Oltiin tänään hyvän duunikaverin kanssa pitkästä aikaa kahdestaan syömässä, ja tuli juteltua kaikenlaista. Mä en oo aikoihin kertonu sille mitään henk.koht. asioitani, koska on aika piikikäs ja hyvin kärkkäät mielipiteet omaava, itse kyllä kertoilee miessuhteistaan jne useinkin.
Nyt sitte kuitenki tein sen virheen, että kerroin, kuinka rankkaa meillä on tällä hetkellä kotona, mä käyn töissä ja opiskelen ja olen siis yksinhuoltaja. Huolenaiheet lähinnä liittyivät mun ja mun miesystävän asioihin. Kaveri lyttäsi n. 90% mun sanomisista, nauroi räkäsesti jne. V*ttu että ottaa päähän, että mitään sille kerroin! |O
Taidan palata "joo, hyvää kuuluu"-kommentteihin, tosi kurjaa joutua puolustelemaan puheitaan ja jäädä täysin ilman myötätuntoa. :/
Puh. Kiitos ja anteeksi.
Nyt sitte kuitenki tein sen virheen, että kerroin, kuinka rankkaa meillä on tällä hetkellä kotona, mä käyn töissä ja opiskelen ja olen siis yksinhuoltaja. Huolenaiheet lähinnä liittyivät mun ja mun miesystävän asioihin. Kaveri lyttäsi n. 90% mun sanomisista, nauroi räkäsesti jne. V*ttu että ottaa päähän, että mitään sille kerroin! |O
Taidan palata "joo, hyvää kuuluu"-kommentteihin, tosi kurjaa joutua puolustelemaan puheitaan ja jäädä täysin ilman myötätuntoa. :/
Puh. Kiitos ja anteeksi.
