Multa vedettiin matto jalkojen alta tänään, mies yllätti vähemmän positiivisesti...

Kyllä minäkin tuollaista saattaisin mieheltäni kysyä jos tilanne tosiaan olisi noin. Enkä mitenkään syyttävästi tai epäilevästi, kyllä minua vaan kiinnostaisi, että miksi me tässä nyt jauhetaan tämänkin akan asioita koko ajan. Ja ihan yhtälailla varmasti sanoisin että faktaahan tuo on, että akasta on jauhettu. En itse kyllä näe mitään väärää ap:n toiminnassa. Mies tässä nyt on ollut turhan herkkänahkainen.

Jos ap:lla on tapana olla vainoharhainen tai syyttävä yleensä niin sitten ehkä ymmärrän kysymyksestä närkästymisen, mutta ei tämä nyt ihan siltä vaikuttanut. Kyllä minäkin nyt vähän kallistun sille puolelle, että miehellä on jotain salattavaa, ei ehkä pettämistä, mutta jonkinlainen ihastuminen tai viharakkaussuhde siellä saattaa olla.

Ja miksi helvetissä räjähdellään tuolla tavalla raskaana olevalle naiselle ja puhutaan jotain turpiin vetämisestä? Mielestäni aivan kammottavaa. Kyllä meilläkin on riidelty ja joskus sanottu vähän pahastikin, mutta ei tämä nyt ihan normaalilta vaikuttanut. :hug:
 
Asioilla on aina kaksi puolta. Riidella ei koskaan voi yksin. Me tiedämme vain ap:n puolen asiasta. Kokonaisuus vasta jos ap:n mies kertoo meille oma versionsa. Mielestäni on huono itsetunto jos pitää tänne tulle hakemaan omalle toiminnalle pönkitystä tai tulle hakemaan vastausta miehen väärään toimintaan. Kyllä nää tälläset asiat pitäs ratkoa ihan kahdestaan, ilman mitään kaksplussan taustatukea...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tyttö naapurin:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Sä kysyit että miksi puhuu siitä niin paljon, niin ukko räjähti ja sanoi sulle noi mitä kerroit?

Puhuttiin muutakin siinä välissä, mutta tuosta se koko riita sai alkunsa. Ja alkoi mies avautumaan, että miten mä muka aina tiedän kaiken ja päätän hänen puolestaan miten joku asia on. Sitten kerroin, että faktaahan se on ja väitti vaan vastaan.

Yep..ihan perinteinen nainen.
Ei ihme että palaa kaverilta käämit joskus.

Siihen vielä päälle pikkunäppärästi nappasit sanoa "faktaahan se on".

Sitten leikkimään viatonta uhria "en tiedä voinko antaa anteeksi" vielä puuttuu kun kylmänrauhallisesti rationalisoiden ehdotat hänelle terapiaa.

Jos siinä vaiheessa ei lyö sinua niin on kumma.

"Mulla on kyllä aivan sama tunne, etten pysty antamaan noita sanoja anteeksi. Juuri luottamuksesta on kyse, en enää pysty luottamaan, että voin olla hänen seurassaan juuri niin kuin haluan ja sanoa mitä vaan."


Niinpä niin...
Ei mitään erikoista hänen kommenteissa ollut.
Sen sijaan että menisit itseesi ja pohtisit itsekriittisesti tapaasi hoitaa asioita ja puhua vetäydyt täysin vastuusta ja syytät miestäsi, kypsää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Millenia:
Kyllä minäkin tuollaista saattaisin mieheltäni kysyä jos tilanne tosiaan olisi noin. Enkä mitenkään syyttävästi tai epäilevästi, kyllä minua vaan kiinnostaisi, että miksi me tässä nyt jauhetaan tämänkin akan asioita koko ajan. Ja ihan yhtälailla varmasti sanoisin että faktaahan tuo on, että akasta on jauhettu. En itse kyllä näe mitään väärää ap:n toiminnassa. Mies tässä nyt on ollut turhan herkkänahkainen.

Jos ap:lla on tapana olla vainoharhainen tai syyttävä yleensä niin sitten ehkä ymmärrän kysymyksestä närkästymisen, mutta ei tämä nyt ihan siltä vaikuttanut. Kyllä minäkin nyt vähän kallistun sille puolelle, että miehellä on jotain salattavaa, ei ehkä pettämistä, mutta jonkinlainen ihastuminen tai viharakkaussuhde siellä saattaa olla.

