Mummi ei ole tasapuolinen

[taustalla]

Miehelläni on yksi veli jolla ei ole omia lapsia mutta hänen avovaimollaan on yksi lapsi.Mieheni äiti paapoi,haltioi,osteli ties mitä leluja yms lapselle,piti kuin omana lapsen lapsenaan.
Mutta kaikki muuttu,kun meille tuli lapsi.Elikkä mummi sai ihan ikioman lapsenlapsen...hän ei näe eikä kuule (tuntuu ainakin sille) ketään muuta kuin meidän tyttömme.Minusta tuntuu välillä tosi pahalta,ihankuin minä olisin jotenkin syyllinen tähän tilanteeseen...
Mieheni avovaimo on aika kylmä meitä kohtaan,ymmärrän tuon tavallaan.
Olen tietenkin tosi onnellinen kun mummi hoitaa ja puuhaa lapsen kanssa yms.mutta välillä nousee paha mieli miehen veljen avovaimon puolesta :\|

 

[outoa]

Veri on vettä sakeampaa!

 

[Ajatuksia]

Isovanhemmat ovat todella harvoin tasapuolisia lapsenlapsilleen. Tyttären lapset ovat yleensä parempia kuin pojan lapset. Jos tytär ei ole kasvanut henkisesti aikuiseksi ja itsenäistynyt äidistään, mummo haluaa olla lapsenlapsille "varaäiti".

Pojan ja miniän lasten suhteen mummo on yleensä varovaisempi. Jos miniän oma äiti on elossa ja osallistuu tyttärensä perheen arkeen paljon, anoppi pysyy loitommalla pojan perheen elämästä. Jos miniä on voimakastahtoinen ja huolehtii itse lapsistaan ja kodistaan, anoppi ei uskalla tuppautua pojan perheen asioihin.

Yleensä äidinäiti tarjoaa enemmän käytännön apua kuin isänäiti. Tyttären äiti käy esim. hoitamassa lapsia, siivoaa ja laittaa ruokaa tyttärellä käydessään. Isänäiti on hemmotteleva mummo, joka osallistuu "arkeen" omimalla pojan lapsia puolelleen. Lapsenlapsia hemmotellaan ylenpalttisesti ja lapset omitaan mummon puolelle toimimalla vastoin lapsen äidin tahtoa.

Isovanhemmilla on lastenlapsissa yleensä yksi suosikki. Suosikki on pikkuvanha isovanhempien silmänpalvoja, joka kiusaa sisaruksiaan ja viihtyy aikuisten kanssa paremmin kun lasten seurassa. Hän kantelee muiden lasten käytöksestä ja on itse joukon pahin kiusanhenki. Suosikkia ylistetään suvulle, ostetaan tavaraa, annetaan rahaa ja avustuksia vielä aikuisiällä.

Vastaavasti joku lapsenlapsista on se suvun musta lammas. Hänen käytöksestä ja koulumenestyksestä isovanhempien täytyy muistaa aina valittaa.

Jos isovanhemmat käyttäytyvät epäoikeudenmukaisesti lapsenlapsiaan kohtaan, tulee vanhempien puuttua asiaan. Jos isovanhemmat eivät pidä miniästä tai vävystä, maksetaan kalavelat puuttumalla perheen sisäisiin asioihin ja kohtelemalla lastenlapsia eriarvoisesti.

 

[hmmm]

\

Isovanhemmat ovat todella harvoin tasapuolisia lapsenlapsilleen. Tyttären lapset ovat yleensä parempia kuin pojan lapset. Jos tytär ei ole kasvanut henkisesti aikuiseksi ja itsenäistynyt äidistään, mummo haluaa olla lapsenlapsille "varaäiti".

Pojan ja miniän lasten suhteen mummo on yleensä varovaisempi. Jos miniän oma äiti on elossa ja osallistuu tyttärensä perheen arkeen paljon, anoppi pysyy loitommalla pojan perheen elämästä. Jos miniä on voimakastahtoinen ja huolehtii itse lapsistaan ja kodistaan, anoppi ei uskalla tuppautua pojan perheen asioihin.

Yleensä äidinäiti tarjoaa enemmän käytännön apua kuin isänäiti. Tyttären äiti käy esim. hoitamassa lapsia, siivoaa ja laittaa ruokaa tyttärellä käydessään. Isänäiti on hemmotteleva mummo, joka osallistuu "arkeen" omimalla pojan lapsia puolelleen. Lapsenlapsia hemmotellaan ylenpalttisesti ja lapset omitaan mummon puolelle toimimalla vastoin lapsen äidin tahtoa.

