Mulla ei ole tissejä! Enkä ikinä tuu saamaan:(

[****]

Mä rakastan pieniä rintoja. Eivät hölsky, heilu eivätkä roiku. Jos sun elämä on tisseistä kii etkä voi vammaa pään sisällä korjata, hanki sitten ne tissisi. Tuskin se ukko siitä häipyy silti.

 

[mmn]

Tiedän tunteesi.
Minä olen myös täysin rinnaton. Eli en vain valita, vaikka oikeasti on B kupin rinnat, vaan rintoja ei ole ollenkaan.
Ennen raskauksia kuppikoko oli aa-a, eli aivan pienet rinnat oli.
Kun imetin ensimmäisen lapseni, rintani maidonnousun takia kasvoivat usean kuppikoon, mutta kutistuivat sitten imetyksen loputtua, niin että jäljellä ei ole kuin hieman nahkaa, koska arpia tuli.
Mutta sivustapäinkatsoen ei ole erotettavissa kuin nännit.

Myös minua tämä ongelma painaa, itken jos katson rintojani. Seksi ei innosta, koska häpeän itseäni, ahdistun jos mies katsoo rintojani. Ja olen mustasukkainen esim. televisiossa näkyville naisille, rupean jopa itkemään kun olen niin kateellinen.

Ja nuo mitä ladellaan, miksi pienet rinnat on paremmat. Voi käyttää toppeja, bikinit näyttää hyvältä... Tämä pitää paikkaansa pienirintaisten kohdalla, mutta ihmisillä ei tunnu menevän käsitykseen, että on olemassa oikeasti rinnattomia naisia.
Minun on esimerkiksi turha haaveilla mistään bikineistä, koska ei ne pysy paikallaan, koska ei ole rintoja laisinkaan.
Sama käy myös vaatteitten kanssa. Monet vaatteet ei käy, koska on useasti esim. muotoleikkauksia, jos vaikka kauluspaidasta puhutaan. Täysin rinnattomana se näyttää naurettavalta.

On kuin olisi pienen lapsen kehossa, silloin on vaikea tuntea itseänsä seksikkääksi.

Kun se vain pistää silmää, että kaikki tosiaan puhuu pienirintaisista, kun kyse on rinnattomasta. Joka on täysin eri asia.
Itse olisin varsin tyytyväinen edes a-kupin rintoihin. Mutta kun ei, ei ole mitään.
Ymmärtäisitte varmasti jos teiltä vietäisiin rinnat täysin pois..

 

[Hääh]

Mitä se miehelles kuuluu otatko silikonit, et tartte sen lupaa. Sun kohdalla uskon että rintaleikkaus voisi oikeasti auttaa.

 

[bväwr]

Minulla d-kupit ja voin sanoa, että ei näidenkään rintojen kanssa elämä ole helppoa. Tosin olen jo sinut itseni kanssa! Minulle pääasia, että olen itse tyytyväinen ja mieheni tykkää

 

[nbv]

eikös tuo ole sinun henkilökohtainen päätös. Eit tarvitse siihen miehen lupaa eikä ne sitä sairaalassa edes kysele.

 

[Leukistinen aksolotli]

En osaa lohduttaa, kuin sillä, että itse olen alkanut tykätä nimenomaan pienistä rinnoista ja mun mielestä rinnattomuuskin on ihan jees.


Toi vatsahommeli, niin lakkaa syömästä leipää, se voisi auttaa.

 

["vieras"]

Pienten tissien hyviä puolia (take it from someone who knows):
- kolmio biksut näyttää paremmalta pienirintaisilla
- kesällä voi vetäistä kauniisti pari toppia päällekkäin, ei tarvitse liivejä
- urheilu on kivutonta

No en nyt sanois. Kolmiobiksut näyttää supersäälittävältä litteänä vasten rintakehää, kun lappujen sivuilta tai välistä ei erotu minkäänlaista rinnan kaarta. Ilman rintaliivejä pari toppia päällekkäin näyttää pienirintaisella myös siltä, että rintoja ei ole ollenkaan, koska topit painavat sen vähänkin mitä löytyy aivan litteäksi. Etenkin jos olemattomista rinnoista huolimatta maha pömpöttää yhtään (niinkuin mulla, vaikka olen alipainoinen), niin tuohan näyttää ihan kamalalta.

Ja siis joku b-kuppi ei todellakaan ole pienet rinnat vaan keskikokoiset. Heille nuo voivat nätisti sopiakin.

