E
entinen ihmisraunio
Vieras
Tajusin eilen kun juttelin yhden kaverin kanssa, että mulla on nykyään täydellinen elämä. Se on musta todella omituista ja hassua, mutta tietysti ihanaakin, koska mulla on ollut tähän mennessä ihan kamala elämä. Lapsuuttani varjosti vahvasti skitsofreeninen isäpuoli, alkoholismi, perheväkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö, ja noiden lisäksi mua vielä kiusattiin rankasti koko peruskoulun ajan. 16-vuotiaana pääsin lastenkotiin, mutta siellä asiat meni vielä enemmän solmuun ja käyttäydyin todella vastuuttomasti. Lastarista päästyäni mulla oli paha amfetamiinriippuvuus, mutta olen nyt ollut yli 5v kuivilla, eikä ole tehnyt edes mieli kertaakaan. Sen jälkeen oli parisuhde joka sisälsi myös pääasiassa väkivaltaa, pettämistä ja alkoholismia narsisti miehen puolesta, ja siitä päästyäni mulla oli on/off suhde pahimman pelimiehen kanssa jonka tunnen, sain häneltä mm. 6 kertaa klamydian puolentoista vuoden aikana jne. Masennuksesta olen kärsinyt 18-vuotiaasta asti, olen juossut vuosia terapeuteilla ja syönyt erialisia lääkkeitä.
Nyt olen seurustellut kolmisen vuotta maailman kilteimmän ja rakastavimman miehen kanssa, hän ei koskaan tekisi mitään pahoittaakseen mun mielen. Meillä on kaksi ihanaa koiraa, ja esikoispoika syntyi reilu 4 viikkoa sitten. Juuri ennen lapsen syntymää muutettiin ihanaan asuntoon joka on nyt kivasti sisustettu ja lähiympäristössä asuu paljon lapsiperheitä. Mieheni auttaa ja osallistuu lapsen hoitoon todella paljon, ja musta on ihanaa katsellä kun isä ja poika touhuavat keskenään. Vauva on varmaan maailman kiltein, nukkuu ja syö hyvin, itkee ehkä yhteensä 10min vuorokauden aikana, ja lisäksi hän on valtavan suloinen. Kaiken muun ihanuuden päälle mies sain eilen unelmiensa työpaikan omalta alaltaan, ja hänen palkkansa tuplaantuu edelliseen verrattuna, olen todella onnellinen hänen puolestaan. Mies toivoo että olen pojan kanssa kotona vähintään siihen asti että lapsi täyttää 3v, mieluiten kuulemma siihen asti että poika menee kouluun, ja tuo sopii mulle erittäin hyvin. Masennuksesta ei ole yli vuoteen ollut tietoakaan.
Mä en olisi villeimmissä unelmissanikaan osannut toivoa mitään tällaista esim. 5 vuotta sitten. Tavallisten ihmisten tavallinen elämä on mun unelmien täyttymys. <3 Ainoa mikä tavallaan puuttuu olisi kaverit, en oikein ole enää väleissä entisen elämäni ihmisten kanssa, mutta olen ajatellut että kavereita ja ystäviä kyllä saa ajan kanssa.
En tiedä mikä oli tämän aloituksen pointti, halusin vain kertoa. Niin kai se on, että paistaa se päivä risukasaankin.
Nyt olen seurustellut kolmisen vuotta maailman kilteimmän ja rakastavimman miehen kanssa, hän ei koskaan tekisi mitään pahoittaakseen mun mielen. Meillä on kaksi ihanaa koiraa, ja esikoispoika syntyi reilu 4 viikkoa sitten. Juuri ennen lapsen syntymää muutettiin ihanaan asuntoon joka on nyt kivasti sisustettu ja lähiympäristössä asuu paljon lapsiperheitä. Mieheni auttaa ja osallistuu lapsen hoitoon todella paljon, ja musta on ihanaa katsellä kun isä ja poika touhuavat keskenään. Vauva on varmaan maailman kiltein, nukkuu ja syö hyvin, itkee ehkä yhteensä 10min vuorokauden aikana, ja lisäksi hän on valtavan suloinen. Kaiken muun ihanuuden päälle mies sain eilen unelmiensa työpaikan omalta alaltaan, ja hänen palkkansa tuplaantuu edelliseen verrattuna, olen todella onnellinen hänen puolestaan. Mies toivoo että olen pojan kanssa kotona vähintään siihen asti että lapsi täyttää 3v, mieluiten kuulemma siihen asti että poika menee kouluun, ja tuo sopii mulle erittäin hyvin. Masennuksesta ei ole yli vuoteen ollut tietoakaan.
Mä en olisi villeimmissä unelmissanikaan osannut toivoa mitään tällaista esim. 5 vuotta sitten. Tavallisten ihmisten tavallinen elämä on mun unelmien täyttymys. <3 Ainoa mikä tavallaan puuttuu olisi kaverit, en oikein ole enää väleissä entisen elämäni ihmisten kanssa, mutta olen ajatellut että kavereita ja ystäviä kyllä saa ajan kanssa.
En tiedä mikä oli tämän aloituksen pointti, halusin vain kertoa. Niin kai se on, että paistaa se päivä risukasaankin.