Isovanhemmilla on lastenlapsissa yleensä yksi suosikki. Suosikki on pikkuvanha isovanhempien silmänpalvoja, joka kiusaa sisaruksiaan ja viihtyy aikuisten kanssa paremmin kun lasten seurassa. Hän kantelee muiden lasten käytöksestä ja on itse joukon pahin kiusanhenki. Suosikkia ylistetään suvulle, ostetaan tavaraa, annetaan rahaa ja avustuksia vielä aikuisiällä.

Vastaavasti joku lapsenlapsista on se suvun musta lammas. Hänen käytöksestä ja koulumenestyksestä isovanhempien täytyy muistaa aina valittaa.

Jos isovanhemmat käyttäytyvät epäoikeudenmukaisesti lapsenlapsiaan kohtaan, tulee vanhempien puuttua asiaan. Jos isovanhemmat eivät pidä miniästä tai vävystä, maksetaan kalavelat puuttumalla perheen sisäisiin asioihin ja kohtelemalla lastenlapsia eriarvoisesti.

Heh. Ei sinun omat kokemuksesi kuvasta kaikkien todellisuutta.

Meillä ei ole mitään apua kummastakaan isoäidistä. Ei auteta mitenkään eikä todellakaan hemmotella lapsia. Lähellä asuvia lapsenlapsia hemmotellaan miehen puolelta. Oma äitini on kiintynyt vain hänelle rakkaimman lapsen lapsiin.

Vanhin lapsenlapsi on se tärkein miehen puolelta.

 

[mummi]

\

Isovanhemmat ovat todella harvoin tasapuolisia lapsenlapsilleen. Tyttären lapset ovat yleensä parempia kuin pojan lapset. Jos tytär ei ole kasvanut henkisesti aikuiseksi ja itsenäistynyt äidistään, mummo haluaa olla lapsenlapsille "varaäiti".

Pojan ja miniän lasten suhteen mummo on yleensä varovaisempi. Jos miniän oma äiti on elossa ja osallistuu tyttärensä perheen arkeen paljon, anoppi pysyy loitommalla pojan perheen elämästä. Jos miniä on voimakastahtoinen ja huolehtii itse lapsistaan ja kodistaan, anoppi ei uskalla tuppautua pojan perheen asioihin.

Yleensä äidinäiti tarjoaa enemmän käytännön apua kuin isänäiti. Tyttären äiti käy esim. hoitamassa lapsia, siivoaa ja laittaa ruokaa tyttärellä käydessään. Isänäiti on hemmotteleva mummo, joka osallistuu "arkeen" omimalla pojan lapsia puolelleen. Lapsenlapsia hemmotellaan ylenpalttisesti ja lapset omitaan mummon puolelle toimimalla vastoin lapsen äidin tahtoa.

Isovanhemmilla on lastenlapsissa yleensä yksi suosikki. Suosikki on pikkuvanha isovanhempien silmänpalvoja, joka kiusaa sisaruksiaan ja viihtyy aikuisten kanssa paremmin kun lasten seurassa. Hän kantelee muiden lasten käytöksestä ja on itse joukon pahin kiusanhenki. Suosikkia ylistetään suvulle, ostetaan tavaraa, annetaan rahaa ja avustuksia vielä aikuisiällä.

Vastaavasti joku lapsenlapsista on se suvun musta lammas. Hänen käytöksestä ja koulumenestyksestä isovanhempien täytyy muistaa aina valittaa.

Jos isovanhemmat käyttäytyvät epäoikeudenmukaisesti lapsenlapsiaan kohtaan, tulee vanhempien puuttua asiaan. Jos isovanhemmat eivät pidä miniästä tai vävystä, maksetaan kalavelat puuttumalla perheen sisäisiin asioihin ja kohtelemalla lastenlapsia eriarvoisesti.

no, huh, huh!
Mitä yleistystä! Jos teillä onkin noin, ei se tarkoita, että suurimmalla osalla olisi. :kieh:

 

[Ajatuksia]

Yleisesti tuntuu olevan, että äidinäidit osallistuvat lapsiperheen elämään paljon enemmän kuin isänäidit. Johtuisiko siitä, että tyttärillä on paremmat välit äiteihinsä kuin anoppeihinsa??? Poikkeuksiakin löytyy.

Eipä ole äidinäiti, siis äitini, autellut meilläkään. Hän asuikin sen verran kaukana, ettei olisi edes päässyt meille avuksi, ilman autoa ja ajokorttia. Tosin äitini on jo kuollutkin, valitettavasti. Isänäiti, miehen äiti, ei ole autellut missään. Hänen roolinsa on kermankuorija ja lahjantuoja.