Ja huolimatta siitä, että rinnat ovat niin pienet, ettei ne edes näy paidan alta ilman topattuja liivejä, niin kipeää tekee silti ennen menkkoja vaikka juosta ilman kunnon liivejä. Tukevien sporttiliivien tai kunnolla tukevan topin, joihin ei jää tyhjää, löytäminen vaan on aika mahdotonta.

 

[Leukistinen aksolotli]

Sit syviä vatsalihaksia kannattaa tehdä, hankkia vaikka hulavanne, niin masu pienenee. Ymmärrän kyllä sikäli, että täälläpäin maailmaa rinnat on aika paljolti erotisoitu ja ne on monelle se juttu. Joka tuutistahan sitä meille syötetään. Toivottavasti pääset jollain konstilla sinut kroppasi kanssa, niin saat paremman mielen.:hug:

 

["hmm"]

Ja salilla voi treenata rintalihaksia, kyllä ne pikkasen kasvaa siitä kun lihas pullistuu...

 

["hei"]

Mä kyllä menisin tohon leikkaukseen jos olisin ap ja mulla ois rahaa.

 

["aloittaja"]

Tätä mietinkin, että mies on onnellinen (on vähän narsistinen) kun omaan huonon itsetunnon, ja tietäisi että jos mulla olis rinnat, olisin itse onnellinen ja itsevarma, ja mies ei varmaankaan halua että olisin itsevarma, koska pelkäisi että alkaisin katsella muita, eikö siis muut katsoisivat minua. Mulla ei kiinnosta muut miehet! Hyi, ällöttää koko ajatus. Mutta nyt pahasti tuntuu siltä että mies on tyytyväinen tähän tilanteeseen kun saa pitää minut neljän seinän sisällä itkemässä. Hän sanoi silloin että no toivottavasti joku ei tule tarjoaan sulle silikoneja, sinähän lähtisit saman tien sen tyypin mukaan! Mitä? Jättäisin ihmisen, jota rakastan, en tietenkään lähtisi, siksi että saisin silikonit. Ja tuo lause paljasti että hän jättäisi minut jos saisin isommat rinnat, sanoi vain että minun on tyydyttä tähän, mutta miten kun tätä on jatkunut monta vuotta!? En usko, että yhtäkkiä huomaisin, ihanaa ole tyytyväinen itseeni, rintani ovat ihanta kun ovat niin rusina, jee jee! En tiedä mitä tehdä...mitä voisin sanoa miehelle, haluan ne rinnat jotta tuntisin olevani nainen enkä mikään pikku tyttö, haluan itsevarmuutta, haluan pois kaikki estot, haluan ostaa uusia vaatteita, haluan olla seksikäs, mutta ei.

 

[Leukistinen aksolotli]

Rintojen puuttuminen ei tee kenestäkään epäseksikästä. Rintasi eivät ole kuin rusinat, vaan rintasi ovat kuin keijukaisella. En oo ehkä lukenut tarpeeksi tarkkaan, mutta minkä ikäinen sä oot? Joskus tyytyväisyys tulee ajan kanssa.

 

["vieras"]

Tais olla parikymppinen.

 

["vieras"]

Mulla on päinvastainen tilanne, mulla on ihan typerän isot rinnat. Ja ne ROIKKUU. Hävettää näyttäytyä ilman rintaliivejä yhtään kenellekään, jopa siinä määrin että välttelen viimeiseen asti näyttäytymästä. Pitäisi varmaan hankkia vaan itsetunto, mutta se peilikuva vyötäröllä asti roikkuvine tisseineen masentaa. Ei varmaan hirveesti lohduta, mutta vaihtaisin osia kanssasi tämän suhteen ihan koska vaan.

 

[...]

Onko rintojen malli kaunis?

Ite on pakko sanoo, ett aika ajoittain itellekki tulee mieleen, ett voishan noi rinnat isommatki olla. Ja selailen netistä leikkauskuvia ym. Yhessä välissä olis jo ihan valmistautunut menemään rasvan siirtoon rintoihin, mut ohihan se meni. Itellä rinnat on melko rumatki vielä, mutta no. Näillä mennään

Niin ja usko pois, ku otat rinnat, huomaat, ett joku muu paikka kaipaaki fiksausta. Itseki suosittelen juttelua ammattiauttajan kanssa, vaikka leikkaukseen menisikin..ihan vaan välttyäkses oravanpyörältä

 

["aloittaja"]

Olenhan minä nuori, mutta en halua olla joku masentunut äiti, neljän seinän sisällä, että sitten kun olen esim nelikymppinen niin tulisin järkiini ja olisin tyytyväinen. En tosiaan edes usko että noin tulee ikinä käymään. En edes ymmärrä miten tämänkin miehen sain, esitin vain itsevarmaa, olen aika hyvä näyttelemään, teatteri tunnit ei siis menneet hukkaan, no mutta nyt hän tietää että en ole itsevarma ja tuntuu että nauttii siitä, hän on myös lisännyt sitä, en jaksa selittää miten, mutta on saanut tuntemaan itseni huonoksi, ja tuntuu että hän haluaa pitää minut tässä tilassa, jos ymmärrätte. Tekisi mieli alkaa kapinoimaan! Niin, minulla on ollut mieheiä, mutten ikinä, siis nykyinen mieheni on ainut ihminen maapallolla joka on nähnyt rintani.

