muksun maksuista

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja äityli
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

äityli

Aktiivinen jäsen
17.05.2004
1 248
0
36
Meillä on ns. uusperhe eli miehen muksut käyvät säännöllisesti meillä 10-12 p/kk. Meillä on omat tulot ja yhteiset menot maksamme puoliksi. Esim asuntolainaa lyhennämme molemmat saman summan ja muut as menot menevät myös puoliksi. Mieheni maksaa elareita exälleen. Pointtikysymykseni on siinä, että minä maksan kaiken yhteisestä pienestä lapsestamme. Vaatteet, lääkkeet, harrastukset jne. toki naisena käyn paljon kaupungilla ja olen kiinnostunut vaatteitten hiplaamisesta ja etsiskelen paljon kuoseja ja pito vaatteita lapsellemme. Tarhan alkaessa ostin ulkopuvun, ensiaskelkengät sekä talvikengät, välipukua, pipoa, rukkasia, lämpimän lampaantaljan vaunuihin & pulkkaan, yleensäkin kaikki mitä pieneen lapseen menee. Sanoin tästä miehelleni, siis lapsukaisen isälle, että voisiko hänkin osallistua lapsensa vaatehankintoihin ym:n, mutta vastaus oli, että kun en ole ensin keskustellut kotona mitä pitäisi hankkia, vaan olen käynyt ne itsenäisesti ostamassa, niin maksu ei täten onnistu. Kysyinkin, että kuinka monta vaihtovaatekertaa hänen mielestään lapsellamme pitäisi olla oli vastaus "Ainakin yhdet, ehkä enemmätkin"
En nyt kärsi konkurssia siitä että maksan meidän muksut kaikki tarpeet, mutta mielestäni se on väärin, että kustannan ne. Mutta minkäs teet jos isä ei näe tarpeelliseksi maksaa osaa lapsen kuluista. Helpommalla hän pääsee, kun ei tarvitse juosta vaatekaupoissa vertailemassa talvipukuja tai collegehousuja. Pakkohan sitä on itse ostaa lapselle, ettei tarvitse alasti tarhaan viedä.
Näin maksujen suhteen voisin hyvin elää yh:na, sillä onneksi en ole rahallisesti "sidoksissa" mieheeni. Ei se parisuhteenkaan elämä aina niin herkkua ole
 
miehet on monesti niin itsekkäitä. Kyllä pitäisi tietenkin miehen osallistua kaikkien lastensa elämiseen samalla rahasummalla. Helppo se on miehen tehdä lapsia kun ei kukaan oleta että niistä vastuuta pitäis kantaa. Moni varmaan ajattelee myös naimisissa olevasta lasten äidistä että hoida ite kakaras äläkä mieheltä rahaa vaadi. Ihan käsittämätöntä, ja sama jatkuu ja pahenee vaan jos erotaan kunnon niin käsittämätöntä että miehen muka pitäisi elättää lapsiaan kun on heidän äidistä eronnut.. Miesten maailma. no sinä ainakin tiedät että lasten elämiseen menee paljon rahaa ja se on molempien vanhempien velvollisuus elättää, myös miehen ja exän lapsien tapauksessa.
 
Anteeksi vaan mut kuulostaa todella typerältä tollanen minä maksan tuon sinä tuon meininki :headwall: Meillä on yhteinen tili jonne menee kaikki rahat ei tarvi miettiä kuka maksaa mitäkin..
 
