mun isä soitti ja sano että tulee meille parin viikonpäästä yöksi:((

[_(_(]

mutta en oo uskaltanut sanoa sille että oon viikolla 25 raskaana ja se ei siitä tykkää...en tiedä miksi ..mulla kolme lasta ja neljäs tulossa. annoin sil anteeksi pari vuotta sitten kun seei pitänyt muhun yhteyttä lasten takia moneen vuoteen ja nyt pelottaa et kun saa tietää tästä niin ei taaskaan pidä yhteyttä... pitäskö soittaa enne kun tulee ja kertoa vai kertoa sitten kun tulee monen sadan kilsan päästä meille? suuttukoot jos suutttt,en kyllä tajua miksi...ois kuulemma halunnu mulle erilaisen elämän:O

 

["hmmm"]

Kannattas kyllä varmaan kertoa etukäteen. Laita tekstiviesti jos et sanoa uskalla. Voi tulla ilkeä tilanne jos tulee teille ja siinä huomaa raskautesi.

 

[neuvo]

Aivan se ja sama millasen elämän se olis sulle halunut. Mutta raaka totuus on, että sä elät täysin omaa elämääsi ja enää ei vanhemmillasi ole siihen sananvaltaa!
Älä ala pelkäämään valintojasi ja elämää muiden halujen mukaan, koska sitä tulet katumaan vielä!

Silloin tulet onnellisemmaksi, kun elät näköistäsi elämää, ja pääset isäsi yläpuolelle. Se on hänen valinta jos suuttuu, ja ei pidä yhteyttä. Hän siinä loppupeleissä vetää lyhyemmän korren

 

["nelli"]

mimmosen elämän se olis sulle halunnut? uraohjuksen elämän vai?

 

["höh"]

Harmi että isäsi on... no on mikä on : (. Älä ihmeessä kerro etukäteen. Jos vetää herneet nenään pyöristyneestä masustasi, niin toivota hänet takaisin sinne mistä on tullut ! Ei kovinkaan paljon tytärtään arvosta jos lastenlapsien vuoksi välit katkaisee, joten en näe yhtään syytä miksi Sinun pitäisi sen enempää häntä arvostaa. Isät eivät ole sen parempia kuin heidän lapsensakaan !

 

[....]

niin tässä just sitä itken kun muuten on niin kiva isä mut sit tiedän että se katkaisee välit muhun taas jopa yli vuodeksi ja mä tyhmänä annan anteeksi. mun mies ei tykkää edes enään mun isästä. en tiiä kait se ei ois halunnu et niin nuorena lapsia teen. sama juttu mun mummun kans se haukku mut jo keväällä että enän en lapsia tee jne ja oo samanlainen ku mun äiti..siis että nuorena tekee lapset... en oo sillekkään uskaltanu sanoa,viimeks kesäkuussa nähny mummun. nyt pyysi käymään mut en voi mennä kunn uskalla kertoa mun raskaudesta. vai pitäskö pokkana huomenna soittaa ja jos ei kelpaa niin olkoot perkele ,en niitä tarvi edes! kerroin jo kesällä täällä tästä asiasta..

 

["vieras"]

Ap minkä ikäinen olet?

 

[..,..]

Siis voiko tällaista olla olemassa? Sinun ja miehesi elämähän tuo on. Anna isäsi, mummosi ja vaikka kummin kaimasi ajatella mitä ajattelevat ja hylätä jos hylkäävät. Eivät ole ajatuksenkaan arvoisia, jos eivät osaa kunnoittaa teidän valintaanne. Ei sinun tarvitse mennä anelemaan ja pyytelemään ymmärrystä tai anteeksiantoa keneltäkään. Elä omaa elämääsi - reilusti ja pää pystyssä!

Voimia!!

 

["vieras"]

[QUOTE="nelli";24894819]mimmosen elämän se olis sulle halunnut? uraohjuksen elämän vai?[/QUOTE]

Ehkä tässä on myös jonkinlaisia välimuotoja olemassa uraohjuksen ja teinimamman välillä. Kuten vaikka semmoinen ihan normaalin nuoren ihmisen elämä opiskeluineen ja työssäkäymisineen, johon tietysti sitten jossain vaiheessa voivat kuulua ne lapsetkin.

