P
pettynyt
Vieras
Jätettiin huhtikuussa pitkän pohdinnan jälkeen ehkäisy pois, ja kummatkin oltiin miehen kanssa ihan täpinöissä ja suunniteltiin kaikkea mahdollista, säilöin esikoisen vaatteita ja tavaroita uutta vauvaa silmällä pitäen jne..
No, aamulla mies tuli kaverinsa tyköä kotiin ja suoraan ovesta astuttuaan paukautti että mitäs jos vaan alat niitä pillereitä vaan popsia.
Selitys oli että jos meillä on kaksi lasta niin ei päästä mihinkään koskaan, kun kahden kanssa on hankala liikkua minnekkään ja vaikea tehdä yhtään mitään jne.. Että odotetaan että esikoinen on vähintään 5v ja sitten uutta yritystä.
Mä olen niin pettynyt, mä ehdin jo iloita että saan lapset pienellä ikäerolla, voin kierrättää tavarat helposti sisarusten kesken, heillä on toisistaan seuraa ja mun ei tartte myöhemmin tähän vauvarumbaan lähteä..
Mulla on itselläni siskoni kanssa 6v ikäeroa, ja me löydettiin se yhteinen sävel vasta kun itse olin 15 kieppeillä. Mä olen aina halunnut lapset sen takia pienellä ikäerolla. MINÄ olen se joka istuu lapsen kanssa kotona kun on päikkäriaika, MINÄ olen se kun nousee aamulla kukonlaulun aikaan, MINÄ olen se joka näkee kavereitaan kerran kuussa, MINÄ olen se joka esikoisen kanssa ulkoilee ja tekee kotiaskareet, MINÄ olen se joka yöllä herää esikoisen huutoon, MINÄ olen se joka esikoisen ruokkii ja vaihtaa vaipat. MINÄ olen valmis toisen lapsen tuomiin muutoksiin.
Mies on päivät töissä, (nyt kesälomalla lähtee kavereidensa kanssa viettämään aikaa heti kun herää, tulee illalla myöhään) mies on vkonloput kavereidensa kanssa, mies ei vietä esikoisen kanssa aikaa kuin silloin jos ollaan koko perhe liikenteessä jne.. se toinen lapsi ei rajoita hänen tekemisiään tai menemisiään mitenkään entisestä. Mies on kyllä kotona ollessaan paras isä mitä voisi kuvitella, hän leikkii esikoisen kanssa, ja koko perheen voimin käydään muumimaailmassa, raveissa, rannalla, grillaillaan jne.. eli viettää kyllä meidänkin kanssa aikaa, mutta saa olla kavereidensa kanssa myös niin paljon kuin tahtoo, minä olen lapsen kanssa.
Minä en halua myöhemmin lasta, eieiei, sitten alkaa tämä rumba alusta kun esikoinen olisi jo omatoiminen jne.. Sitten olisin taas sidottuna vauvaan, pari ekaa vuotta ja menot pitäisi laittaa päikkäri aikojen yms mukaan juuri kun olisi niistä "päästy eroon"..
Sekavasti selitetty, mutta kuitenkin helpotti kun sai tällätavoin anonyymisti kirjoittaa ja purkaa.
No, aamulla mies tuli kaverinsa tyköä kotiin ja suoraan ovesta astuttuaan paukautti että mitäs jos vaan alat niitä pillereitä vaan popsia.
Selitys oli että jos meillä on kaksi lasta niin ei päästä mihinkään koskaan, kun kahden kanssa on hankala liikkua minnekkään ja vaikea tehdä yhtään mitään jne.. Että odotetaan että esikoinen on vähintään 5v ja sitten uutta yritystä.
Mä olen niin pettynyt, mä ehdin jo iloita että saan lapset pienellä ikäerolla, voin kierrättää tavarat helposti sisarusten kesken, heillä on toisistaan seuraa ja mun ei tartte myöhemmin tähän vauvarumbaan lähteä..
Mulla on itselläni siskoni kanssa 6v ikäeroa, ja me löydettiin se yhteinen sävel vasta kun itse olin 15 kieppeillä. Mä olen aina halunnut lapset sen takia pienellä ikäerolla. MINÄ olen se joka istuu lapsen kanssa kotona kun on päikkäriaika, MINÄ olen se kun nousee aamulla kukonlaulun aikaan, MINÄ olen se joka näkee kavereitaan kerran kuussa, MINÄ olen se joka esikoisen kanssa ulkoilee ja tekee kotiaskareet, MINÄ olen se joka yöllä herää esikoisen huutoon, MINÄ olen se joka esikoisen ruokkii ja vaihtaa vaipat. MINÄ olen valmis toisen lapsen tuomiin muutoksiin.
Mies on päivät töissä, (nyt kesälomalla lähtee kavereidensa kanssa viettämään aikaa heti kun herää, tulee illalla myöhään) mies on vkonloput kavereidensa kanssa, mies ei vietä esikoisen kanssa aikaa kuin silloin jos ollaan koko perhe liikenteessä jne.. se toinen lapsi ei rajoita hänen tekemisiään tai menemisiään mitenkään entisestä. Mies on kyllä kotona ollessaan paras isä mitä voisi kuvitella, hän leikkii esikoisen kanssa, ja koko perheen voimin käydään muumimaailmassa, raveissa, rannalla, grillaillaan jne.. eli viettää kyllä meidänkin kanssa aikaa, mutta saa olla kavereidensa kanssa myös niin paljon kuin tahtoo, minä olen lapsen kanssa.
Minä en halua myöhemmin lasta, eieiei, sitten alkaa tämä rumba alusta kun esikoinen olisi jo omatoiminen jne.. Sitten olisin taas sidottuna vauvaan, pari ekaa vuotta ja menot pitäisi laittaa päikkäri aikojen yms mukaan juuri kun olisi niistä "päästy eroon"..
Sekavasti selitetty, mutta kuitenkin helpotti kun sai tällätavoin anonyymisti kirjoittaa ja purkaa.