Kokemus ystävä- ja tuttavaperheistä on nimenomaan tämä:
Äidinäiti auttelee lapsiperhettä käytännön asioissa. Hän hoitaa lapsia, auttaa siivouksessa, juhlien järjestämisessä, ruoanlaitossa jne. Isänäidistä ei ole juurikaan apua arjen pyörittämisessä.

Isovanhemmat eivät kohtele lapsenlapsiaan tasapuolisesti. Lapsenlapset asetetaan arvojärjestykseen, sen mukaan onko kyseessä tyttären vaiko pojan lapsi.

 

[Aivan]

\

Yleisesti tuntuu olevan, että äidinäidit osallistuvat lapsiperheen elämään paljon enemmän kuin isänäidit. Johtuisiko siitä, että tyttärillä on paremmat välit äiteihinsä kuin anoppeihinsa??? Poikkeuksiakin löytyy.

Eipä ole äidinäiti, siis äitini, autellut meilläkään. Hän asuikin sen verran kaukana, ettei olisi edes päässyt meille avuksi, ilman autoa ja ajokorttia. Tosin äitini on jo kuollutkin, valitettavasti. Isänäiti, miehen äiti, ei ole autellut missään. Hänen roolinsa on kermankuorija ja lahjantuoja.

Kokemus ystävä- ja tuttavaperheistä on nimenomaan tämä:
Äidinäiti auttelee lapsiperhettä käytännön asioissa. Hän hoitaa lapsia, auttaa siivouksessa, juhlien järjestämisessä, ruoanlaitossa jne. Isänäidistä ei ole juurikaan apua arjen pyörittämisessä.

Isovanhemmat eivät kohtele lapsenlapsiaan tasapuolisesti. Lapsenlapset asetetaan arvojärjestykseen, sen mukaan onko kyseessä tyttären vaiko pojan lapsi.

Niin, ei ole mukava kun lapset kuulevat, kuinka mummo kyselee tyttärensä lapsia hoitoon kesäksi taas... surku tulee pienillä kun kasvavat ja ymmärtävät vähitellen, että serkut matkustelevat ja ovat mummolla kesän. että muita pidetään parempina.

 

[riepuriia]

\

Isovanhemmat ovat todella harvoin tasapuolisia lapsenlapsilleen. Tyttären lapset ovat yleensä parempia kuin pojan lapset. Jos tytär ei ole kasvanut henkisesti aikuiseksi ja itsenäistynyt äidistään, mummo haluaa olla lapsenlapsille "varaäiti".

Pojan ja miniän lasten suhteen mummo on yleensä varovaisempi. Jos miniän oma äiti on elossa ja osallistuu tyttärensä perheen arkeen paljon, anoppi pysyy loitommalla pojan perheen elämästä. Jos miniä on voimakastahtoinen ja huolehtii itse lapsistaan ja kodistaan, anoppi ei uskalla tuppautua pojan perheen asioihin.

Yleensä äidinäiti tarjoaa enemmän käytännön apua kuin isänäiti. Tyttären äiti käy esim. hoitamassa lapsia, siivoaa ja laittaa ruokaa tyttärellä käydessään. Isänäiti on hemmotteleva mummo, joka osallistuu "arkeen" omimalla pojan lapsia puolelleen. Lapsenlapsia hemmotellaan ylenpalttisesti ja lapset omitaan mummon puolelle toimimalla vastoin lapsen äidin tahtoa.

Isovanhemmilla on lastenlapsissa yleensä yksi suosikki. Suosikki on pikkuvanha isovanhempien silmänpalvoja, joka kiusaa sisaruksiaan ja viihtyy aikuisten kanssa paremmin kun lasten seurassa. Hän kantelee muiden lasten käytöksestä ja on itse joukon pahin kiusanhenki. Suosikkia ylistetään suvulle, ostetaan tavaraa, annetaan rahaa ja avustuksia vielä aikuisiällä.

Vastaavasti joku lapsenlapsista on se suvun musta lammas. Hänen käytöksestä ja koulumenestyksestä isovanhempien täytyy muistaa aina valittaa.

Jos isovanhemmat käyttäytyvät epäoikeudenmukaisesti lapsenlapsiaan kohtaan, tulee vanhempien puuttua asiaan. Jos isovanhemmat eivät pidä miniästä tai vävystä, maksetaan kalavelat puuttumalla perheen sisäisiin asioihin ja kohtelemalla lastenlapsia eriarvoisesti.

