Muita samaa mieltä? Koliikki on kuvitelmaa, ja yleensä koliikkivaivan takana vanhemmat, jotka ei osaa hoitaa vauvaa.

[Alaston lohikäärme]

Mä olen rehellisesti osittain samaa mieltä.
Jos sanotaan, että koliikki on SELITTÄMÄTÖNTÄ vatsakipua, ni ei semmoista ole. Kyllä sille pitää syy löytyä.
Ja meilläkin olis ollu "koliikkivauva" jos en olis vaihtanu D-vitamiinitippoja toisen merkkisiksi. Siihen loppui meidän "selittämättömät" kivut.

 

[Hisu]

Voi itku että tuli paha mieli. Miksi luin tämän edes. Voi vitun vittu että voi olla ilkeitä ihmisiä. Tietääkö kukaan, kuinka paljon tämä satuttaa? Kun on tehnyt kaikkensa jo ja vauva huutaa vaan kipuaan. Sylissä, autossa, liinassa, vaunuissa, keinussa.... Saa ruokaa hyvin, kasvaa.

Äiti on syyllinen? Kun on jo ihan loppu ja hapoilla, niin pitääkö vielä iskeä? lyödä, kun toinen on jo maassa? Minä en osaa hoitaa neljättäni? Kolme meni korvakuulolta, mutta neljäs ei? Neljäs, joka oli erilainen jo sairaalassa, oli itkuinen, kärsimätön, liikkuva, vilkkaan oloinen. Koliikkiako, mietin silloin jo. Tätä se on ja porukka vaan räkättää.

En ole koskaan mieltäni pahoittannut täällä, mutta väsyneenä ja lopussa tämäkin päivä tuli.

Koita jaksaa... ei sitä ymmärrä kuin sen kokenut. Vielä se päivä koittaa kun se loppuu!

 

[sssss]

Voi itku että tuli paha mieli. Miksi luin tämän edes. Voi vitun vittu että voi olla ilkeitä ihmisiä. Tietääkö kukaan, kuinka paljon tämä satuttaa? Kun on tehnyt kaikkensa jo ja vauva huutaa vaan kipuaan. Sylissä, autossa, liinassa, vaunuissa, keinussa.... Saa ruokaa hyvin, kasvaa.

Äiti on syyllinen? Kun on jo ihan loppu ja hapoilla, niin pitääkö vielä iskeä? lyödä, kun toinen on jo maassa? Minä en osaa hoitaa neljättäni? Kolme meni korvakuulolta, mutta neljäs ei? Neljäs, joka oli erilainen jo sairaalassa, oli itkuinen, kärsimätön, liikkuva, vilkkaan oloinen. Koliikkiako, mietin silloin jo. Tätä se on ja porukka vaan räkättää.

En ole koskaan mieltäni pahoittannut täällä, mutta väsyneenä ja lopussa tämäkin päivä tuli.

Paa se pentu kapaloon ja sänkyyn nukkumaan. Mäkiin huutasin, jos mua vatkattaisi sylissä, liinassa, autossa ja keinussa. Ei se hei oo mitään ydinfysiikkaa...

 

[vieras]

Jee, ihanaa kun ihmiset vetää kunnon herneet nenään silloin kun osuu omaan nilkkaan edes vähän.
Samaa mieltä aloittajan kanssa osittain...uskon että osa noista koliikkivauvoista on äidin ja isän aikaansaamia "koliikkeja", kun ei vaan osata vastata vaativan vauvan tarpeisiin ja aloitetaan just toi älytön sylissä hetkutus ja tissi suuhun, pullo suuhun rumba kun vähän kuuluu inahdusta ja jos ei ole vielä refluksivaivaa niin varmaan tulee, kun koko ajan tungetaan maitoa tissistä tai pullosta ja taas pulautetaan ja eikun uutta sisään kun äsköset tuli ulos....olen sivusta seurannut yhden tuollaisen "koliikkivauvan" arkea ja se oli ainakin vanhempien kokemattomuudesta ja turhasta hötkyilystä johtuvaa vauvan stressaamista!!!

kiitos, juuri tuota yritin esimerkilläni ylempänä kertoa. (koliikki, refluksitauti, maitoallergia, synnytyksen jälkeinen masennus= kaikki jollain tavoin itse kehitelty)

Nyt kyllä alkaa jo ihan ärsyttämäänkin. Millä tavalla minä kehitin itselleni synnytyksen jälkeisen masennuksen ja millä tavalla kehitin lapsesta todella, todella itkuisen kun se huuto alkoi jo synnärillä?

