mulla on niin ikävä... :'(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tintti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

tintti

Vieras
rakasta isoveljeäni... kuoli noin 2,5kk sitten ihan yllättäin... tuska on niin kova etten tiedä kohta miten jaksan... onko täällä muita jotka ovat menettäneet jonkun läheisen? miten te olette jaksaneet? mulla on pieni lapsi, sen kanssa päivät menee touhutessa mutta illalla iskee niin kova suru ja ikävä ettei kestä.. :(
 
Mun isä kuoli kun olin pahimmillani murrosiässä.Se oli todella kova paikka,ja varsinkin kun olin
semmonen isän tyttö.<3
minä puin suruni runoiksi ruutuvihkoihin.
se autto,ja auttaa edelleen.niiden ei tarvii olla hienoja värssyjä,vaan muutamia sanasia tai sitten vaikka 5 km pitusia värssyjä.ihan sun näkösiä. kokeile,se auttaa!voimia.
 
:hug: :hug:
Oman isoveljeni melkein pari vuotta sitten menetin :'( Ehdin käydä omaa suruani jo läpi paljonkin.Saimme hänet ihmeenkaupalla vielä takaisin,ja rakas on :heart:
Jaksamista sinulle vaikeaan aikaan.Suru varmasti muuttuu kauniiksi muistoiksi aikanaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja :
Mihin hän kuoli, minkäikäisenä? Jäikö sinulle muita sisaruksia joiden kanssa jakaa asiaa?

kuoli auto-onnettomuudessa, oli vasta 24v. veljellä jäi 3-vuotias poikakin, kummipoikani :( ei kohta muista varmaan isäänsä ollenkaan. on mulla muitakin sisaruksia ja perheen kesken ollaan paljon juteltukin asiasta, melkein joka päivä. silti vieläkin tulee välillä sellainen olo että voiko tämä olla tottakaan, kyllä se veli vielä kotiin tulee, vaikka ei se tule. :( tänään sain vasta poistettua puhelimesta veljen numeron...
 
Oliko se Pohjois-Suomen kaupungissa tapahtunut surullinen tapaus,jossa meni muitakin nuoria?Juuri kesän kynnyksellä..:(( Oli mikä oli niin olen surullinen menetyksestäsi :'(
 
Alkuperäinen kirjoittaja isänsä menettänyt:
Oliko se Pohjois-Suomen kaupungissa tapahtunut surullinen tapaus,jossa meni muitakin nuoria?Juuri kesän kynnyksellä..:(( Oli mikä oli niin olen surullinen menetyksestäsi :'(

juu, sama tapaus... :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja tintti:
Alkuperäinen kirjoittaja :
Mihin hän kuoli, minkäikäisenä? Jäikö sinulle muita sisaruksia joiden kanssa jakaa asiaa?

kuoli auto-onnettomuudessa, oli vasta 24v. veljellä jäi 3-vuotias poikakin, kummipoikani :( ei kohta muista varmaan isäänsä ollenkaan. on mulla muitakin sisaruksia ja perheen kesken ollaan paljon juteltukin asiasta, melkein joka päivä. silti vieläkin tulee välillä sellainen olo että voiko tämä olla tottakaan, kyllä se veli vielä kotiin tulee, vaikka ei se tule. :( tänään sain vasta poistettua puhelimesta veljen numeron...

Olen suunnattoman pahoillani menetyksestäsi! On varmasti todella raskasta ja vielä pitkään.

Mutta tee palvelus tuolle pienelle kummipojallesi ja auta häntä muistamaan isänsä tulevaisuudessakin. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja tintti:
Alkuperäinen kirjoittaja :
Mihin hän kuoli, minkäikäisenä? Jäikö sinulle muita sisaruksia joiden kanssa jakaa asiaa?

kuoli auto-onnettomuudessa, oli vasta 24v. veljellä jäi 3-vuotias poikakin, kummipoikani :( ei kohta muista varmaan isäänsä ollenkaan. on mulla muitakin sisaruksia ja perheen kesken ollaan paljon juteltukin asiasta, melkein joka päivä. silti vieläkin tulee välillä sellainen olo että voiko tämä olla tottakaan, kyllä se veli vielä kotiin tulee, vaikka ei se tule. :( tänään sain vasta poistettua puhelimesta veljen numeron...

ei näissä tilanteissa ole sanoja...:(
 
:hug: :hug: :hug:

http://www.youtube.com/watch?v=Z5EF8STmOYc&feature=related

Juha Metsäperä - Miksei kukaan kysynyt?