 

[Leukistinen aksolotli]

[QUOTE="aloittaja";22621663]Olenhan minä nuori, mutta en halua olla joku masentunut äiti, neljän seinän sisällä, että sitten kun olen esim nelikymppinen niin tulisin järkiini ja olisin tyytyväinen. En tosiaan edes usko että noin tulee ikinä käymään. En edes ymmärrä miten tämänkin miehen sain, esitin vain itsevarmaa, olen aika hyvä näyttelemään, teatteri tunnit ei siis menneet hukkaan, no mutta nyt hän tietää että en ole itsevarma ja tuntuu että nauttii siitä, hän on myös lisännyt sitä, en jaksa selittää miten, mutta on saanut tuntemaan itseni huonoksi, ja tuntuu että hän haluaa pitää minut tässä tilassa, jos ymmärrätte. Tekisi mieli alkaa kapinoimaan! Niin, minulla on ollut mieheiä, mutten ikinä, siis nykyinen mieheni on ainut ihminen maapallolla joka on nähnyt rintani.[/QUOTE]


Minusta tuntuu, että vaikka rinnat on sulle nyt iso juttu, ne ei ole sun perimmäinen ongelma. Kenenkään ei pitäisi elää ihmisen kanssa, joka polkee itsetuntoa alemmaksi ja saa toisen tuntemaan itsensä huonoksi.

 

[oaaakkk]

Mä rakastan pieniä rintoja. Eivät hölsky, heilu eivätkä roiku. Jos sun elämä on tisseistä kii etkä voi vammaa pään sisällä korjata, hanki sitten ne tissisi. Tuskin se ukko siitä häipyy silti.

Samoilla linjoilla ollaan myös täällä. Ja jotenkin usein on saanut kokea olevansa melkein joku luonnonoikku, kun ei halua isoja rintoja, vaan tykkää oikeasti näistä omista pienemmistä.

Sen sijaan en usko, että aloittajan elämä muuttuu yhtään sen onnellisemmaksi isompien tissien myötä. Vaikuttaa että ongelmat ovat paljon syvemmällä aloittajan henkisessä hyvinvoinnissa ja kehityksessä sekä itsetunnossa, joten vaikka rinnat korjattaisiin, eivät nämä ongelmat korjaannu mihinkään, eikä elämä sitä myöten muutu paremmaksi.

 

["aloittaja"]

Ei, muuten tunnen olevani lähes täydellinen, paitsi kun ei ole rintoja. Siis kukaan ihminen ei oo täydellinen, mutta muuten olen sinut itseni kanssa. Sanoin miehelle nyt, että alan laihduttaa, jos se auttais, jos sitten rintani menisivät edes vähän mahani edelle, siis olen ihan normaali mutta tuo maha kyllä jotenkin turpoaa, söin mitä vaan ja näytän ihan, oudolta, tai siinä se vasta korostuu se rinnattomuus. Nämä rinnat olisi hyvät tai siis olisivat jonkun anorektisen vartalolle luodut, jos ymmärrätte, mutta ei tähän kroppaan.

 

[Leukistinen aksolotli]

[QUOTE="aloittaja";22621711]Ei, muuten tunnen olevani lähes täydellinen, paitsi kun ei ole rintoja. Siis kukaan ihminen ei oo täydellinen, mutta muuten olen sinut itseni kanssa. Sanoin miehelle nyt, että alan laihduttaa, jos se auttais, jos sitten rintani menisivät edes vähän mahani edelle, siis olen ihan normaali mutta tuo maha kyllä jotenkin turpoaa, söin mitä vaan ja näytän ihan, oudolta, tai siinä se vasta korostuu se rinnattomuus. Nämä rinnat olisi hyvät tai siis olisivat jonkun anorektisen vartalolle luodut, jos ymmärrätte, mutta ei tähän kroppaan.[/QUOTE]

Kuulostaa ihan hyvältä parannusehdotukselta. Ethän kuitenkaan laihduta liikaa, koska sitten siitä tulee myös ongelma.