Kuule, jokatoisella on SMJ. Kun ei se vauvan kanssa olo ollutkaan sitä, että aurinko paistaa keittiön ikkunasta sisään ja joka aamu ryystetään pari tuntia aamukahvia vauvan nukkuessa tai hymyillessä sitterissä. Ei tajuta, että vauvat nyt vaan itkee, puklaa, syö ja itkee.

Kuule, mikä sinä olet sanomaan että mikä kenelläkin on ja mistä revit edes tuon joka toisen? Mikä sinä olet sanomaan, että miksi ja miten masentunut toimii? Mikä sinä olet sanomaan, että synnytyksen jälkeinen masennus on itse aiheutettua?

 

[mon]

Voi itku että tuli paha mieli. Miksi luin tämän edes. Voi vitun vittu että voi olla ilkeitä ihmisiä. Tietääkö kukaan, kuinka paljon tämä satuttaa? Kun on tehnyt kaikkensa jo ja vauva huutaa vaan kipuaan. Sylissä, autossa, liinassa, vaunuissa, keinussa.... Saa ruokaa hyvin, kasvaa.

Äiti on syyllinen? Kun on jo ihan loppu ja hapoilla, niin pitääkö vielä iskeä? lyödä, kun toinen on jo maassa? Minä en osaa hoitaa neljättäni? Kolme meni korvakuulolta, mutta neljäs ei? Neljäs, joka oli erilainen jo sairaalassa, oli itkuinen, kärsimätön, liikkuva, vilkkaan oloinen. Koliikkiako, mietin silloin jo. Tätä se on ja porukka vaan räkättää.

En ole koskaan mieltäni pahoittannut täällä, mutta väsyneenä ja lopussa tämäkin päivä tuli.

Voimia sulle, älä lue täältä tyhmiä juttuja!! Itse tiedät kyllä miten asiat ovat!
Itsellä ei kukaan kolmesta ole ollut koliikkivauva, mutta en voi käsittää näitä ap:n kaltasia juttuja...

Jaksamista!!

 

[Rollolainen]

Mä olen rehellisesti osittain samaa mieltä.
Jos sanotaan, että koliikki on SELITTÄMÄTÖNTÄ vatsakipua, ni ei semmoista ole. Kyllä sille pitää syy löytyä.
Ja meilläkin olis ollu "koliikkivauva" jos en olis vaihtanu D-vitamiinitippoja toisen merkkisiksi. Siihen loppui meidän "selittämättömät" kivut.

eipä auttanut tippojen vaihto silti van huusi puoli vuotta, söi ja pulautti. piereskely ei auttnut. sai ruokaa aina kun halusi, sitten pulautti. sen näki kun toinen meni kaarelle ikin kivusta, ei allergiaa ole myöhemminkään todettu.
koliikkilapsella ei ole jostain syystä elimistö viel ihan kehittynyt

 

[Hisu]

Mä olen rehellisesti osittain samaa mieltä.
Jos sanotaan, että koliikki on SELITTÄMÄTÖNTÄ vatsakipua, ni ei semmoista ole. Kyllä sille pitää syy löytyä.
Ja meilläkin olis ollu "koliikkivauva" jos en olis vaihtanu D-vitamiinitippoja toisen merkkisiksi. Siihen loppui meidän "selittämättömät" kivut.

Kyllä mäkin uskon että sille koliikkihuudolle jokin syy on (ehkä mm. se suoliston kehittymättömyys). Varmaan syy vaihtelee ja riippuu vauvasta. Mutta jos sitä syytä ei vaan löydy ja itku jatkuu niin koliikista silloin puhutaan. Meillä ei auttanut lisämaito, d-vitamiinien vaihto (koitettiin olla ilmankin, ei vaikutusta) tai muut.

 

[realmerkku78]

Mä olen rehellisesti osittain samaa mieltä.
Jos sanotaan, että koliikki on SELITTÄMÄTÖNTÄ vatsakipua, ni ei semmoista ole. Kyllä sille pitää syy löytyä.
Ja meilläkin olis ollu "koliikkivauva" jos en olis vaihtanu D-vitamiinitippoja toisen merkkisiksi. Siihen loppui meidän "selittämättömät" kivut.

peesi.