Mitä, onko tämä jostain tietosanakirjasta kohta "isovanhemmat"
vai mistä keksit noin yleispätevää ja kaikiin isovanhempiin sopivaa tekstiä?
Mulla on ainakin aivan ihana anoppi, joka kohtelee samoin kaikkia lastenlapsiaan, samoin appi. Meidän lapset on siis heidän rakkaan poikansa lapsia, ja lastemme serkut on mieheni siskon.
Jos kuka vaan apua pyytää niin sitä saadaan ja kasvatus tapoihin ei puutu, vaan kysyy, miten on meillä säännöt niin tietää miten toimia.
Lapsia kohtelevat ikänsä mukaisesti, eli 11-vuotiaalle on eri hommelit,asiat ja lahjat kuin 1-vuotiaalle... eikä kukaan lapsista ole sen enempää lellikki, vaan Mummi ja ukki osaavat myös suuttua kaikille jos ei asiat mene perille. Samalla lailla auttaa anoppi mua kotihommissa kuin oma äitini, ja yhdessä keskenään sopivat aikoinaan myös miten auttavat meitä kaksosten ristiäisten järjestelyissä.
Eikä minunkaan äitini puutu sen enempää mun tapoihin toimia kuin veljeni vaimonkaan. yhtä rakkaita on meidän kuin veljenikin lapset minun vanhemmille, vaikka veljen poikani onkin ainoa joka suvun nimeä jatkaa niin häntä ei kohdella silmäteränä.
Tiedän kyllä että isovanhempia on yhtä lailla joka lähtöön niinkuin on meitä vanhempiakin ja lapsia, mutta tollaisen yleispätevän faktan kirjoittaminen tuntuu hölmöltä.

 

[Kmon mummo]

Se minkälainen suhde lapsenlapseen muodostuu riippuu paljon siitä miten vanhemmat antaa suhteen kehittyä. Jos vanhemmat ovat hyvin mustasukkaisia omasta reviiristään ei sinne ole asiaa on se lapsenlapsi tyttären tai miniän synnyttämä.
Ja jos isovanhemman ei anneta solmia jo varhain tätä suhdetta lapsenlapseen se jää väistämättä etäiseksi. Toisessa perheessä taas isovanhemmat koetaan rikkaudeksi.

 

[MUMMELI]

Omalla pojallani ei vielä ole lapsia, joten oma kohtaista kokemusta ei asiasta ole. Tyttäreni lapset ovat aivan ihania. Vaikea kuvitella, ettei poikani lapset sitten aikanaan olisi yhtä rakkaita. Itse olen ainut tyttö ja minulla on kolme veljeä. Omat lapseni ovat äitilleni kaikkein rakkaimmat ja tärkeimmät. Enkä yhtään ihmettele. Olen paljon tekemisissä äitini kanssa ja hän myös aikanaan auttoi minua paljonkin ja hoiti lapsiani. Hänen miniät taas kävivät useimmin omien äitiensä luona, jotka taas auttelivat heitä. Oman äitini luona kävivät harvoin, eivätkä hoitoon hänelle lapsiaan uskoneet. Olenkin nyt saanut heiltä kuulla, kuinka minun lapsiani kohdellaan eriarvoisesti. Mielestäni se on heidän omaa syytään. Mikseivät ole olleet tekemisissä useimmin ja tutustuttaneet lapsiaan isovanhempiinsa. Omat aikuiset lapseni käyvät katsomassa äitiäni ja soittelevat hänelle. Veljeni lapset eivät tee sitä koskaan.
Toivon saavani joskus sellaisen miniän, joka antaa tavata lapsiaan ja edes vähän osallistua heidän elämäänsä. Olen niin positiiviinen ihminen, että uskon sellaisen saavani!

 

[hmmm]

\

Omalla pojallani ei vielä ole lapsia, joten oma kohtaista kokemusta ei asiasta ole. Tyttäreni lapset ovat aivan ihania. Vaikea kuvitella, ettei poikani lapset sitten aikanaan olisi yhtä rakkaita. Itse olen ainut tyttö ja minulla on kolme veljeä. Omat lapseni ovat äitilleni kaikkein rakkaimmat ja tärkeimmät. Enkä yhtään ihmettele. Olen paljon tekemisissä äitini kanssa ja hän myös aikanaan auttoi minua paljonkin ja hoiti lapsiani. Hänen miniät taas kävivät useimmin omien äitiensä luona, jotka taas auttelivat heitä. Oman äitini luona kävivät harvoin, eivätkä hoitoon hänelle lapsiaan uskoneet. Olenkin nyt saanut heiltä kuulla, kuinka minun lapsiani kohdellaan eriarvoisesti. Mielestäni se on heidän omaa syytään. Mikseivät ole olleet tekemisissä useimmin ja tutustuttaneet lapsiaan isovanhempiinsa. Omat aikuiset lapseni käyvät katsomassa äitiäni ja soittelevat hänelle. Veljeni lapset eivät tee sitä koskaan.
Toivon saavani joskus sellaisen miniän, joka antaa tavata lapsiaan ja edes vähän osallistua heidän elämäänsä. Olen niin positiiviinen ihminen, että uskon sellaisen saavani!

