Meillä on ns. uusperhe eli miehen muksut käyvät säännöllisesti meillä 10-12 p/kk. Meillä on omat tulot ja yhteiset menot maksamme puoliksi. Esim asuntolainaa lyhennämme molemmat saman summan ja muut as menot menevät myös puoliksi. Mieheni maksaa elareita exälleen. Pointtikysymykseni on siinä, että minä maksan kaiken yhteisestä pienestä lapsestamme. Vaatteet, lääkkeet, harrastukset jne. toki naisena käyn paljon kaupungilla ja olen kiinnostunut vaatteitten hiplaamisesta ja etsiskelen paljon kuoseja ja pito vaatteita lapsellemme. Tarhan alkaessa ostin ulkopuvun, ensiaskelkengät sekä talvikengät, välipukua, pipoa, rukkasia, lämpimän lampaantaljan vaunuihin & pulkkaan, yleensäkin kaikki mitä pieneen lapseen menee. Sanoin tästä miehelleni, siis lapsukaisen isälle, että voisiko hänkin osallistua lapsensa vaatehankintoihin ym:n, mutta vastaus oli, että kun en ole ensin keskustellut kotona mitä pitäisi hankkia, vaan olen käynyt ne itsenäisesti ostamassa, niin maksu ei täten onnistu. Kysyinkin, että kuinka monta vaihtovaatekertaa hänen mielestään lapsellamme pitäisi olla oli vastaus "Ainakin yhdet, ehkä enemmätkin"
En nyt kärsi konkurssia siitä että maksan meidän muksut kaikki tarpeet, mutta mielestäni se on väärin, että kustannan ne. Mutta minkäs teet jos isä ei näe tarpeelliseksi maksaa osaa lapsen kuluista. Helpommalla hän pääsee, kun ei tarvitse juosta vaatekaupoissa vertailemassa talvipukuja tai collegehousuja. Pakkohan sitä on itse ostaa lapselle, ettei tarvitse alasti tarhaan viedä.
Näin maksujen suhteen voisin hyvin elää yh:na, sillä onneksi en ole rahallisesti "sidoksissa" mieheeni. Ei se parisuhteenkaan elämä aina niin herkkua ole
En nyt kärsi konkurssia siitä että maksan meidän muksut kaikki tarpeet, mutta mielestäni se on väärin, että kustannan ne. Mutta minkäs teet jos isä ei näe tarpeelliseksi maksaa osaa lapsen kuluista. Helpommalla hän pääsee, kun ei tarvitse juosta vaatekaupoissa vertailemassa talvipukuja tai collegehousuja. Pakkohan sitä on itse ostaa lapselle, ettei tarvitse alasti tarhaan viedä.
Näin maksujen suhteen voisin hyvin elää yh:na, sillä onneksi en ole rahallisesti "sidoksissa" mieheeni. Ei se parisuhteenkaan elämä aina niin herkkua ole