Multa loppuu voimat ja ideat ton lapsen kasvattamisen kanssa

  • Viestiketjun aloittaja Foortti harmaana
  • Ensimmäinen viesti
Foortti harmaana
[QUOTE="vieras";26760922]Neuropykologit ovat psykologeja, eivät lääkäreitä. Eli jos tarvitsee esim. lääkitystä, niin sitä nämä eivät voi määrätä. Voivat osallistua kyllä hoitoon ja testata lasta diagnoosia varten, mutta ensin menisin lääkärille. Tämä lähettää psykologille, jos tarpeen.[/QUOTE]

Ok.
Oi voi.
 
"vieras"
Ok.
Oi voi.
Ei mitään. Kyllä lapsi saa varmasti avun ja ohjataan sopivaan paikkaan, jos yhtään löytyy alan asiantuntemusta (kuten noilta molemmilta). Joiltakin palstoilta voisi löytyä sopiva lääkäri. Itsellä kokemusta vaan aikuisiän diagnoosista. Silloin reitti voikin olla mikä vaan, jos ei tarvitse lääkkeitä tai lappusia julkista puolta, vaan tieto riittää. Käytännön tietoa ja vinkkejä tosiaan varmaan löytyy enemmän pskykologian puolelta. kuten Morrigan sanoi.
 
tuutis
Voi ei........ !! MIKSI NYKYPÄIVÄÄ PITÄÄ SAADA DIAGNOOSI, JOS LAPSI KÄYTTÄYTYY HUONOSTI? Mun pikkuveli oli ihan samanlainen. Tosin, se käyttäytyi koulussakin huonosti. Nyt 22v, eikä sillä mitään adhhdh:ta ole. Äkkipikainen kylläkin, ja väsyneenä saattaa napsahtaa ihan minimaalisen pienestäkin jutusta. Teini-iässä se oli yks helvetti.

Ootteko kokeillut, että poikaa palkittais hyvästä käytöksestä?
Huomasin, että teillä on tosi tiukat työajat, eikä niistä voi aina luistaa. Mutta vietättehän pojan kanssa aikaa töiden jälkeen? Voisittehan tehdä niin, että viikoittain viettäisitte vuorotellen laatuaikaa molempien lasten kanssa. Sinä pikkusiskon kanssa, kun mies pojan kanssa, ja taas toisinpäin? Ja tekemistä yhtenä perheenä myös - vaikka lautapelillä pelaamista?
Onko pojalla joku harrastus? Harrastuskin voisi olla yksi idea, jotta poika pääsee purkamaan energiaansa.
Kai menee ajoissa nukkumaan (nukkuu yöllä sen 10 tuntia)? Väsymyskin voi aiheuttaa yllättävää käytöstä. Kun aattelee itteäänkin, niin pieni murhe tuntuu tuhatkertaiselta väsyneenä.
Tehkää yhdessä koko perheenä talon säännöt ja kiinnittäkää ne vaikka jääkaapin oveen. Jos sääntöjä ei noudata, seuraa rangaistus.
Opettakaa pojalle vastuunkantoa. Vastuunkanto ei aina ole sitä, että pahasta tekemisestä seuraa rangaistus. Kotityöt ja niistä saatava viikkoraha opettaa vastuuta myös. 8-vuotias on tarpeeksi vanha tekemään kotitöitä, vaikka jälki ei hipoisikaan täydellisyyttä.

Jäi vähän epäselväksi, että KUKA kiusaa ja missä tilanteessa poikaa?

Jokainen on elämässään soitellut pilapuheluita. Minäkin.
 
"vieras"
Voi ei! Tästä tuli niin mieleen yksi tuttu.

Kun mut haettiin psyk.osastolta lastenkotiin, haettiin samalla 10-vuotias poika joka käyttäytyi just noin! Juteltiin hänen kanssaan ja hän selitti: "Jouduin tarkkikselle ku kaikki laitto kaiken aina mun syyks". Hän varasteli ja karkaili.

13-vuotiaana hän joutui koulukotiin. Hän sai aina ihan älyvapaita ideoita ja soitteli just tollaisia puheluja. Hänen äiti kuoli syöpään kun poika oli 14v.