Ajattelematon tai vastuuton tai itsekäs mies. Ihan miten vaan. Hyvä että sentään huolehtii niistä ero-lapsista, mutta jos kerran maksatte kaikki muutkin kulut puoleksi, olisi toki kohtuullista että hän osallistuu edes jollakin tavalla myös yhteisen lapsen elämisen kuluihin.
Lapsilisä tulee varmaan sinun tilille?
Maksetteko puoleksi myös päivähoitomaksun? Mitäpä jos mies maksaisi sen.
Toinen vaihtoehto tai em. hoitomaksulaskun rinnalle toinen ehdotus: kun lapsi seuraavan kerran taritsee jotain, sano siitä miehelle: ennakoi tilanne jo hyvissä ajoin, esim: lapsi tarvitsee kevätpuvun, edellisvuotinen ei sovi. Kerro mitkä ovat puvun vaatimukset / millainen puku mielestäsi on hyvä päiväkotikäytössä ja mikä on hintahaitari. Jos lapsi tarvitsee kaksi pukua, esim haalari ja takki-housut, perustele miksi. Esim. varapuku kun toinen on pesussa, parempi asu, kauppa-asuna parempi jne.

Otat siis säännöllisin väliajoin puheeksi lapsen vaate- kenkä- lelu- harrasteväline (pulkka, luistimet jne) tilanteen ja sano mitä mielestäsi lapsi tarvitsee. Jos mies on eri mieltä, vaadi häneltä perustetta että miksi.
Miehet eivät ihan todella tajua näitä vaateasioita. Tai, kuinka paljon on oltava, miksi ja millaisia on oltava tai että miten paljon ne maksaa!!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.12.2005 klo 11:04 minä kirjoitti:
Anteeksi vaan mut kuulostaa todella typerältä tollanen minä maksan tuon sinä tuon meininki :headwall: Meillä on yhteinen tili jonne menee kaikki rahat ei tarvi miettiä kuka maksaa mitäkin..

Tämä toimii aina sille jonka osuus tilille menevistä rahoista on pienempi. Ja sitten kun tulee ero niin itketään kun huomataan että eläminen maksaa eikä rahaa olekaan niin paljon käyttää kuin ennen, koska miehen tili ei ole enää käytettävissä. Jotkut naiset eivät jopa tiedä tällä systeemillä että kuinka paljon heidän perheellä on oikeasti rahaa. Halutaan vaan kaikenlaista ja rahat otetaan "yhteiseltä" tililtä...
 
mun mielessä kävi myös se että seuraavan kerran kun laps jotain tarvii, ennekoi tilanne ja laadi miehelle lista, mitä käy shoppailemassa :D tuskin menee kauaa kun saat hoitaa taas ostokset itse ja uskoisin että myös rahaa niihin saat.
 
Meidän jättiuusperheessä ei riidellä kenenkään menoista, mutta jos mies saisi päättää niin ei varmaan joka vuosikaan ostettaisi lapsille vaatteita :headwall: :headwall: siis ihan oikeasti. Toimin siis itsenäisesti ja ostan mitä tarvitaan, joskus jopa kalleimmastakin päästä ja en ota silloin miestäni mukaan kauppaan, kun se vaan on helpompaa kaikille niin ja ei mies jälkeenpäin ostoksista valita, se on vaan se maksunaika jolloin häneen koskee ja lujaa :D
Jos rahat eivät ole "yhteisiä" niin silloin tietysti pitää neuvottelemalla etukäteen saada miehen osuus rahoista, jälkeenpäin kaikki lienee vaikeampaa.
Me ollaan mieheni kans raha-asioissa vastakohtia, miehen mielestä rahaa ei käytetä mihinkään ellei ole aivan pakko ja minä taas voisin elää tuhlailevastikin...........meistä yhdessä tulee sellainen kohtalainen yhdistelmä mitä taloudenhoitoon tulee =)
 