Ehkä miniät sen vuoksi käyvät vähemmän, koska äideillä on tapana odottaa pojiltaan palveluksia, mutta sen sijaan auttavat aikuisia tyttäriään. Eli jos pojan perheet pitävät yhteyttä, he ovatkin palvelijan ja pian jopa orjan asemassa niin että eivät ehdi tehdä kotonaan töitä ja perheensä kanssa olla, mutta eivät äidit tyttäriensä vävyiltä tai tyttäriltään yleensä pyydä palveluksia jatkuvalla syötöllä. Sen sijaan ostellaan tyttärien lapsille kaikennäköistä ja heitä hoidetaan ja autellaan tyttärien perheitä, ei poikien. Pojilta pyydetään vain itselle apua...

 

[ammi]

Olen aikalailla samoilla linjoilla mummelin ja Kmon mummon kanssa. Täällähän ovat juuri miniät morkanneet anoppejaan ja heidän tapojaan, joten ei ihme, että pojan perheet jäävät etäisemmiksi ja juuri miniöiden takia, ainakin näiden juttujen perusteella. Minullakaan ei ole vielä miniää, mutta uskon olevani samanlainen anoppi niin tulevalle miniälle kuin vävyillenikin. Ja kohtelen lapsia tasapuolisesti, sen uskallan luvata!!

 

[katkera miniä]

Mummi(miehenäiti) ei todellakaan ole tasapuolinen Hänen tyttärensä lapset ja uusiolapset ovat maailman napa, pojan lapsissa on iso iso vika (väärä äiti)...
Meillä on niin että "nuorienserkkujen" ikä ero on 2 kk.. tälle Emilialle on ostettu mummin toimesta kaikki, meidän lapsi on saanut mummilta ööh ei onnittelukorttia syntymänjohdosta ei "vauvalahjaa" , ristiäisiin sai Tiimarin nallen, joululahjaksi tuli body ja niin siinä ne sitten olikin.(ikää jo 8 kk) Pyrimme käymään omien lastenmme kanssa mummilassa joka viikko, mummi ei voi koskaan tulla meille, usein vaikka tietää että olemme menossa käymään, on hoitamassa niitä tärkeämpiä lapsenlapsia, koskaan ei kysy meidän lasten kuulumisia vaan vierailu menee siihen kun ylistää ja kehuu tyttärensä lapsia ja uusiolapsia. Kiva selittää joskus omille lapsilleen miksi mummi ei muista nimppareita, miksi joululahjaksi tulee pieniä "halppis"vaatteita (siis en odotakkaan mitään kallista merkkikamaa, mutta edes sen näköstä vaatetta joka kestäsi ekaan pesuun asti) ja miksi toiset lapsenlapset saa tietokoneet, matkoja, vaatteita (hinnalla ei väliä) ihan mitä tahansa älyävät pyytääja meidän lapset eivät ole edes kortin arvoisia.

Ottaa päähän lasten puolesta.

Katkera miniä

 

[Katkeralle]

Onkohan niin että mummi vaistoaa katkeruutesi joka saattaa olla jo syntymäperuja.
Omat tyttäret on joka tapauksessa läheisempiä kuin miniä.
Miten oma äitisi suhtautuu lapsiisi. Siitä et kertonut mitään.
Entä oman äitisi suhtautuminen miniöihinsä.
Itsekin miniänä koin samaa kuin sinä Katkera.
Anoppi tuli ensimmäisen kerran katsomaan ainoaa lapsenlastaan kun poika oli jo 6 kk, (välimatkaa meillä oli 22 km). Ei tuonut mitään, ei ottanut syliin. Ei ottanut koskaan hoitoon hetkeksikään. Oli kyllä kehunut pojalleen että hän osaa olla oikea anoppi. No, anoppi kävi meillä kylässä noin 5 vuoden välein ja riitti minulle. Minä kävin anoppilassa aluksi useammin, mutta lopulta pidin 8 vuoden tauon. Kun ei natsaa niin ei sitten.
Et voi muuttaa anoppiasi, mutta itseäsi voit. Keskustele oman äitisi kanssa ja pyydä äitiäsi olemaan lapsille isoäiti anopinkin edestä.
Kerro lapsillesi anopista pelkkää hyvää ja sovittele huonoja puolia.