pahalle, ennemmin juon limua jos haluan juoda jotain hyvää
miksi miehet tissuttelevat niin paljon, MIKSI

No ei kai miehet juo sen takia , ett onpa tää kalja nyt HYVÄÄ. Ne juo sitä koska se on halpaa, tulee kiva "pikkukänni" eli ei liian vahvaa ja seuraavana päivänä voi kohtuudella olla taas kiva isi. Viddu :kieh:

 

ollaan useesti puhuttu juomisesta ja on todellakin ongelma ja mieskin sen on joskus myöntänyt, siis muu perhe kärsii juomisesta, vaikka pienimmät lapset eivät sitä näekään mutta vanhin näkee ja ymmärtää kyllä hyvinkin jo.
harvoin meille tulee riitaa tai muuta mut minä olen sitten pahalla päällä ja kiukuttelen sitten usein myös lapsille, ja tiedän, se on täysin väärin ja itseäkin se harmittaa kun on usein pahalla päällä ja lapset ievät sitä ymmärrä miksi len kiukkuinen, mutta mies kyllä tietää syyn, mutta ei siltikään ole juomatta kauaa, vaikeaa

 

munkin mies pystyy olemaan juomatta päiviä mutta ei sentään viikkoa putkeen, mutta ei siltikään mukamas ole ongelmaa, mun mielestä on ja juo liikaa, näyttää lapsille väärää kuvaa perhe-elämästä.
meilläkin isä joi joka viikonloppu kirkasta ja humalssa oli, mutta ei koskaan väkivaltainen, mutta sieltäkin varmaan ostittain tulee tämä negatiivinen asenne juomiseen.
otan itsekin sillon tällöin siiderin tai pari kaveriporukassa, lasten nähden en koskaan, eli en ole mikään absolutisti

Onko sinun miehesi koskaan väkivaltainen? Voi olla että ei ole kuten ei ollut isäsikään. Ei minunkaan isä ollut, mutta varsinkin nuorena häpesin häntä niin paljon, etten kutsunut ystäviäni meille. Joskus hänestä piti huolehtia. Esimerkiksi hän kaatuili pihalla niin pahasti että verta vuosi päästä ja veljeni talutti hänet nukkumaan. Itse en olisi jaksanut. Rakas ihminen muuttuu humalassa ihan eri persoonaksi, esimerkiksi minun isäni puhui itsemurha-aikeista jne. Eikä sellaisia tavallisiakaan asioita jaksa kuunnella jos ne samat asiat jankataan läpi moneen kertaan. Sitten alkoholistin kanssa saa odottaa ja pelätä milloin juominen alkaa, vaikka väkivaltaa ei olisikaan. Jokainen aloitus on pieni pettymys vaikka sen tietääkin tapahtuvan.

Tässä on kysymyksiä, joihin voit mielessäsi miettiä vastauksia...
Oletko kertonut miehellesi miltä sinusta tuntuu, kun hän juo niin paljon kaljaa? Rakastatko miestäsi? Onko hän hyvä isä lapselleen/lapsilleen? (jos teillä on lapsia) Huolehtiiko hän kanssasi kotitöistä?

Mieti mitä elämältäsi haluat, sydämessäsi, jaksatko alkoholistin puolisona mikäli alkoholi on hänelle ongelma. Tiesitkö että lääkärissä käymällä saa (puolueettomasti) selville onko alkoholi ongelma vai ei. Jos siellä vastaa lääkärin haastattelussa rehellisesti. Valehteleminenhan olisi itselleen valehtelemista. Sieltä saa myös apua. Tukea saa myös esimerkiksi seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksista, ihan ilmaiseksi.
Koeta jaksaa ja työstä asiaa lastesi ja itsesi eduksi.

 

Joo siinä tulee sellainen kierre, johon koko perhe osallistuu lopulta. Kannattaa lukea tämän kuun Meidän Perhe-lehti, siinä oli aika hyvä juttu perheenisistä, joka päätti lopettaa juomisen. Ja tuo Läheinen-kirja on ihan ehdoton, siinä tulee hyvin esiin se, miten juovan ihmisen läheisetkin kärsii ja muuttaa käyttäytymistään. Sitten on sellainen kirja kuin Selvästi Juovuksissa, kirjoittajaa en äkkiä muista.. Mutta meidän kirjahyllystä sekin kirja kyllä löytyy..