 

[vieras]

Voi itku että tuli paha mieli. Miksi luin tämän edes. Voi vitun vittu että voi olla ilkeitä ihmisiä. Tietääkö kukaan, kuinka paljon tämä satuttaa? Kun on tehnyt kaikkensa jo ja vauva huutaa vaan kipuaan. Sylissä, autossa, liinassa, vaunuissa, keinussa.... Saa ruokaa hyvin, kasvaa.

Äiti on syyllinen? Kun on jo ihan loppu ja hapoilla, niin pitääkö vielä iskeä? lyödä, kun toinen on jo maassa? Minä en osaa hoitaa neljättäni? Kolme meni korvakuulolta, mutta neljäs ei? Neljäs, joka oli erilainen jo sairaalassa, oli itkuinen, kärsimätön, liikkuva, vilkkaan oloinen. Koliikkiako, mietin silloin jo. Tätä se on ja porukka vaan räkättää.

En ole koskaan mieltäni pahoittannut täällä, mutta väsyneenä ja lopussa tämäkin päivä tuli.

Paa se pentu kapaloon ja sänkyyn nukkumaan. Mäkiin huutasin, jos mua vatkattaisi sylissä, liinassa, autossa ja keinussa. Ei se hei oo mitään ydinfysiikkaa...

Miten voi olla NÄIN ilkeitä ihmisiä? Luulet, ettei tämä kyseinen äiti ole tuota kokeillut? Kaikista ei ole eikä pidäkään olla lasta huudattamaan omassa sängyssä!

 

[hv]

Jee, ihanaa kun ihmiset vetää kunnon herneet nenään silloin kun osuu omaan nilkkaan edes vähän.
Samaa mieltä aloittajan kanssa osittain...uskon että osa noista koliikkivauvoista on äidin ja isän aikaansaamia "koliikkeja", kun ei vaan osata vastata vaativan vauvan tarpeisiin ja aloitetaan just toi älytön sylissä hetkutus ja tissi suuhun, pullo suuhun rumba kun vähän kuuluu inahdusta ja jos ei ole vielä refluksivaivaa niin varmaan tulee, kun koko ajan tungetaan maitoa tissistä tai pullosta ja taas pulautetaan ja eikun uutta sisään kun äsköset tuli ulos....olen sivusta seurannut yhden tuollaisen "koliikkivauvan" arkea ja se oli ainakin vanhempien kokemattomuudesta ja turhasta hötkyilystä johtuvaa vauvan stressaamista!!!

kiitos, juuri tuota yritin esimerkilläni ylempänä kertoa. (koliikki, refluksitauti, maitoallergia, synnytyksen jälkeinen masennus= kaikki jollain tavoin itse kehitelty)

Nyt kyllä alkaa jo ihan ärsyttämäänkin. Millä tavalla minä kehitin itselleni synnytyksen jälkeisen masennuksen ja millä tavalla kehitin lapsesta todella, todella itkuisen kun se huuto alkoi jo synnärillä?

Kuule, jokatoisella on SMJ. Kun ei se vauvan kanssa olo ollutkaan sitä, että aurinko paistaa keittiön ikkunasta sisään ja joka aamu ryystetään pari tuntia aamukahvia vauvan nukkuessa tai hymyillessä sitterissä. Ei tajuta, että vauvat nyt vaan itkee, puklaa, syö ja itkee.

Kuule, mikä sinä olet sanomaan että mikä kenelläkin on ja mistä revit edes tuon joka toisen? Mikä sinä olet sanomaan, että miksi ja miten masentunut toimii? Mikä sinä olet sanomaan, että synnytyksen jälkeinen masennus on itse aiheutettua?

Kyl mäkin olisin masentunut, jos tarvisi olla noin raivona.. Halit

 

[Hisu]

Voi itku että tuli paha mieli. Miksi luin tämän edes. Voi vitun vittu että voi olla ilkeitä ihmisiä. Tietääkö kukaan, kuinka paljon tämä satuttaa? Kun on tehnyt kaikkensa jo ja vauva huutaa vaan kipuaan. Sylissä, autossa, liinassa, vaunuissa, keinussa.... Saa ruokaa hyvin, kasvaa.