Tyyli oma palkka on oma palkka on ollut meillä alusta asti. toki tunnen vääryyttä, että asuntolainaa maksetaan tasan yhtä paljon, vaikkakin miehelläni on huomattavasti parempi palkka. Melkein puolet parempi kuin minulla. Ja vaikka hän maksaa kahdesta lapsesta lapsilisiä hieman enemmän kuin minimin, niin hänelle jää vieläkin huomattavasti enemmän kuin minulle, tästäkin huolimatta normalit asumiskulut & eläminen menee puoliksi.
Minun tililleni tulee lapsilisät, ja olen niitä siirrellyt samantien lapsemme tilille. Reilu vuoden ikäiselle lapselle lisiä ei nyt suuren suurta summaa ole tilille ehtinyt kertyä. Tästähän olemme puhuneet,
että lapsilisät ovat sitä varten, että ne menevät lapsen kuluihin. No jaa, ne eivät valitettavasti kata minun synnärillä oloa, uusia vaunuja, vaatteita, vauvaharrastuksia, vakuutusta, ruokia, leluja, kävelytuoleja,
lapsen lääkärillä käyntejä, lääkkeitä jne. Vaan kaiken maksan itte. Olen säilyttänyt kaikki kuitit, josta näkee että äityli maksaa kaiken. Naurettavaa, eikö totta kun olemme vielä naimisissa. Ei kait missään perheessä toimita näin, että äiti maksaa kokonaan yhteisen lapsen kulut. Ymmärtäisin jos mieheni olisi vaikka työtön tai pienituloinen, että joka euro lasketaan tarkaan, mutta näin ei todellakaan ole. Olemme keskimäärin paremmin tienaava pariskunta. Ei ole tarkoitus nostaa jalustalle taloutta, mutta tämä on pointtina yllä olevalle asialle etten näe mitään syytä miksi mieheni ei halua maksaa lapsemme kuluja, kuin hyvin, hyvin vähän. Tai onhan hän sanonut, että hän on tosi huono maksamaan mitään ja varsinkin kun jostain vaatehankinnasta emme ole puhuneet etukäteen ja minä vain menen ostamaan. Ensiaskelkengistä puhuimme ja kun kävin ne ostamassa, mieheni väitti että oli kyllä puhuttu, mutten ollut kertonut millon menen niitä ostamaan sekä en ollut häntä pyytänyt mukaan. voi pyhä jysäys. Kuinka monen mies haluaa lähteä vaatekauppaan mukaan?
Mielestäni tämä on vain koottuja selityksiä mitä mieheni sanoo. Tavallaan olen yksin huoltaja ilman elatusmaksuja.
tulipahan jaariteltua, mutta helpotti
 
En ymmärrä tätä puolet- ja -puolet -systeemiä; että kumpikin puolisko maksaa asumiseen ja elämiseen (ruoka) liittyvät kulut tasa puoleksi riippumatta siitä, minkä verran on tuloja ! Jos oikein heikoille menisi, joutuisi toinen vippaamaan sukulaisilta, että saisi oman osuutensa maksettua :headwall:

Miksi ei makseta näitä kuluja OMAN MAKSUKYVYN MUKAAN siten, että kummallekin jää pakollisten menojen jälkeen esim. tietty prosenttiosuus. ??? SE olisi tasapuolista.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 22.12.2005 klo 12:46 vastaisuudessa kirjoitti:
En ymmärrä tätä puolet- ja -puolet -systeemiä; että kumpikin puolisko maksaa asumiseen ja elämiseen (ruoka) liittyvät kulut tasa puoleksi riippumatta siitä, minkä verran on tuloja ! Jos oikein heikoille menisi, joutuisi toinen vippaamaan sukulaisilta, että saisi oman osuutensa maksettua :headwall:

Miksi ei makseta näitä kuluja OMAN MAKSUKYVYN MUKAAN siten, että kummallekin jää pakollisten menojen jälkeen esim. tietty prosenttiosuus. ??? SE olisi tasapuolista.

Tämä olis hyvä idea!!! Ja sit vielä et miksi ette voi lähteä yhdessä ostoksille ja maksaa vuorotellen lapsen vaatteet ja tarvikkeet..
 
Tervetuloa vaan yksinhuoltajaksi!

Sinulla sentään on mies joka maksaa puolet asuntolainasta. Puolet ruuasta ym. jne. Ei munun yksinhuoltajana tarvitse sellaisista haaveilla, vaan joka penni revitään ruokaan ja välttämättömimpiin vaatteisiin (ei siis hienoihin).