 

munkin mies pystyy olemaan juomatta päiviä mutta ei sentään viikkoa putkeen, mutta ei siltikään mukamas ole ongelmaa, mun mielestä on ja juo liikaa, näyttää lapsille väärää kuvaa perhe-elämästä.
meilläkin isä joi joka viikonloppu kirkasta ja humalssa oli, mutta ei koskaan väkivaltainen, mutta sieltäkin varmaan ostittain tulee tämä negatiivinen asenne juomiseen.
otan itsekin sillon tällöin siiderin tai pari kaveriporukassa, lasten nähden en koskaan, eli en ole mikään absolutisti

Onko sinun miehesi koskaan väkivaltainen? Voi olla että ei ole kuten ei ollut isäsikään. Ei minunkaan isä ollut, mutta varsinkin nuorena häpesin häntä niin paljon, etten kutsunut ystäviäni meille. Joskus hänestä piti huolehtia. Esimerkiksi hän kaatuili pihalla niin pahasti että verta vuosi päästä ja veljeni talutti hänet nukkumaan. Itse en olisi jaksanut. Rakas ihminen muuttuu humalassa ihan eri persoonaksi, esimerkiksi minun isäni puhui itsemurha-aikeista jne. Eikä sellaisia tavallisiakaan asioita jaksa kuunnella jos ne samat asiat jankataan läpi moneen kertaan. Sitten alkoholistin kanssa saa odottaa ja pelätä milloin juominen alkaa, vaikka väkivaltaa ei olisikaan. Jokainen aloitus on pieni pettymys vaikka sen tietääkin tapahtuvan.

Tässä on kysymyksiä, joihin voit mielessäsi miettiä vastauksia...
Oletko kertonut miehellesi miltä sinusta tuntuu, kun hän juo niin paljon kaljaa? Rakastatko miestäsi? Onko hän hyvä isä lapselleen/lapsilleen? (jos teillä on lapsia) Huolehtiiko hän kanssasi kotitöistä?

Mieti mitä elämältäsi haluat, sydämessäsi, jaksatko alkoholistin puolisona mikäli alkoholi on hänelle ongelma. Tiesitkö että lääkärissä käymällä saa (puolueettomasti) selville onko alkoholi ongelma vai ei. Jos siellä vastaa lääkärin haastattelussa rehellisesti. Valehteleminenhan olisi itselleen valehtelemista. Sieltä saa myös apua. Tukea saa myös esimerkiksi seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksista, ihan ilmaiseksi.
Koeta jaksaa ja työstä asiaa lastesi ja itsesi eduksi.

mies on tehnyt testin työpaikkalääkärillä MUTTA on hieman vääristellyt kertomuksiaan, eli ei saanut oikeaa vastausta

olen kertonut miehelle miltä tuntuu kun hän juo, ei ole väkivaltainen kuin sanallisesti, joka on kanssa pelottavaa
kotitöitä ei tee yhtään, mutta lapsien kanssa touhuilee nykyään kun lapset ovat jo hiukan isompia ( eivät ihan vauvoja enää )
rakastan miestäni paitsi kun hän on juonut, silloin saatan tuntea jopa inhoa häntä kohtaan
olen työstänyt asiaa monet kerrat, joskus olen jopa päättänyt että haluan eron, mutta seuraavana päivänä se asia taas unohtuu kun mies on selvä ja oma itsensä eikä se ärsyttävä oluelle haiseva sopeltava känniläinen

 

mies on tehnyt testin työpaikkalääkärillä MUTTA on hieman vääristellyt kertomuksiaan, eli ei saanut oikeaa vastausta

olen kertonut miehelle miltä tuntuu kun hän juo, ei ole väkivaltainen kuin sanallisesti, joka on kanssa pelottavaa
kotitöitä ei tee yhtään, mutta lapsien kanssa touhuilee nykyään kun lapset ovat jo hiukan isompia ( eivät ihan vauvoja enää )
rakastan miestäni paitsi kun hän on juonut, silloin saatan tuntea jopa inhoa häntä kohtaan
olen työstänyt asiaa monet kerrat, joskus olen jopa päättänyt että haluan eron, mutta seuraavana päivänä se asia taas unohtuu kun mies on selvä ja oma itsensä eikä se ärsyttävä oluelle haiseva sopeltava känniläinen

Niin tuttua tekstiä.. huoh..

Siis alkoholistihan AINA hiukan siivoilee niitä juomistilastojaan, jopa läheisilleen. Ja jopa läheinen siivoilee niitä juomistilastoja alkoholistin hyväksi. Muistan kuinka Katerina Janouch kirjoitti tuossa kirjassaan, että hän olisi voinut vaikka katsoa vierestä kuinka mies kumoaa kokonaisen viskipullon ja sitten väittää, että siitä on ainakin puolet jäljellä, tai että joku muu joi merkittävän osan siitä. Ihan sama mulla. Mäyräkoira poikineen hävisi ja minun mielestäni 6-pack maksimissaan oli mennyt!

Joskus vihasin miestä niin että olisin halunnut potkia kun se soperteli päissään tai sammui olohuoneen sohvalle sen lihapiirakkansa kanssa..