Ja miksi helvetissä räjähdellään tuolla tavalla raskaana olevalle naiselle ja puhutaan jotain turpiin vetämisestä? Mielestäni aivan kammottavaa. Kyllä meilläkin on riidelty ja joskus sanottu vähän pahastikin, mutta ei tämä nyt ihan normaalilta vaikuttanut. :hug:

Mulla kyllä on nyt raskausaikana ollut epävarmempi olo itsestäni, ja olen normaalia mustasukkaisempi, mutta enimmäkseen pidän ne ajatukset sisälläni. Syyttäväkin joskus olen... Mutta vainoharhainen en todellakaan. Mun mielestä kyllä omiin "syytöksiini" nähden aika kohtuuton reaktio mieheltä...
Kiitos halauksesta =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Asioilla on aina kaksi puolta. Riidella ei koskaan voi yksin. Me tiedämme vain ap:n puolen asiasta. Kokonaisuus vasta jos ap:n mies kertoo meille oma versionsa. Mielestäni on huono itsetunto jos pitää tänne tulle hakemaan omalle toiminnalle pönkitystä tai tulle hakemaan vastausta miehen väärään toimintaan. Kyllä nää tälläset asiat pitäs ratkoa ihan kahdestaan, ilman mitään kaksplussan taustatukea...

Kyllä voi riidellä yksinkin. Exäni keksi riidan aiheen päästään, että pääsi huutamaan, heittelemään, purkamaan pahaa oloaan. Ihan rehellisesti olin niin ällistynyt usein etten edes tajunnut että minuun sattui, ennenkun vasta jälkikäteen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tyttö naapurin:
Alkuperäinen kirjoittaja Millenia:
Kyllä minäkin tuollaista saattaisin mieheltäni kysyä jos tilanne tosiaan olisi noin. Enkä mitenkään syyttävästi tai epäilevästi, kyllä minua vaan kiinnostaisi, että miksi me tässä nyt jauhetaan tämänkin akan asioita koko ajan. Ja ihan yhtälailla varmasti sanoisin että faktaahan tuo on, että akasta on jauhettu. En itse kyllä näe mitään väärää ap:n toiminnassa. Mies tässä nyt on ollut turhan herkkänahkainen.

Jos ap:lla on tapana olla vainoharhainen tai syyttävä yleensä niin sitten ehkä ymmärrän kysymyksestä närkästymisen, mutta ei tämä nyt ihan siltä vaikuttanut. Kyllä minäkin nyt vähän kallistun sille puolelle, että miehellä on jotain salattavaa, ei ehkä pettämistä, mutta jonkinlainen ihastuminen tai viharakkaussuhde siellä saattaa olla.

Ja miksi helvetissä räjähdellään tuolla tavalla raskaana olevalle naiselle ja puhutaan jotain turpiin vetämisestä? Mielestäni aivan kammottavaa. Kyllä meilläkin on riidelty ja joskus sanottu vähän pahastikin, mutta ei tämä nyt ihan normaalilta vaikuttanut. :hug:

Mulla kyllä on nyt raskausaikana ollut epävarmempi olo itsestäni, ja olen normaalia mustasukkaisempi, mutta enimmäkseen pidän ne ajatukset sisälläni. Syyttäväkin joskus olen... Mutta vainoharhainen en todellakaan. Mun mielestä kyllä omiin "syytöksiini" nähden aika kohtuuton reaktio mieheltä...
Kiitos halauksesta =)

Eli et muissakaan asioissa taida mieheesi luottaa? luottamus on siis ollut koetuksella toisissakin asioissa, joka nyt on kulminoitunut tähän naiseen, josta miehesi on enemmän mielestäni jutellut
 
Ehkäpä mies reagoi noin kun mitta vaan tuli täyteen, eli jos olet aiemminkin jo tehnyt / sanonu jotain mikä on ärsyttänyt?

Ja mun kritiikkini johtuu ihan siitä että been there, done that. enhän silloin nähnyt itsessäni mitään vikaa, mutta jälkeenpäin tajuan kuinka rasittavaa kyselyni ja kommenttini onkaan toiselle voineet olla.

Silloin ajattelin että kai se raskaus aiheuttaa kaikenlaista -nyt näen että ei sen raskauden tarvitse vaikuttaa kun laskee kymmeneen ja miettii vähän ensin, onko aihetta sanoa kaikkea mitä mieleen tulee ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Asioilla on aina kaksi puolta. Riidella ei koskaan voi yksin. Me tiedämme vain ap:n puolen asiasta. Kokonaisuus vasta jos ap:n mies kertoo meille oma versionsa. Mielestäni on huono itsetunto jos pitää tänne tulle hakemaan omalle toiminnalle pönkitystä tai tulle hakemaan vastausta miehen väärään toimintaan. Kyllä nää tälläset asiat pitäs ratkoa ihan kahdestaan, ilman mitään kaksplussan taustatukea...