Vaikeaa on kuvaas katsoa
kipeitä muistoja riittämiin
mutta yhtään niistä vaihtaisi en pois
enkelin, se tahtoi susta enkelin
kauneimman tietenkin
kukaties sinä nytkin pilveltäsi katselet


minä muistan ne talvet, joita kauas pois
paettiin
pelkkä reppu mukana me pärjättiin

Miksei kukaan kysynyt?
en olis lupaa myöntänyt
vaan aikas täyttyi niin sanottu ei näkemiin
Miksei kukaan kysynyt?
oisitko silti lähtenyt
me vielä kohdataan
minä jaksan odottaa
Miksei kukaan kysynyt?

Peittosi on niinkuin jätit sen
ja samoin kirjasi - "enkelit ja demonit"
se sulta kesken jäi

Minä muistan ne aamut kun hiljaa katselin sua
sinä olit kauniimpi kuin tajusin

Miksei kukaan kysynyt?...

Miksei kukaan kysynyt?
 
Minun isoveli kuoli yllättäen reilut 2 vuotta sitten. Jäi 4 lasta. Sairastui ja kuoli parissa päivässä vaikka ei pitänyt olla mitään vakavaa.
Suru laimenee, ikävä ei katoa koskaan. Se iskee aina yllättäen, kuten kummipojan rippijuhlissa kesällä ( on vanhin veljeni lapsista ).
Koita vaan mennä päivä kerrallaan ja hyväksy menetyksen aiheuttama suru ja viha.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tintti:
Alkuperäinen kirjoittaja isänsä menettänyt:
Oliko se Pohjois-Suomen kaupungissa tapahtunut surullinen tapaus,jossa meni muitakin nuoria?Juuri kesän kynnyksellä..:(( Oli mikä oli niin olen surullinen menetyksestäsi :'(

juu, sama tapaus... :(

Kamala :'( Minun lapsuudenystäväni tunsi toisen miespuolisista menehtyneistä,oli hautajaisissakin...Elämä on niin haurasta ja yllättävää,mihinkään ei voi valmistautua..On vain kuljettava surun läpi,se haikeus seuraa koko elämän ajan,mutta syvimmästä surusta pääsee yli,ajan mukana..Tänne puolen jää vain muistot,uskon että veljesi on tuolla jossain toisella puolen,kulkee varjellen vierelläsi...Ole pienen kummilapsesi tukena nyt ja kun hän kasvaa..Voimia!:'(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tallamuspurkuna:
:hug: :hug: :hug:

http://www.youtube.com/watch?v=Z5EF8STmOYc&feature=related

Juha Metsäperä - Miksei kukaan kysynyt?

Vaikeaa on kuvaas katsoa
kipeitä muistoja riittämiin
mutta yhtään niistä vaihtaisi en pois
enkelin, se tahtoi susta enkelin
kauneimman tietenkin
kukaties sinä nytkin pilveltäsi katselet


minä muistan ne talvet, joita kauas pois
paettiin
pelkkä reppu mukana me pärjättiin

Miksei kukaan kysynyt?
en olis lupaa myöntänyt
vaan aikas täyttyi niin sanottu ei näkemiin
Miksei kukaan kysynyt?
oisitko silti lähtenyt
me vielä kohdataan
minä jaksan odottaa
Miksei kukaan kysynyt?

Peittosi on niinkuin jätit sen
ja samoin kirjasi - "enkelit ja demonit"
se sulta kesken jäi

Minä muistan ne aamut kun hiljaa katselin sua
sinä olit kauniimpi kuin tajusin

Miksei kukaan kysynyt?...

Miksei kukaan kysynyt?

itku tuli... :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja isänsä menettänyt:
Alkuperäinen kirjoittaja tintti:
Alkuperäinen kirjoittaja isänsä menettänyt:
Oliko se Pohjois-Suomen kaupungissa tapahtunut surullinen tapaus,jossa meni muitakin nuoria?Juuri kesän kynnyksellä..:(( Oli mikä oli niin olen surullinen menetyksestäsi :'(

juu, sama tapaus... :(

Kamala :'( Minun lapsuudenystäväni tunsi toisen miespuolisista menehtyneistä,oli hautajaisissakin...Elämä on niin haurasta ja yllättävää,mihinkään ei voi valmistautua..On vain kuljettava surun läpi,se haikeus seuraa koko elämän ajan,mutta syvimmästä surusta pääsee yli,ajan mukana..Tänne puolen jää vain muistot,uskon että veljesi on tuolla jossain toisella puolen,kulkee varjellen vierelläsi...Ole pienen kummilapsesi tukena nyt ja kun hän kasvaa..Voimia!:'(

ei tämmöistä toivo kenellekkään eikä osaa kuvitella että omalle kohdalle sattuisi.. on niin kirkkaana mielessä tuo aamu kun asiasta kuulin, ei unohdu ikinä.
 

Yhteistyössä