 

[:(]

oon 24v. mutta isä ja mummu ei koskaan oo hyväksyny että minä lapsia teen en tiiä miksi. äiti sano että mummu on aina senkin haukkunu kun sai mut ja mun sisarukset ja sit kun ne eros isän kans niin isätä tuli sit samanlainen ku mummu ja alko haukkuun mut miehen kans oon ollu 6vuotta yhessä ja meille tulossa 4 poika. kaikki muut sukulaiset teitää ja tykkää,mut nää kaks ei. ja kaikki on kyllä sanonu että antaa niiden olla ja suuttkoot jos suuttuu mut silti en haluaisi et meillä menee välit

 

[Arwen Undomiel]

Sillä ei oo mitään väliä minkä ikäinen olet tai mitä he sinun elämältä olisivat halunneet, kun et vahingoita itseäsi etkä muita, eri asia jos olisit vaikka alkoholisti.

Kyllä mä ilmoittaisin nätisti heti huomenna molemmille että pienten jalkojen töminää on luvassa lisää ja toivot että osaavat iloita asiasta kanssasi, jos eivät on sinun parempi ilman heitä aiheuttamassa unettomia öitä!

 

[:(]

ooon miettiny tätä alsuta asti kun testin tein että miten kerron ja nyt on sit venyny näin pitkälle. oollaan ihan tavallinen perhe. ei käytetä alkoholia ym ja säännöllisesti kaikki hoidetaan. minä opiskelen aikuiskoulutuskeskuksessa ja mies töissä,paitsi nyt pitkällä sairauslomalla jalanvuoksi. pitäskö oikeesti aamulla soitella ja sanoa vaan pokkana että oon raskaana ja jos ne ei siitä tykkää niin ei sitten. mut taas kuitenkin aamulla jänistän. muuten lähettäisin viestin,mut mummu ei osaa niitä lukea

 

["vieras"]

Jos oisin sä niin laittasin viestiä että halusin ilahduttaa ukkia taas uudella vauvauutisella ja jos ei sovi pirtaan, ei tartte tulla!
Olen kyllä niin suorasananen muutenki että ei varmaan uskaltas mulle kukaan edes sanoa moista paskaa!

 

[vieras*]

oon 24v. mutta isä ja mummu ei koskaan oo hyväksyny että minä lapsia teen en tiiä miksi. äiti sano että mummu on aina senkin haukkunu kun sai mut ja mun sisarukset ja sit kun ne eros isän kans niin isätä tuli sit samanlainen ku mummu ja alko haukkuun mut miehen kans oon ollu 6vuotta yhessä ja meille tulossa 4 poika. kaikki muut sukulaiset teitää ja tykkää,mut nää kaks ei. ja kaikki on kyllä sanonu että antaa niiden olla ja suuttkoot jos suuttuu mut silti en haluaisi et meillä menee välit

Oletko teidän lapsuusperheen ainoa tyttö? Onkohan isälläsi jäänyt jokin asia omasta erosta käsittelemättä?

 

[:(]

Oletko teidän lapsuusperheen ainoa tyttö? Onkohan isälläsi jäänyt jokin asia omasta erosta käsittelemättä?

on mulla vielä pikkusisko joka on 15v. mummu haukkuu jo valmiiksi sitäkin että kuinka siitä tulee samanlainen kuin minusta,nuorena tekee lapset ym...

 

["vieras"]

eihän toi kovin normaalia ole että 24v odottaa neljättä lasta, vaikea olisi hyväksyä tuommoista omalta tyttäreltänikään.

 

[:(]

[QUOTE="vieras";24895258]eihän toi kovin normaalia ole että 24v odottaa neljättä lasta, vaikea olisi hyväksyä tuommoista omalta tyttäreltänikään.[/QUOTE]

ai, no olen sitten varmaan jotenkin outo? tein ekan lapsen 18vuotiaana ja nyt saan viimeisen ja halutun lapsen. päätimme miehen kans silloin aikoinaan että tehdään neljä lasta. mikä määrittää sen missä ajassa ne lapset tehdään?

 

["vieras"]

no kyllä ne lapset kerkiää tehdä kypsänä, aloittaa vaikka sit 24vuotiaana eikä teininä. Tossa iässä 18-24v kuuluu opiskella, hankkia työkokemusta. JOs mun tyttö alkaa vääntää lapsia tuossa iässä ja tuollaisen määrän niin kyllä tuntisin inhoa ja raivoa ja tuntisin itseni todella epäonnistuneeksi vanhempana.