Kiitos, ihan kyllä ratkaisemme kahden kesken tämän asian. Halusin vain mielenkiinnosta kysyä näkökulmia noihin miehen kommentteihin, ja siihen, voiko vihoissaan sanoa tollasta ilman että sitä oikeasti tarkottaa. En pidä itseäni niin kaikkitietävänä, ettenkö olisi valmis ottamaan sellaisen mahdollisuuden huomioon. En tiedä mitä tarkoitat tuolla "pönkitystä omalle toiminnalle", jätän sen omaan arvoonsa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jaska-:
Alkuperäinen kirjoittaja Tyttö naapurin:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Sä kysyit että miksi puhuu siitä niin paljon, niin ukko räjähti ja sanoi sulle noi mitä kerroit?

Puhuttiin muutakin siinä välissä, mutta tuosta se koko riita sai alkunsa. Ja alkoi mies avautumaan, että miten mä muka aina tiedän kaiken ja päätän hänen puolestaan miten joku asia on. Sitten kerroin, että faktaahan se on ja väitti vaan vastaan.

Yep..ihan perinteinen nainen.
Ei ihme että palaa kaverilta käämit joskus.

Siihen vielä päälle pikkunäppärästi nappasit sanoa "faktaahan se on".

Sitten leikkimään viatonta uhria "en tiedä voinko antaa anteeksi" vielä puuttuu kun kylmänrauhallisesti rationalisoiden ehdotat hänelle terapiaa.

Jos siinä vaiheessa ei lyö sinua niin on kumma.

"Mulla on kyllä aivan sama tunne, etten pysty antamaan noita sanoja anteeksi. Juuri luottamuksesta on kyse, en enää pysty luottamaan, että voin olla hänen seurassaan juuri niin kuin haluan ja sanoa mitä vaan."


Niinpä niin...
Ei mitään erikoista hänen kommenteissa ollut.
Sen sijaan että menisit itseesi ja pohtisit itsekriittisesti tapaasi hoitaa asioita ja puhua vetäydyt täysin vastuusta ja syytät miestäsi, kypsää.

Jaaha. Vai niin. Että "ihan perinteinen nainen. Ei ihme että palaa käämit." Mä taas sanoisin, että aika perinteistä poikkeava mies, kun räjähtää tyhjästä ja laukoo tuollaisia suustaan...
 
en ihmettele ukkos sanomisia, tollanen syyttely, vaikkei se sitä sun mielestä olekaan, on todella ärsyttävää ja loukkaavaa. Ilmeisesti sun mustasukkasuus, luottamuksen puute ja epävarmuus on vaivannu miestäs jo pidempään kun on siitä kavereittesa kanssa puhunu.
 
Jaska-, oletko joskus lyönyt vaimoasi(tms)? Kirjoitat usein hyviä miehiä puolustavia tekstejä, mutta ihmettelen tuota kommenttiasi "Jos siinä vaiheessa ei lyö sinua niin on kumma." Ikäänkuin lyöminen olisi joskus oikeutettua jos toinen sanoo jotain "väärin".
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jaska-:
Alkuperäinen kirjoittaja Tyttö naapurin:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Sä kysyit että miksi puhuu siitä niin paljon, niin ukko räjähti ja sanoi sulle noi mitä kerroit?

Puhuttiin muutakin siinä välissä, mutta tuosta se koko riita sai alkunsa. Ja alkoi mies avautumaan, että miten mä muka aina tiedän kaiken ja päätän hänen puolestaan miten joku asia on. Sitten kerroin, että faktaahan se on ja väitti vaan vastaan.

Yep..ihan perinteinen nainen.
Ei ihme että palaa kaverilta käämit joskus.

Siihen vielä päälle pikkunäppärästi nappasit sanoa "faktaahan se on".

Sitten leikkimään viatonta uhria "en tiedä voinko antaa anteeksi" vielä puuttuu kun kylmänrauhallisesti rationalisoiden ehdotat hänelle terapiaa.

Jos siinä vaiheessa ei lyö sinua niin on kumma.

"Mulla on kyllä aivan sama tunne, etten pysty antamaan noita sanoja anteeksi. Juuri luottamuksesta on kyse, en enää pysty luottamaan, että voin olla hänen seurassaan juuri niin kuin haluan ja sanoa mitä vaan."


Niinpä niin...
Ei mitään erikoista hänen kommenteissa ollut.
Sen sijaan että menisit itseesi ja pohtisit itsekriittisesti tapaasi hoitaa asioita ja puhua vetäydyt täysin vastuusta ja syytät miestäsi, kypsää.

