M
määää
Vieras
Puhun nyt kouluikäisistä. Mulla on yksi tuttu, joka ei anna poikansa mennä yksin kotiin koulun jälkeen, vaikka asuvat koulun vieressä ja poika tokaluokalla. Poika siis itse haluaisi ja on luotettava eikä mikään rymypää.
Toisella on tyttö, joka ei uskalla olla viittä minuuttia yksin kotona. On nyt kolmannella luokalla. Vanhemmat vaikeuksissa, koska ip-kerhoa ei enää ole. Olen seuraillut tätä äitiä monta vuotta, enkä ihmettele, että lapsi on arka, sillä äiti ei ole ikinä kannustanut olemaan yksin.
Kolmannen perheen kuusivuotias ei saa koskaan olla pihalla yksin. Asuvat maalla, iso tontti, ei autoja. Ihan sama, että olen monet kerrat tällekin äidille vakuuttanut, että kuusivuotiaan pitäisi saada harjoitella yksin liikkumista tutussa pihassa; että tämä kuuluu kuusivuotiaan kehityskauteen ja tekee hälle hyvää.
Neljäs äiti on varmaan pahin. Järjestää 13-vuotiaan poikansa lukujärjestyksen mukaan omat työnsä (pystyy tekeen etätöitä), jotta olisi joka päivä kotona laittamassa pojalle välipalaa.
Sitten kun mammoja kokoontuu yhteen, kehuskellaan, miten ei uskalla antaa tehdä sitä eikä tätä, niinkuin se oikeasti olisi suurta rakkautta. Opetittehan te lapsenne kävelemäänkin: nyt pitäisi opettaa pärjäämään maailmassa! Ja tiedän, tiedän, vaaroja on ja on, mutta silti.
Toisella on tyttö, joka ei uskalla olla viittä minuuttia yksin kotona. On nyt kolmannella luokalla. Vanhemmat vaikeuksissa, koska ip-kerhoa ei enää ole. Olen seuraillut tätä äitiä monta vuotta, enkä ihmettele, että lapsi on arka, sillä äiti ei ole ikinä kannustanut olemaan yksin.
Kolmannen perheen kuusivuotias ei saa koskaan olla pihalla yksin. Asuvat maalla, iso tontti, ei autoja. Ihan sama, että olen monet kerrat tällekin äidille vakuuttanut, että kuusivuotiaan pitäisi saada harjoitella yksin liikkumista tutussa pihassa; että tämä kuuluu kuusivuotiaan kehityskauteen ja tekee hälle hyvää.
Neljäs äiti on varmaan pahin. Järjestää 13-vuotiaan poikansa lukujärjestyksen mukaan omat työnsä (pystyy tekeen etätöitä), jotta olisi joka päivä kotona laittamassa pojalle välipalaa.
Sitten kun mammoja kokoontuu yhteen, kehuskellaan, miten ei uskalla antaa tehdä sitä eikä tätä, niinkuin se oikeasti olisi suurta rakkautta. Opetittehan te lapsenne kävelemäänkin: nyt pitäisi opettaa pärjäämään maailmassa! Ja tiedän, tiedän, vaaroja on ja on, mutta silti.