Mummi ja pappa ei välitä meidän tytöstä, vain pojasta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pohtija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

pohtija

Vieras
Poika kohta 4 v on ollut aina mummin ja papan silmäterä. Tyttö nyt 1v 5 kk ei tunnu heitä ollenkaan kiinnostavan. Eivät suostu edes hoitamaan, tasan kerran on ollut heillä 3 h hoidossa. Tuon ikäisenä poika oli ollut heillä jo yökylässäkin. Mummi ja pappa ovat mieheni vanhempia ja mieheni on heidän ainoa lapsensa. Tyttö on ihan kiva ja herttainen, en voi ymmärtää mitä vikaa hänessä muka olisi, oikeasti isoveli on kiukkuisempi.

Onko muilla tällaista, mistä voi johtua? Olen surullinen tyttöni puolesta, oma isäni on kuollut, joten hänellä on vain yksi pappa, minun puoleltani mummu on kyllä elossa.
 
Meillä sama poika 4v ja tyttö on 2v4kk ja anoppi sanoi suoraan pojalle sinua hoidan tyttöä en. Syy on varmasti tytön liikuntavamma. Siksi olen onnellinen että muutetaan toiseen kaupunkiin ei tarvitse heiltä apua pyytä (en ole kyllä tähänkään asti vaivannut)
 
Voi harmi :hug:
Voi johtua iästäkin, siis tytön ja isovanhempien.
Vaikka poika olisikin ollut tuonikäoisenä heillä, isovanhemmat ovat taas muutaman vuoden siitä vanhempia ja voi olla v'äsyneempiä ja tullut uutta kremppaa jne.
Voi olla myös, että haluavat antaa pojalle huomiota enemmän, ettei tämä olisi niin mustasukkainen pikkusiskosta.
Tai sitten voi olla että isovanhemmta vain ovat niin tunnevammaisia ja häiriintyneitä että suosivat poikaa sukupuolen vuoksi.
Kannattaa valita itseä eniten miellyttävä vaihtoehto. Ei kylläkään aina helppoa.
 
Mieheni on myös harmissaa asiasta ja yrittänyt tosi varovasti sanoa heille siitä. Mutta hän ei oikein uskalle heille suoraan puhua, vähän nössö siinä asiassa. Vähän paha sanoa, että miksi ette ole kiinnostuneet meidän tytöstä. Itse ajattelen välillä, että he elävät jotenkin uudestaan oman poikansa lapsuutta. Poika on ulkonäöltäänkin kuin isänsä pienenä, tyttö taas aivan kuin minä pienenä.
 
Eivätkä he nyt niin vanhoja ole, alle 60 molemmat. Papalla tosin on kaikkia särkyjä aika paljon, on niiden takia sairaseläkkeelläkin, mummi on vielä työelämässä.
 
Pitäskö tosta vaan suoraan kysyä? Että miksi ette pidä myös tästä meidän tytöstä?

Mä oon sanonut omille vanhemmille aika suoraan, etten tykkää siitä, kun poikaa suositaan. Vaivihkaa toi tyttö onkin saanut ne sormensa ympärille, eikä tartte enää sanoa.


Osasyy siihen, miksi tuntui, ettei ne välitä tytöstä yhtä paljon, oli varmaan se, että ne arasteli sitä, kun siinä oli paljon enemmän hoitamista. Poikaa ne oli aina hoitanut paljon, kun olin aika nuori äiti ja tarvitsin paljon apua. Tytön kanssa en enää tarvinnutkaan apua ja vein lasta vain silloin, kun huvitti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Mieheni on myös harmissaa asiasta ja yrittänyt tosi varovasti sanoa heille siitä. Mutta hän ei oikein uskalle heille suoraan puhua, vähän nössö siinä asiassa. Vähän paha sanoa, että miksi ette ole kiinnostuneet meidän tytöstä. Itse ajattelen välillä, että he elävät jotenkin uudestaan oman poikansa lapsuutta. Poika on ulkonäöltäänkin kuin isänsä pienenä, tyttö taas aivan kuin minä pienenä.

Mielestän miehesi kannattaisi aivan suoraan kysyä heiltä asiaa. Tarkoitan siis kysyä, enkä missään tapauksessa syyttää heitä, yms. Sinä et asiaan oikein voi puuttua, mutta oma poika luonnollisesti voi ja hänen myös kuuluisi. Tällaisissa asioissa olen puhteesti sitä mieltä, että kissa on nostettava pöydälle, sillä syyt saattavat olla monenlaiset. Ja ehkäpä kyse on todellakin ollut tahattomasta käytöksestä, joka on ihan liittynyt lasten ikään? Mutta asiat eivät selviä, mikäli niistä ei keskustella, sillä toisten ajatuksia ei tunnetusti voi tietää.
 

Yhteistyössä