Sinun ja miehesi lapsella on isä, KOTONA.

Minusta se on paljon tärkeämpää. kuin yksikään vaatekappale. Aivan totaalisen ajattelematonta.
 
äimän käkenä: Sekö on kaiken a ja o, että mies on kotona, vaikkei osallistu millään muotoa muksun maksuihin? Tunnen olevani yh ilman elatusmaksuja. Saman as lainan lyhennyksen voisin laittaa hieman pienempään ja eläisin muksun kanssa kahden keskikokoisessa okt:ssa.
Onhan se kummallista että on omat tulot ja tasapuoliset menot. Olen
ehdottanut sitä %-osuutta , mutta se ei miehelleni passaa.
Mutta oli niin tai näin, avasin vain keskustelun josko jollain muullakin avioparilla olisi samanlainen talousnäkymä eli että vaimo maksaa yhteisen lapsen kaikki kulut
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 22.12.2005 klo 14:05 Äimän käkenä kirjoitti:
Tervetuloa vaan yksinhuoltajaksi!

Sinulla sentään on mies joka maksaa puolet asuntolainasta. Puolet ruuasta ym. jne. Ei munun yksinhuoltajana tarvitse sellaisista haaveilla, vaan joka penni revitään ruokaan ja välttämättömimpiin vaatteisiin (ei siis hienoihin).

Sinun ja miehesi lapsella on isä, KOTONA.

Minusta se on paljon tärkeämpää. kuin yksikään vaatekappale. Aivan totaalisen ajattelematonta.
Onhan uusperheenkin asuttava ja tilaa yleensä tarvitaan enemmän kun on lähi ja etä lapset ja ruokailijoita on myös enemmän ja elatusmakun määrää ei ole usein varalaittaa lähilapseen eli vaikka palkan saajia on kaksi on menot kuitenkin sen mukaiset että perhettä on välillä enemmän välillä vähemmän mutta jokaiselle pitää olla oma paikka kotona eikä uusperhettä avusta kukaan.Lapsille ostetaan tarvittavat tavarat ja vaattet ensin ja sitten vasta vanhemmille JOS jää rahaa(yleensä ei). Mutta isä on kotona jos ei ole töissä ja ON todellakin tärkeää ja rakastava ilmapiiri kotona ja sekin on tärkeää. Sen rinnalla raha huolet ei ole mitään :heart:
 
Perustakaa yhteinen tili jonne laitatte molemmat saman summan rahaa kuukaudessa (väkisinkin summa perustuu pienempi tuloisemman mukaan) ja maksakaa sieltä kaikki yhteisiin asioihin liittyvät maksut, kuten taloon ja yhteiseen lapseen liittyvät. Näin tulee maksettua yhteiset asiat puoliksi ja jäljellä jäävillä omilla rahoilla saa tehdä mitä tykkää. Miehesi maksaa niillä entisen liiton lapsia jne. ja sinä laitat omiin menoihisi jos jotain jää siitä summasta minkä olette sopineet yhteisiin asioihin pistettävän.
Jos toisen rahat eivät riitä maksamaan puolet asunnosta ja lapsesta, niin silloin pitää vaihtaa asuntoa. Ei sitä ihymiset voi elää yli varojensa, ei parisuhteessa elävät, eikä sinkut.