Mutta sitten tuli seuraava päivä, katumus ja melkein selvä mies. Sitten ol helppo selittää itselleen, että mä vaan liioittelin, ja oikeasti mä kyllä nalkutinkin aika pahasti..

Ja vielä: henkinen väkivalta on myös väkivaltaa. Pelon ilmapiirin luominen kännissä tai selvin päin ei ole sallittua miehellesi.

 

OLI...

Ajan kuluessa, vakavia ongelmia tuli vastaan.. onneksi erottiin. Kannattaa oikeasti harkita haluaako jatkaa moisessa suhteessa ja odottaa että esim.väkivalta astuu kuvioihin..

 

BKM: mikä oli se viimeinen pisara että sait lähdettyä vai tuliko se vain pikkuhiljaa se olo, vai lähditkö vain yhtäkkiä yllättäin kun tuli se mitta täyteen ja miten selvisit siitä?

 

BKM: mikä oli se viimeinen pisara että sait lähdettyä vai tuliko se vain pikkuhiljaa se olo, vai lähditkö vain yhtäkkiä yllättäin kun tuli se mitta täyteen ja miten selvisit siitä?

No kyllä se aika yllättäin sitten tuli. Mutta pitkäänhän se paha olo oli kerääntynyt. Kyllä siinä silti sai tehdä pitkään töitä että ymmärsi ettei mun tartte sellaista katsella. Siitä se ilo urkeni, kun huomasi, kuinka ihanaa on omistaa koti, jossa kukaan ei juo, ei riehu.. Pulloja ei tartte aamulla keräillä eikä miettiä miten rahat riittää ruokaan kun toinen kuluttaa kaiken kaljaan, eikä tartte miettiä että tietääkö naapurit kuinka paljon meillä juodaan.. eikä miettiä, miten selittää, että mies ei nyt tulekaan jonnekin, minne sen kuuluisi tulla kuin eilen illalla tulikin juotua liikaa.. huh huh.

Hyvin mä sitten selvisin. Nyt olen hyvin onnellinen ja elämääni tyytyväinen kahden lapsen äiti. Ero vasta nyt vireillä, vaikka asumuseroa on takana miltei kaksi vuotta. Mies ei mielestään vieläkään ole tehnyt mitään väärää.

 

munkin mies pystyy olemaan juomatta päiviä mutta ei sentään viikkoa putkeen, mutta ei siltikään mukamas ole ongelmaa, mun mielestä on ja juo liikaa, näyttää lapsille väärää kuvaa perhe-elämästä.
meilläkin isä joi joka viikonloppu kirkasta ja humalssa oli, mutta ei koskaan väkivaltainen, mutta sieltäkin varmaan ostittain tulee tämä negatiivinen asenne juomiseen.
otan itsekin sillon tällöin siiderin tai pari kaveriporukassa, lasten nähden en koskaan, eli en ole mikään absolutisti

Onko sinun miehesi koskaan väkivaltainen? Voi olla että ei ole kuten ei ollut isäsikään. Ei minunkaan isä ollut, mutta varsinkin nuorena häpesin häntä niin paljon, etten kutsunut ystäviäni meille. Joskus hänestä piti huolehtia. Esimerkiksi hän kaatuili pihalla niin pahasti että verta vuosi päästä ja veljeni talutti hänet nukkumaan. Itse en olisi jaksanut. Rakas ihminen muuttuu humalassa ihan eri persoonaksi, esimerkiksi minun isäni puhui itsemurha-aikeista jne. Eikä sellaisia tavallisiakaan asioita jaksa kuunnella jos ne samat asiat jankataan läpi moneen kertaan. Sitten alkoholistin kanssa saa odottaa ja pelätä milloin juominen alkaa, vaikka väkivaltaa ei olisikaan. Jokainen aloitus on pieni pettymys vaikka sen tietääkin tapahtuvan.

Tässä on kysymyksiä, joihin voit mielessäsi miettiä vastauksia...
Oletko kertonut miehellesi miltä sinusta tuntuu, kun hän juo niin paljon kaljaa? Rakastatko miestäsi? Onko hän hyvä isä lapselleen/lapsilleen? (jos teillä on lapsia) Huolehtiiko hän kanssasi kotitöistä?