Sanoin tuon "faktaahan se on" kommenttina siihen, kun mies väitti, ettei juuri koskaan puhu tästä naisesta, että keksin omasta päästäni sen. Ja kun siis on hyvinkin usein puhunut.

Olen kyllä mennyt itseeni, aina jos olen riidassa ollut epäreilu, tajuan sen kyllä ja pyydän anteeksi heti. Se, että mies voi hermostua liikaa asiaan nähden, ei ole minun vastuullani, enkä suostu siitä ottamaan syytä niskoilleni.

Oletko muuten itse tyypillinen mies?
 
Olet siis sitä mieltä että miehesi puhuu tästä naisesta paljon. Kuinka paljon on paljon. Mihin vertaat tämän paljon puhumisen, yleensä siihen kuinka paljon miehesi puhuu päivässä/viikossa. Vai vertaatko puheita siihen kuinka paljon hän puhuu sinusta, vauvasta, muista naisista, muista miehista vai yleensä ihmisistä?

Mitä asioita miehesi juttelee tästä naisesta, millaisia nämä asiat ovat. Onko ne puhuttu millä mielellä? Mielestäni tällä sisällöllä pitäisi olla jonkinlainen painoarvo, ei pelkästään että juttelee jostakin jotakin, vaan mitä miehesi puhuu ko naisesta!Kun kuuntelet häntä uskotko mitä hän puhuu? vai ajatteletko, että hän tykkää siitä naisesta kuintekin, vaikka sitä minulle haukkuukin? Vai mikä näissä miehesi puheissa ko naisesta on saanut sinut epäilemään että siinä olisi jotakin muutakin kuin vain sanoja
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mielestäni tällä sisällöllä pitäisi olla jonkinlainen painoarvo, ei pelkästään että juttelee jostakin jotakin, vaan mitä miehesi puhuu ko naisesta!

Ei välttämättä. Usein jos on ihastunut johonkin, niin on pakottava tarve mainita nimi, asia saattaa olla ihan mikä vain. Minusta tuo että mies sanoo ettei pidä naisesta, ja sitten puhuu siitä paljon, kertoo jonkin asteen ihastumisesta. Voi olla ettei se ole edennyt mihinkään ja mieskin taistelee sitä vastaan ja sen takia suuttui niin kovasti..
 
rankkaa tekstiä kyllä, mutta mielestäni miehesi toimii aikuismaisesta ja sanoo ajatuksensa eikä tee tekoja.

Eikös vanhempiakin neuvota, että puhuu mieluummin kuin tekee. Tarkoitan siis lastenkaltoinkohteluita. On tärkeätä että aikuinen tunnistaa rajansa, olen uupunut/suuttunut/mua ottaa niin päähän, että voisin tässä tilanteessa vaikka lyödä. Eihän tämä mikään häpeilyn aihe ole, jos tunnustaa että meinaan kohta lyödä lastani, ellei joku katko tule asiaan tai nyt meneen yli, ihmittelen ettei sua ole kukaan ko aiheen vuoksi lyönyt!
 
Alkuperäinen kirjoittaja no:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mielestäni tällä sisällöllä pitäisi olla jonkinlainen painoarvo, ei pelkästään että juttelee jostakin jotakin, vaan mitä miehesi puhuu ko naisesta!

Ei välttämättä. Usein jos on ihastunut johonkin, niin on pakottava tarve mainita nimi, asia saattaa olla ihan mikä vain. Minusta tuo että mies sanoo ettei pidä naisesta, ja sitten puhuu siitä paljon, kertoo jonkin asteen ihastumisesta. Voi olla ettei se ole edennyt mihinkään ja mieskin taistelee sitä vastaan ja sen takia suuttui niin kovasti..

Juuri tämä pointti minullakin tässä...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tyttö naapurin:
juuri tämä pointti minullakin tässä...

No niin. Mikset kysynyt soraan että onko miehes ihastunut siihen tai pettääkö? Vaan aloit vaan vihjailla ja puhua faktoista? Siis olisit vaan rehellisesti sanonut olevasi mustis ja epäileväsi että ukkos pettää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tyttö naapurin:
Alkuperäinen kirjoittaja no:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mielestäni tällä sisällöllä pitäisi olla jonkinlainen painoarvo, ei pelkästään että juttelee jostakin jotakin, vaan mitä miehesi puhuu ko naisesta!

Ei välttämättä. Usein jos on ihastunut johonkin, niin on pakottava tarve mainita nimi, asia saattaa olla ihan mikä vain. Minusta tuo että mies sanoo ettei pidä naisesta, ja sitten puhuu siitä paljon, kertoo jonkin asteen ihastumisesta. Voi olla ettei se ole edennyt mihinkään ja mieskin taistelee sitä vastaan ja sen takia suuttui niin kovasti..