Puolet ja puolet systeemi on enemmän kuin reilu! Ei ole reilua jos suurempituloinen maksaa asunnosta enemmän kuin toinen, yhtä paljonhan te talossa asutte. Ja jos avioero tulee, kaikki laitetaan puoliksi vaikka toinen olisi maksanut jopa talon kokonaan. Se on epäreilua! Palkka on ammatinvalinta kysymys; ei ole miehen vika jos hänen palkkansa on parempi, ei siitä rangaista pidä. Mutta sinä olisit voinut yhtä hyvin valita aikoinaan itsellesi ammatin jossa palkka on sama kuin miehelläsi, eikö vain? On oikeutettua pitää omista ansioistaan huolta ja kiinni, niin miehen kuin naisenkin puolelta. Ja jos oma varallisuus ei riitä maksamaan asunnosta tms. puolia niin silloin pitää keskustella tulisiko vaatimattomampi asunto kysymykseen, jos se ei suurempipalkkaiselle sovi, niin silloin hän todennäköisesti on valmis maksamaan hieman enemmän jotta voi asua siinä missä haluaa. Persaukisen ihmisen on turha vaatia kaikkia luksus asioita, jos ei kerran siihen ole varaa. Ei toisen kustannuksella voi mällätä, on kyseessä sitten aviomies tai kuka tahansa. Naiset aina hokevat noita prosenttiosuuksiansa, kun tietävät että pääsevät itse niin halvemmalla. Tehkää olosuhteistanne tulojenne mukaiset ja lopettakaa kitisemästä!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 23.12.2005 klo 13:00 Sise kirjoitti:
Perustakaa yhteinen tili jonne laitatte molemmat saman summan rahaa kuukaudessa (väkisinkin summa perustuu pienempi tuloisemman mukaan) ja maksakaa sieltä kaikki yhteisiin asioihin liittyvät maksut, kuten taloon ja yhteiseen lapseen liittyvät. Näin tulee maksettua yhteiset asiat puoliksi ja jäljellä jäävillä omilla rahoilla saa tehdä mitä tykkää. Miehesi maksaa niillä entisen liiton lapsia jne. ja sinä laitat omiin menoihisi jos jotain jää siitä summasta minkä olette sopineet yhteisiin asioihin pistettävän.
Jos toisen rahat eivät riitä maksamaan puolet asunnosta ja lapsesta, niin silloin pitää vaihtaa asuntoa. Ei sitä ihymiset voi elää yli varojensa, ei parisuhteessa elävät, eikä sinkut.

Puolet ja puolet systeemi on enemmän kuin reilu! Ei ole reilua jos suurempituloinen maksaa asunnosta enemmän kuin toinen, yhtä paljonhan te talossa asutte. Ja jos avioero tulee, kaikki laitetaan puoliksi vaikka toinen olisi maksanut jopa talon kokonaan. Se on epäreilua! Palkka on ammatinvalinta kysymys; ei ole miehen vika jos hänen palkkansa on parempi, ei siitä rangaista pidä. Mutta sinä olisit voinut yhtä hyvin valita aikoinaan itsellesi ammatin jossa palkka on sama kuin miehelläsi, eikö vain? On oikeutettua pitää omista ansioistaan huolta ja kiinni, niin miehen kuin naisenkin puolelta. Ja jos oma varallisuus ei riitä maksamaan asunnosta tms. puolia niin silloin pitää keskustella tulisiko vaatimattomampi asunto kysymykseen, jos se ei suurempipalkkaiselle sovi, niin silloin hän todennäköisesti on valmis maksamaan hieman enemmän jotta voi asua siinä missä haluaa. Persaukisen ihmisen on turha vaatia kaikkia luksus asioita, jos ei kerran siihen ole varaa. Ei toisen kustannuksella voi mällätä, on kyseessä sitten aviomies tai kuka tahansa. Naiset aina hokevat noita prosenttiosuuksiansa, kun tietävät että pääsevät itse niin halvemmalla. Tehkää olosuhteistanne tulojenne mukaiset ja lopettakaa kitisemästä!

Eipä tietenkään siivellä voi elää, mutta ei myöskään mies naisen siivellä. Täällähän naiset sanoivat että mies maksaa silti vähemmän, vaikka suurempituloinen.