Äiti on syyllinen? Kun on jo ihan loppu ja hapoilla, niin pitääkö vielä iskeä? lyödä, kun toinen on jo maassa? Minä en osaa hoitaa neljättäni? Kolme meni korvakuulolta, mutta neljäs ei? Neljäs, joka oli erilainen jo sairaalassa, oli itkuinen, kärsimätön, liikkuva, vilkkaan oloinen. Koliikkiako, mietin silloin jo. Tätä se on ja porukka vaan räkättää.

En ole koskaan mieltäni pahoittannut täällä, mutta väsyneenä ja lopussa tämäkin päivä tuli.

Paa se pentu kapaloon ja sänkyyn nukkumaan. Mäkiin huutasin, jos mua vatkattaisi sylissä, liinassa, autossa ja keinussa. Ei se hei oo mitään ydinfysiikkaa...

Uh. Niin että sinä olet ainoa jolla on tullut mieleen kapaloida lapsi ja laittaa nukkumaan?

 

[vieras]

Mä olen rehellisesti osittain samaa mieltä.
Jos sanotaan, että koliikki on SELITTÄMÄTÖNTÄ vatsakipua, ni ei semmoista ole. Kyllä sille pitää syy löytyä.
Ja meilläkin olis ollu "koliikkivauva" jos en olis vaihtanu D-vitamiinitippoja toisen merkkisiksi. Siihen loppui meidän "selittämättömät" kivut.

Mutta on oikeasti meitä jotka ovat kaikkensa kokeilleet! Olen aivan täysin varma, että kukaan ei tuollaisia kommentteja möläyttele joka on kokenut sen kun vauva huutaa yötä päivää raastavaa itkua.

 

[Rollolainen]

Voi itku että tuli paha mieli. Miksi luin tämän edes. Voi vitun vittu että voi olla ilkeitä ihmisiä. Tietääkö kukaan, kuinka paljon tämä satuttaa? Kun on tehnyt kaikkensa jo ja vauva huutaa vaan kipuaan. Sylissä, autossa, liinassa, vaunuissa, keinussa.... Saa ruokaa hyvin, kasvaa.

Äiti on syyllinen? Kun on jo ihan loppu ja hapoilla, niin pitääkö vielä iskeä? lyödä, kun toinen on jo maassa? Minä en osaa hoitaa neljättäni? Kolme meni korvakuulolta, mutta neljäs ei? Neljäs, joka oli erilainen jo sairaalassa, oli itkuinen, kärsimätön, liikkuva, vilkkaan oloinen. Koliikkiako, mietin silloin jo. Tätä se on ja porukka vaan räkättää.

En ole koskaan mieltäni pahoittannut täällä, mutta väsyneenä ja lopussa tämäkin päivä tuli.

Paa se pentu kapaloon ja sänkyyn nukkumaan. Mäkiin huutasin, jos mua vatkattaisi sylissä, liinassa, autossa ja keinussa. Ei se hei oo mitään ydinfysiikkaa...

meillä ei auttanut kapalotkaan.me vaan kestettiin sitähuutoa puoli vuotta, ja naapurit sai osansa

 

[vieras]

Jee, ihanaa kun ihmiset vetää kunnon herneet nenään silloin kun osuu omaan nilkkaan edes vähän.
Samaa mieltä aloittajan kanssa osittain...uskon että osa noista koliikkivauvoista on äidin ja isän aikaansaamia "koliikkeja", kun ei vaan osata vastata vaativan vauvan tarpeisiin ja aloitetaan just toi älytön sylissä hetkutus ja tissi suuhun, pullo suuhun rumba kun vähän kuuluu inahdusta ja jos ei ole vielä refluksivaivaa niin varmaan tulee, kun koko ajan tungetaan maitoa tissistä tai pullosta ja taas pulautetaan ja eikun uutta sisään kun äsköset tuli ulos....olen sivusta seurannut yhden tuollaisen "koliikkivauvan" arkea ja se oli ainakin vanhempien kokemattomuudesta ja turhasta hötkyilystä johtuvaa vauvan stressaamista!!!

kiitos, juuri tuota yritin esimerkilläni ylempänä kertoa. (koliikki, refluksitauti, maitoallergia, synnytyksen jälkeinen masennus= kaikki jollain tavoin itse kehitelty)

Nyt kyllä alkaa jo ihan ärsyttämäänkin. Millä tavalla minä kehitin itselleni synnytyksen jälkeisen masennuksen ja millä tavalla kehitin lapsesta todella, todella itkuisen kun se huuto alkoi jo synnärillä?