 

[:(]

[QUOTE="vieras";24895349]no kyllä ne lapset kerkiää tehdä kypsänä, aloittaa vaikka sit 24vuotiaana eikä teininä. Tossa iässä 18-24v kuuluu opiskella, hankkia työkokemusta. JOs mun tyttö alkaa vääntää lapsia tuossa iässä ja tuollaisen määrän niin kyllä tuntisin inhoa ja raivoa ja tuntisin itseni todella epäonnistuneeksi vanhempana.[/QUOTE]

ahaa olen opiskellut itselleni ammatin tässä sivussa samalla kun olen tehnyt lapsia ja töihin menen noin parin vuoden kuluttua jos pääsen johonkin. vaihtaahan nuo monet ns,aikuisetkin ammattia?? hmm.. ompahan mulla sitten aikuisena sitä aikaa ja muut vasta tekee niitä.

 

["hankey"]

Jos ette ihan korvessa asu, niin en ilmoittelisi mitään. Jos ei tykkää olla teillä, voipi mennä hotelliin tai takaisin kotiinsa.

 

[neakas]

Ei ole normaalia Voi olla että ei ole "vieraan" ajatusmaailman mukaista tehdä lapsia nuorena ja vieläpä monta, mutta ihan täysin normaalia se on Kaikki eivät ajattele samoin, kullakin omat syynsä ja arvomaailmansa. Työkokemusta ehtii hankkia vaikka siitä 25:sta alkaen, kyllä siinä on ihan riittämiin uraputkea edessä eikä tarvitse olla vähän väliä äitiyslomalla kun se perhe on jo tehty. Ei yhtään huono vaihtoehto noinkaan.

[QUOTE="vieras";24895349]JOs mun tyttö alkaa vääntää lapsia tuossa iässä ja tuollaisen määrän niin kyllä tuntisin inhoa ja raivoa ja tuntisin itseni todella epäonnistuneeksi vanhempana.[/QUOTE]
Mistähän se inho ja raivo kumpuaa? Jos ei kykene arvostamaan aikuisen lapsensa valintoja ja onnellisuutta, niin kyllä musta sietääkin tuntea epäonnistuneensa. Toisen ihmisen valinnoista ei voi ottaa vastuuta ja jollei vanhempi kykene olemaan lapsensa tukena vaikka tämä toimisikin vastoin vanhemman tahtoa, niin johan on perseestä ja kertoo paljon enemmän siitä vanhemmasta kuin lapsesta.

Ylläoleva koskee yhtälailla aloittajan tilannetta. Ongelma on isälläsi ja mummullasi, ei sinulla. Et voi juurikaan auttaa muuta kuin olemalla ruokkimatta tilannetta ja antaa heidän tehdä omat ratkaisunsa. Ole rehellinen äläkä piilottele tai nöyristele, välien katkeaminen ei ole sinun vikasi. Anna ongelmaisten tuulettaa, kun he huomaavat ettet pompikaan heidän pillinsä mukaan, niin he joutuvat miettimään asennettaan uudemman kerran ja päättämään kuinka toimivat jatkossa.

 

[:(]

Ei ole normaalia Voi olla että ei ole "vieraan" ajatusmaailman mukaista tehdä lapsia nuorena ja vieläpä monta, mutta ihan täysin normaalia se on Kaikki eivät ajattele samoin, kullakin omat syynsä ja arvomaailmansa. Työkokemusta ehtii hankkia vaikka siitä 25:sta alkaen, kyllä siinä on ihan riittämiin uraputkea edessä eikä tarvitse olla vähän väliä äitiyslomalla kun se perhe on jo tehty. Ei yhtään huono vaihtoehto noinkaan.


Mistähän se inho ja raivo kumpuaa? Jos ei kykene arvostamaan aikuisen lapsensa valintoja ja onnellisuutta, niin kyllä musta sietääkin tuntea epäonnistuneensa. Toisen ihmisen valinnoista ei voi ottaa vastuuta ja jollei vanhempi kykene olemaan lapsensa tukena vaikka tämä toimisikin vastoin vanhemman tahtoa, niin johan on perseestä ja kertoo paljon enemmän siitä vanhemmasta kuin lapsesta.

Ylläoleva koskee yhtälailla aloittajan tilannetta. Ongelma on isälläsi ja mummullasi, ei sinulla. Et voi juurikaan auttaa muuta kuin olemalla ruokkimatta tilannetta ja antaa heidän tehdä omat ratkaisunsa. Ole rehellinen äläkä piilottele tai nöyristele, välien katkeaminen ei ole sinun vikasi. Anna ongelmaisten tuulettaa, kun he huomaavat ettet pompikaan heidän pillinsä mukaan, niin he joutuvat miettimään asennettaan uudemman kerran ja päättämään kuinka toimivat jatkossa.

'



kiitos sinulle