Koulukodissa hän sortui päihteisiin ja hänet hakattiin. Hän muutti mummolleen mutta mummo kuoli kun poika oli 17. 18-vuotiaana joutui vankilaan. Vankilasta vapauduttuaan hänet hakattiin, ryöstettiin ja hän eli kodittomana. Ei ottanut apua vastaan vaikka mun velikin sitä tarjosi ja antoi rahaa.

21-vuotiaana... hänet löydettiin metsästä kuoliaaksi hakattuna... :'(

Anteeks kun mä kerroin tän! Tuli vaan niin elävästi mieleen.

En tiedä mistä hänen käytös johtui, tai tutkittiinko sitä edes, mut siinä kun häntä vietiin koulukotiin, mä itkin ja ajattelin miten väärin siinä tehtiin! Vieläkin tulee elävästi mieleen ne tilanteet...

Narsismia se ei mun mielestä ole! Tääkin poika oli niin kiltti että häntä käytettiin hyväksi. Ja ihan mielettömän älykäs ja lahjakas!

Toivon tosissaan että te saatte apua! Voimia!!
 
tuutis
Googletin adhd:n vielä ja tässä on yleisempiä oireita.


jatkuva puhuminen tai aktiivisuus, levoton liikehdintä tai levoton käytös, joooo kokoajan pitäsi viihdyttää, kuunnella, seurata

kyvyttömyys istua hiljaa paikallaan ei tarpeen mukaan, mutta joo kotona

toimintaan ryhtyminen ennalta suunnittelematta joo

jatkuva keskeyttäminen tai aiheenvaihtaminen keskustelun aikana joooo

huoleton tai välinpitämätön asenne määräyksiin tai tehtäviin joo joskus ja joo kyllä hmm
.
Tän perusteella mä sanoisin, että lapsi kaipaa huomiota ja kärsimättömänä hakee sitä niillä omilla tempuillaan, koska tietää silloin saavansa sitä 100 varmasti.
 
Foortti harmaana
Voi ei........ !! MIKSI NYKYPÄIVÄÄ PITÄÄ SAADA DIAGNOOSI, JOS LAPSI KÄYTTÄYTYY HUONOSTI? Mun pikkuveli oli ihan samanlainen. Tosin, se käyttäytyi koulussakin huonosti. Nyt 22v, eikä sillä mitään adhhdh:ta ole. Äkkipikainen kylläkin, ja väsyneenä saattaa napsahtaa ihan minimaalisen pienestäkin jutusta. Teini-iässä se oli yks helvetti.

Ootteko kokeillut, että poikaa palkittais hyvästä käytöksestä?
Huomasin, että teillä on tosi tiukat työajat, eikä niistä voi aina luistaa. Mutta vietättehän pojan kanssa aikaa töiden jälkeen? Voisittehan tehdä niin, että viikoittain viettäisitte vuorotellen laatuaikaa molempien lasten kanssa. Sinä pikkusiskon kanssa, kun mies pojan kanssa, ja taas toisinpäin? Ja tekemistä yhtenä perheenä myös - vaikka lautapelillä pelaamista?
Onko pojalla joku harrastus? Harrastuskin voisi olla yksi idea, jotta poika pääsee purkamaan energiaansa.
Kai menee ajoissa nukkumaan (nukkuu yöllä sen 10 tuntia)? Väsymyskin voi aiheuttaa yllättävää käytöstä. Kun aattelee itteäänkin, niin pieni murhe tuntuu tuhatkertaiselta väsyneenä.
Tehkää yhdessä koko perheenä talon säännöt ja kiinnittäkää ne vaikka jääkaapin oveen. Jos sääntöjä ei noudata, seuraa rangaistus.
Opettakaa pojalle vastuunkantoa. Vastuunkanto ei aina ole sitä, että pahasta tekemisestä seuraa rangaistus. Kotityöt ja niistä saatava viikkoraha opettaa vastuuta myös. 8-vuotias on tarpeeksi vanha tekemään kotitöitä, vaikka jälki ei hipoisikaan täydellisyyttä.

Jäi vähän epäselväksi, että KUKA kiusaa ja missä tilanteessa poikaa?