 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.12.2005 klo 11:04 minä kirjoitti:
Anteeksi vaan mut kuulostaa todella typerältä tollanen minä maksan tuon sinä tuon meininki :headwall: Meillä on yhteinen tili jonne menee kaikki rahat ei tarvi miettiä kuka maksaa mitäkin..
Niin kaikilla ei ole yhteistä tiliä!!!Anteex vaan mutta kuulosti ajattelemattomalta tuo kommenttis...Ymmärrä ensin lukemasi ja kommentoi sitten!
Jos olet esim.kotihoidontuella ja mies töissä niin mitenpä maksatte laskut puoliksi???? :laugh:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 22.12.2005 klo 14:05 Äimän käkenä kirjoitti:
Tervetuloa vaan yksinhuoltajaksi!

Sinulla sentään on mies joka maksaa puolet asuntolainasta. Puolet ruuasta ym. jne. Ei munun yksinhuoltajana tarvitse sellaisista haaveilla, vaan joka penni revitään ruokaan ja välttämättömimpiin vaatteisiin (ei siis hienoihin).

Sinun ja miehesi lapsella on isä, KOTONA.

Minusta se on paljon tärkeämpää. kuin yksikään vaatekappale. Aivan totaalisen ajattelematonta.
Ja halosta vaan sullekkin!
Kyllä miehen pitää osallistua KAIKKIEN lastensa elatukseen, ei vain etälasten!!
Tyypillinen yksinhuoltajan kommentti...ai tätä katkeruuden määrää!! \|O
 
Sisse: Ymmärrät väärin, kummallakin on hyvät tulot ja ansaitsemme
keskivertoa paremmin. Huom tarkoitus ei ole kehua eikä nostaa tulotasoa tässä keskustelussa pointiksi, joten jätetään se pois. Sanoin
tämän vain sen vuoksi, kun sisse ymmärtää minun olevan kiinni mieheni kukkarossa.

Koko homman idea alunperin on se, että minä maksan kaiken pieneen muksuun menevät kulut vaikka mielestäni myös isän pitäisi osallistua niihin. Kuten aiemmin kirjoitin, en tee konkurssia nykyisen maksujemme mukaan (asunto, autot, vakuutukset, ruuat ym). En siis milllään muotoa halua ruikuittaa sitä, että kun miehelläni on paremmat tulot on hänen maksettava enemmän. Ei, vaan kun kerran hän on sitä mieltä että 50/50 yleensäkin yhteisistä menoista, niin mielestäni myös yhteinen muksu kuuluu tähän samaan kategoriaan.
Jätän asian tähän, halusin vain kuulla onko jollakin muilla samoja talousnäkymiä kuin miehelläni.
Hyvää joulun jatkoja
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 25.12.2005 klo 16:05 äityli kirjoitti:
Sisse: Ymmärrät väärin, kummallakin on hyvät tulot ja ansaitsemme
keskivertoa paremmin. Huom tarkoitus ei ole kehua eikä nostaa tulotasoa tässä keskustelussa pointiksi, joten jätetään se pois. Sanoin
tämän vain sen vuoksi, kun sisse ymmärtää minun olevan kiinni mieheni kukkarossa.

Koko homman idea alunperin on se, että minä maksan kaiken pieneen muksuun menevät kulut vaikka mielestäni myös isän pitäisi osallistua niihin. Kuten aiemmin kirjoitin, en tee konkurssia nykyisen maksujemme mukaan (asunto, autot, vakuutukset, ruuat ym). En siis milllään muotoa halua ruikuittaa sitä, että kun miehelläni on paremmat tulot on hänen maksettava enemmän. Ei, vaan kun kerran hän on sitä mieltä että 50/50 yleensäkin yhteisistä menoista, niin mielestäni myös yhteinen muksu kuuluu tähän samaan kategoriaan.
Jätän asian tähän, halusin vain kuulla onko jollakin muilla samoja talousnäkymiä kuin miehelläni.
Hyvää joulun jatkoja

Sori äityli, en ymmärtänyt sinua väärin, mutta kirjoitin oman viestini huolimattomasti. Eli ensimmäinen kappale jossa ehdotan yhteistä tiliä jonne sijoitetaan sama määrä rahaa kuukaudessa on sinulle. Ajattelin sillä tavalla saavasi miehesikin osallistumaan yhteisen lapsenne kustannuksiin. Mutta alimmainen kappale jossa kritisoin tuota prosenttiosuusajatusta eli "oman maksukyvyn mukaan maksamista" on tarkoitettu nimimerkeille "vastaisuudessa" ja "harmaa".
 