Juuri tämä pointti minullakin tässä...

ihan sama siis mitä sinulle juttelee, kun olet jonkun asian itse päättänyt, niin sehän on sitten juurin näin?

Olisi aikas ikävää ajatella omalle kohdalle tämä tilanne. Yrittäisin jutella, mutta minun sanomisiani ei uskottaisi vaan ne käännettäisiin minua vastaan ja väännettäisiin, niin että pitäisin siitä kenestä eniten juttelen, huhuhuh!
Kun juttelen, niin itse toivoisin (ja uskon että myös sinä) että juuri sitä mitä puhun kuunnellaan ja uskotaan. Olisi inhottavaa tulla epäillyksi, tai tässä tapauksessa ei uskottaisi ollenkaan.
 
Minä saan kuulla samantyyppistä tekstiä.Mies huutaa asiasta kuin asiasta.Itsellä ei ole tapana suutuspäissä sanoa mitään,mitä en muuten sanoisi,niin olen nimenomaan ihmetellyt,voiko joku oikeasti olla raivopäänä niin ilkeä ja sanoa asioita vain satuttaakseen.
 
Tuo on muuten kamala tilanne, kun ei tiedä että mitä uskaltaa puhua, siis voiko kertoa siitä vastakkaista sukupuolta olevasta kaveristaan ja sen kuulumisista, koska tietää että puoliso alkaa heti vihjailla siitä jotain!
 
Jos mun mies sanoisi nuo, se olisi kyllä sairastunut pahasti tai en olisikaan tuntenut sitä kunnolla vaan nyt huomaisin että se on mielipuoli. TERVE ja TURVALLINEN normaali kumppani EI sano noin! Vaaran merkki, oikeesti :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja dddd:
Jos mun mies sanoisi nuo, se olisi kyllä sairastunut pahasti tai en olisikaan tuntenut sitä kunnolla vaan nyt huomaisin että se on mielipuoli. TERVE ja TURVALLINEN normaali kumppani EI sano noin! Vaaran merkki, oikeesti :(

Mutta pettämisestä epäileminen vain siksi että edes puhuu jostain vastakkaisen sukupuolen edustajasta on ihan tervettä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja no:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mielestäni tällä sisällöllä pitäisi olla jonkinlainen painoarvo, ei pelkästään että juttelee jostakin jotakin, vaan mitä miehesi puhuu ko naisesta!

Ei välttämättä. Usein jos on ihastunut johonkin, niin on pakottava tarve mainita nimi, asia saattaa olla ihan mikä vain. Minusta tuo että mies sanoo ettei pidä naisesta, ja sitten puhuu siitä paljon, kertoo jonkin asteen ihastumisesta. Voi olla ettei se ole edennyt mihinkään ja mieskin taistelee sitä vastaan ja sen takia suuttui niin kovasti..

Mulla ei oo edelleenkään todisteita siitä, että mun exä olis pettänyt mua, mutta epäilys oli, ja on vieläkin, suuri pitkänkin aikaa meijän suhteen aikana. Kerran kävi niin, että hän tuli kotiin eräänä päivänä töiden jälkeen, istui mun viereen ja alkoi kertoa mieskaverinsa naiskaverista, kuinka ärsyttävä ja ei-minkään-näköinen hutsu se nainen on. Kertoi myös, että tämä nainen on kiinnostunut hänestä ja että hänen mieskaverinsa antoi exäni numeron tälle naiselle. Exäni senkin jälkeen vaan jatkoi haukkumistaan, ja sanoi, ettei ikinä olisi siitä kiinnostunut.
Heti sen jälkeen hän ilmoitti soittavansa tälle mieskaverilleen, mutta tekisi sen makuuhuoneessa, jotta voi puhua rauhassa. Siinä vaiheessa heti tajusin, ettei tuommoinen käytös ollut normaalia häneltä. En paljastanut vielä epäilystäni, vaan annoin hänen mennä soittamaan puhelunsa. Hän sulki oven perässään. Menin oven taakse kuuntelemaan ja tajusin hänen puhuvan jonkun naisen kanssa. Puhelun jälkeen kysyin vielä, kenen kanssa hän oikein puhui. Ensin hän yritti vielä väittää, että olisi ollut se mieskaveri, mutta kun kerroin kuulleeni naisen äänen, hän tunnusti soittaneensa juurikin sille naiselle, jota ensin haukkui minulle.
 

Similar threads

Yhteistyössä