Jokainen on elämässään soitellut pilapuheluita. Minäkin.
Meillä on sääntöjä esim liitutaululla keittiössä.
Ja on palkittu, tai yritetty palkita, mutta lapsella napsahtaa ennen palkintoa aina joku. Oli puhetta kaverini kanssa, jolla on autistinen lapsi, että ne ajat joissa kytätään hyvää käytöstä pitää olla lyhyitä, esim tunti tai puoli tuntia ja siitä sitten rasti/tarra ja sitten kun niitä on tarpeeksi, niin sitten palkinto.
On saanut lapsi päättää, mitä tehdään yhdessä.
Perheneuvolan täti sanoi, että se EI saa olla missään nimessä mitään rahallista, eikä koomattavaa, kuten esim elokuviin meneminen on molempia.

Eikä kukaan ns. kiusaa poikaa, vaan kun HÄN pulttaa ja tekee väärin on aina MUISSA se syy.

Menee ajoissa nukkumaan, on ensimmäisenä sängyssä meistä.
Nukahtaa noin kello 21-22 (kesällä ehkä 23 joskus) ja nukkuu kesällä tuonne 8-9 asti ja kouluaikana sitten puoli 7.

Poika harrastaa tällä hetkellä suunnistusta ja syksyllä jatkuu taas uimaseura.
Ollut puhetta reilun vuoden ajan kitaransoitosta, katsotaan sitä nyt.
Pelkään lähinnä kitaran puolesta jos kimpaantuu.

Kotitöitä tekee myös, niistä on lista liitutaudulla.
Mies on kyllä aika kotityöhullu, ja saa ajoittain siivouskohtauksia ja siivoaa kaikkien puolesta ;)
Mutta esim viimeksi sanoi kummallekin, että hakekaa rikkinäiset lelut ja kasatkaa terassille ja niin ne tekivät.

Toi laatuaika molempien kanssa on se ongelma, sitä ei hirveästi tapahdu.
Yksi syy on se, että poika meinaa, että isosisko saa jotain ja hän ei.
MUTTA ovat olleen patikoimassa isän kanssa yksin ja poika harrastaa isän kanssa pienoisrautateitä ja noita sitten saa rauhassa hommailla.
Vähän ehkä tuntuu, että mun kanssa lähinnä painitaan ja pelataan lautapelejä, mutta se on kivempaa jos on enemmän kun kaksi.
Joskus taiteillaan, mutta siinäkin on kumpikin lapsi.
 
Mietin
8-vuotias katsoo Duudsoneita? En tarkoita tätä pahalla, mutta olisiko jotain asioita ympäristössä joita et ole itse huomannut. Kuten tuo duudsonien katsominen. Noin pienelle lapselle en noin hurjaa ohjelmaa näe sopivana ja tuolla käytöksellä olisi ehkä syytä rajoittaa pelaamistakin, luultavasti peleissäkin on sellaista materiaalia mikä voi lisätä levottomuutta. Noista minulla tuli mieleeni, että pojan ympäristöä pitäisi nyt hieman rauhoittaa eli nuo kaksi edellämainittua pois aivan kokonaan. Jäin yhä miettimään duudsoneita, että miten pieni, kasvuiässä oleva lapsi osaa vielä erottaa aikuisten miesten hölmöilyjä siitä, miten hänen itsensä tulisi käyttäytyä.

Lapsi kuulostaa myös huomionkipeältä jos on koko ajan vieressäsi kun yrität katsoa tvtä tai olet netissä. Ehkä nämäkin olisi syytä jättää sinun hetkeksi pois ja kokeilla, että tekisitte ja touhuaisitte pojan kanssa jotain kivaa aktiviteettia. Olisiko joku liikuntaharrastus mahdollinen, jota voisitte harrastaa pojan kanssa yhdessäkin ja siihen hän saisi purettua sekä energiaansa että kiinnostusta?
 
Mietin
Kirjotitkin tuossa yllä harrastuksista. Mutta ehkä jotain vielä enemmän. Menkää ihan vaan vaikka potkimaan jalkapalloa tms, varmaan joku kiva juttu löytyy minkä parissa poika viihtyisi.
 

Yhteistyössä