Mieti mitä elämältäsi haluat, sydämessäsi, jaksatko alkoholistin puolisona mikäli alkoholi on hänelle ongelma. Tiesitkö että lääkärissä käymällä saa (puolueettomasti) selville onko alkoholi ongelma vai ei. Jos siellä vastaa lääkärin haastattelussa rehellisesti. Valehteleminenhan olisi itselleen valehtelemista. Sieltä saa myös apua. Tukea saa myös esimerkiksi seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksista, ihan ilmaiseksi.
Koeta jaksaa ja työstä asiaa lastesi ja itsesi eduksi.

mies on tehnyt testin työpaikkalääkärillä MUTTA on hieman vääristellyt kertomuksiaan, eli ei saanut oikeaa vastausta

olen kertonut miehelle miltä tuntuu kun hän juo, ei ole väkivaltainen kuin sanallisesti, joka on kanssa pelottavaa
kotitöitä ei tee yhtään, mutta lapsien kanssa touhuilee nykyään kun lapset ovat jo hiukan isompia ( eivät ihan vauvoja enää )
rakastan miestäni paitsi kun hän on juonut, silloin saatan tuntea jopa inhoa häntä kohtaan
olen työstänyt asiaa monet kerrat, joskus olen jopa päättänyt että haluan eron, mutta seuraavana päivänä se asia taas unohtuu kun mies on selvä ja oma itsensä eikä se ärsyttävä oluelle haiseva sopeltava känniläinen

Silloin kun hän on selvä, (siis vain silloin kun ei ole yhtään kaljaa juonut...) niin ota asia puheeksi mahdollisimman syyttelemättä (alkoholiin jää riippuvaiseksi, aivan kuten tupakkaankin) ja kerro hänelle miltä sinusta tuntuu. Kerro olevasi väsynyt ja kaipaat lapsillekin isän sellaisena kun hän selvinpäin on. Sinä ansaitset parempaa ja lapsesi myös.

Itse olen näinkin hyvin selvinnyt isäni alkoholismista, koska äitini oli eroamassa isästä silloin kun olin pikkuinen isän juomisen vuoksi. Äiti jäi avioliittoon isän kanssa, kun isä lopetti juomisen kokonaan (kymmeneksi vuodeksi). Siksi lapsuuteni on onnellinen, mutta nuoruus vaikea. Olen kiitollinen kuitenkin lapsuusajasta, joka olisi voinut olla paljon pahempi. Isä lopetti juomisen kuitenkin kymmeneksi vuodeksi, joka on hieno asia. Alkoholistilla noin pitkä selvä aika tarkoittaa sitä, että hän oli sen ajan absolutisti. Edes yhtäkään saunakaljaa ei meillä sinä aikana juotu eikä sitä juonut kukaan muukaan. Alkoholin käytössä ei ollut hänelle kuin kaksi vaihtoehtoa.

 

Siis oikeastaan se oli muuten yks kaunis päivä, kun istuin kotini rappusilla ja tajusin että ei hemmetti, ei tää koskaan tästä enää paremmaksi muutu. Pahemmaksi kylläkin. Sen jälkeen mä kävin sisällä ainoastaan pakkaamassa. :/

 

kiva kuulla että sulla nyt asiat mallillaan

aina sitä vaan ajattelee ja toivoo että mies lopettaisi sen liiallisen juomisen, mua ei haittaa se sauna olut tai joskus jopa muutamankin kaljan juomisen, kun se ei olisi joka viikoista, monena päivänä
taitaa olla turha toivo

 

kiva kuulla että sulla nyt asiat mallillaan

aina sitä vaan ajattelee ja toivoo että mies lopettaisi sen liiallisen juomisen, mua ei haittaa se sauna olut tai joskus jopa muutamankin kaljan juomisen, kun se ei olisi joka viikoista, monena päivänä
taitaa olla turha toivo

No sitä mäkin aina toivoin, mutta valitettavasti meilläkin oli niin, että sitä vaihtoehtoa ei hänelle ollut. Yksi johti aina seuraavaan jne..

 

kiitos vastauksista ja mukavasta keskustelusta vaikka aihe olikin Ei niin mukava, nyt pitää mennä nukkumaan että jaksaa huomenna touhuta lasten kanssa, hyvää yötä!

 

EI kukaan juo alkoholia sen takia että se on halpaa. Vaan koska he eivät pysty olemaan ilman. Eli ovat tulleet riipuvaiseksi. Alkoholisti on se joka ei pysty olemaan ilman.Alkoholistiksi tullaan juomalla. Ja se juotu viinan määrä vain kasvaa. Juokse ystäväni ,juokse.Lähde pois. Heti.

 

Mun mielestä maailman raivostuttavin asia on, kun MITÄÄN ei KOSKAAN voi tehdä ilman kaljaa. Autoremontti, automatka, sauna.. kaikki tarttee kaljaa. Jos on pahalla tuulella, kalja auttaa siihen, mutta kas! jos on hyvällä tuulella niin SIIHENKIN kaljaa jostain mystisestä syystä tarvitsee.. :x

Todella tuttua tekstiä.. Siis mitään ei voi tehdä ilman kaljaa.. Mua ahdistaa tämä asia tosi paljon ja, vaikka asiasta puhutaan miehen kanssa, ei se tunnu auttavan..