Hei sise.
Ajatukseni tuosta prosenttiosuudesta - puolisto maksavat menoista maksukykynsä mukaan - ei ole omakohtainen.

Se on vain ajatus. Minun ei ole tarvinnut riidellä rahasta miehen kanssa. Hän on isotuloisempi, hän maksaa asumisen ja auton ja elarit lapsistaan. Minä ostan ruuan yms. ja maksan yhteisen lapsen kulut aika tarkkaan itsekseni. Jos minulla loppuu rahat, mies auttaa jos pystyy. Eikä se ole vippi.

Ajatus prosenttiosuudesta on tullut kun olen kuunnellut ja lukenut muiden tarinoita,silloin kun tämä 50/50-jako tuntuu jommasta kummasta epäoikeudenmukaiselta.

Ja elävästä elämästä esimerkki: Nuoripari (lapseton) asui avoliitossa, maksoivat asuntolainaa. Heillä oli 50/50-periaate. Joka toinen kuukausi aina kumpikin maksaa asuntolainasta laina- yms. maksuerän, olivat tasasuuruiset erät joka kuukausi,. Siis vuorokuukausina.

Nainen lähti opiskelemaan (olimme opiskelukavereita) . Palkkatulo jäi, tilalle tuli opintoraha ja laina ja ainakin alkuun niitä piti vähän odotella. Silti: hänen piti omalla maksukuukaudellaan maksaa se oma osuutensa. Hän pohti mistä saa rahat, miten maksaa, keneltä vippaa.

Minusta se oli aika kummallista, olivathan he kuitenkin pariskunta vaikka se avoliitto olikin.

No, he erosivat. Ainakin kaiken yhteisen puolitus sujui, omaisuuden jako ja kämpän myynti, kun kaikki oli puoleksi maksettu.. Ei tullut ongelmia.

Minusta nämä 50/50-systeemit ovat ennakointia eron varalle. Saa omasa pois sitten kun erotaan.


Opiskelusta: kaikilla ei ihan oiikeasti ole mahdollisuutta opiskella!! Ei edes edelytyksiä.
Ja KAIKKIA AMMATTIKUNTIA TARVITAAN, ei vain yritysjohtajia ja esimiehiä!!!

silti myös ns. tyhmän työstä olisi saatava semmoinen palkka, että SILLÄ ELÄÄ
 
No huh. Kyllä me eletään sen tulojen mukaan kumpi niitä vaan saa. Olemme molemmat opiskelijoita, on yhteisiä lapsia ja etälapsia. Ei meillä lasketa kuka tienaa millonkin ja minkäverran, kaikki menee elämiseen. Eikä lasketa että kuka on ostanut mitäkin ja millä rahalla ja kenen pussista se loppujen lopuksi elarit lähtee. Yhteiset rahat ja menot, menivät ne omiin tai etälapsiin. Pitäisikö minun olla katkera kun etälapset kulkee uusissa vaatteissa ja omat kirppisvaatteissa ja isäntä maksaa elareita enemmän etälapsille kuin meillä jää yhteensä yhteisille lapsille antaa?

Kumpa ihmiset joskus oppisivat arvostamaan muutakin kuin rahaa! Elämässä on paljon asiota mitä rahalla ei saa ja vähemmälläkin rahalla pärjää.

Ja niille etälasten äideille jotka ovat vailla lisää elatusmaksuja senkin takia että isä "saa" olla enemmän lähilasten kuin etälasten kanssa, niin sanon vain että ahneella on kakkanen loppu. Ei sitä rakkautta rahalla katsota!

 

Yhteistyössä