Millä tavalla sun mies sua polkee, kun sanoit jossain viestissä, että se nauttii siitä, että olet epävarma? Mimmoinen ihminen nauttii semmoisesta?

 

["aloittaja"]

Olen miettinyt juttusille menemistä jonkun psykologin luo, mutta mihin? En löydä netistä, minne pitää soittaa ja mitä pitää kysyä? On mulla muitakin ongelmia, ihan oikeita, niistä menisin puhumaan, jospa tämäkin rinnattomuus tai se että saisin lisää itsevarmuutta sieltä jotenkin...

 

[Peesi tähän!]

Ei. Mies ei saa päättää vartalostasi! Mutta haluaisitko TOSIAAN miehen, joka kannustaisi sinua hankkimaan isot tissit?! Eikös kyse ole nyt äijästä, joka rakastaa sinua sellaisena kuin olet???

Toisekseen: Jos olet vasta 22v niin anna itsellesi aikaa. Oikeasti. Minä olin ainakin sinut itseni kanssa vasta kolmekymppisenä.

Juuri näin, kyllä pitää hölmö olla että on onnistunut löytämään miehen, joka rakastaa pieniä rupurintoja ja EI halua että nainen hankkii silikonit. Apn pitää vaa opetella hyväksymään itsensä.

Minulla kyllä on tissit, mutta ovat olleet teini-iästä asti riippuvaa mallia, siis juuri sellaiset riipputissit joista löytää kuvan jos pistää googleen. Ja olen törmännyt sikoihin, jotka sanovat sängyssä että pidä paita päällä, hanki silikonit tai eivät halua riisua rintaliivejäni! Itselleni rintani ovat ok ja yhdenkään miehen takia en ala kohotuksiin mennä tai silikoneja ottamaan. On näistäkin moni mies pitänyt, joten ennemmin otan miehen joka pitää minusta juuri tällaisena kuin olen, eikä haluaisi leikellä minua mieluisakseen. Se se AP vasta sairasta olisikin, jos miehesi kannustaisi sinua leikkauttamaan itseäsi häntäkin miellyttämään. Itsetuntosi ei parane leikkauksella!

 

[Leukistinen aksolotli]

[QUOTE="aloittaja";22621731]Olen miettinyt juttusille menemistä jonkun psykologin luo, mutta mihin? En löydä netistä, minne pitää soittaa ja mitä pitää kysyä? On mulla muitakin ongelmia, ihan oikeita, niistä menisin puhumaan, jospa tämäkin rinnattomuus tai se että saisin lisää itsevarmuutta sieltä jotenkin...[/QUOTE]

Terveyskeskukseenkin voi mennä ihan tavalliselle lääkärille ja kertoa, että sulla on tunne, että sua masentaa ja tarttisit keskusteluapua. Siitä voidaan ohjata eteenpäin. Lääkäri varmaan täytättää semmosen masennustestin.

 

["aloittaja"]

No, olen aika hyvin miehen tossun alla. Mulla ei oo ystäviä, ku mies raahas minut toiselle paikkakunnalle töidensä perässä, ja sain selville, että muutto oli hyvä, koska olisin enemmän hänen kanssaan, siis oikeastaan, olisin neljän seinän sisällä, hänen käytettävissään jne. Kun mies on kotona, en saa olla koneella, hyvä että päivän lehden saan lukea kun mies mankuu seuraani ja jos teen jotain muuta, esim tiskaan, hän alkaa väittää etten halua olla hänen kanssaan. Baareissa en saa käydä, joku mieshän voi tulla jutteleen mulle, ja mies pelkää koko ajan että haen jotain parempaa, tai pettäisin, siis ihan uskomatonta, sen takia en pysty liikkumaan, vaan pitää olla erakko. ja siis on niin paljon asioita, etten osaa enkä muista edes, joten....
Liittyisin esim facebookiin, voisin pitää yhteyttä kavereihin ja perheeseen, mutta ei, en saa. Ja hän on sanonut kun kerran uhkasin erolla että kukaan ei tuu rakastaan mua niinkuin hän jne...

 

["minä"]

minkä kokoset sun rinnat nyt? 70 A vai 70AA?
sinulla pahoja ongelmia itsetunnon kanssa ettei kukaan palastiikkakirurgi ala sinulle rintoja laittamaan vaikka leikkaukseen menisitkin. suosittelisin ensin menemään terapeutin juttusille että saisit itsetunnon kohoamaan ja sitten miettisit mitä oikeasti haluat.