Kuule, jokatoisella on SMJ. Kun ei se vauvan kanssa olo ollutkaan sitä, että aurinko paistaa keittiön ikkunasta sisään ja joka aamu ryystetään pari tuntia aamukahvia vauvan nukkuessa tai hymyillessä sitterissä. Ei tajuta, että vauvat nyt vaan itkee, puklaa, syö ja itkee.

Kuule, mikä sinä olet sanomaan että mikä kenelläkin on ja mistä revit edes tuon joka toisen? Mikä sinä olet sanomaan, että miksi ja miten masentunut toimii? Mikä sinä olet sanomaan, että synnytyksen jälkeinen masennus on itse aiheutettua?

Kyl mäkin olisin masentunut, jos tarvisi olla noin raivona.. Halit

Voi kuule, ei masentuneena jaksa raivona olla. Loppuiko tosiaan "hyvät" perustelut kun et muuta osaa sanoa? Toivotaan, ettei pilkka osu omaan nilkkaan...

 

[....]

Voi itku että tuli paha mieli. Miksi luin tämän edes. Voi vitun vittu että voi olla ilkeitä ihmisiä. Tietääkö kukaan, kuinka paljon tämä satuttaa? Kun on tehnyt kaikkensa jo ja vauva huutaa vaan kipuaan. Sylissä, autossa, liinassa, vaunuissa, keinussa.... Saa ruokaa hyvin, kasvaa.

Äiti on syyllinen? Kun on jo ihan loppu ja hapoilla, niin pitääkö vielä iskeä? lyödä, kun toinen on jo maassa? Minä en osaa hoitaa neljättäni? Kolme meni korvakuulolta, mutta neljäs ei? Neljäs, joka oli erilainen jo sairaalassa, oli itkuinen, kärsimätön, liikkuva, vilkkaan oloinen. Koliikkiako, mietin silloin jo. Tätä se on ja porukka vaan räkättää.

En ole koskaan mieltäni pahoittannut täällä, mutta väsyneenä ja lopussa tämäkin päivä tuli.

Paa se pentu kapaloon ja sänkyyn nukkumaan. Mäkiin huutasin, jos mua vatkattaisi sylissä, liinassa, autossa ja keinussa. Ei se hei oo mitään ydinfysiikkaa...

Uh. Niin että sinä olet ainoa jolla on tullut mieleen kapaloida lapsi ja laittaa nukkumaan?

näyttäisi siltä että tämä ei ollut tullut mieleen =)

 

[Hisu]

Mä olen rehellisesti osittain samaa mieltä.
Jos sanotaan, että koliikki on SELITTÄMÄTÖNTÄ vatsakipua, ni ei semmoista ole. Kyllä sille pitää syy löytyä.
Ja meilläkin olis ollu "koliikkivauva" jos en olis vaihtanu D-vitamiinitippoja toisen merkkisiksi. Siihen loppui meidän "selittämättömät" kivut.

Mutta on oikeasti meitä jotka ovat kaikkensa kokeilleet! Olen aivan täysin varma, että kukaan ei tuollaisia kommentteja möläyttele joka on kokenut sen kun vauva huutaa yötä päivää raastavaa itkua.

Me ainakin kokeiltiin ihan kaikkea mitä kukaan vaan keksi ehdottaa. Ei auttanut. Sillä epäilenkin (kuten Rollolainenkin) että syy liittyi siihen ettei vauva vaan ollut jollain tasolla riittävän kehittynyt.

 

[ss]

Jee, ihanaa kun ihmiset vetää kunnon herneet nenään silloin kun osuu omaan nilkkaan edes vähän.
Samaa mieltä aloittajan kanssa osittain...uskon että osa noista koliikkivauvoista on äidin ja isän aikaansaamia "koliikkeja", kun ei vaan osata vastata vaativan vauvan tarpeisiin ja aloitetaan just toi älytön sylissä hetkutus ja tissi suuhun, pullo suuhun rumba kun vähän kuuluu inahdusta ja jos ei ole vielä refluksivaivaa niin varmaan tulee, kun koko ajan tungetaan maitoa tissistä tai pullosta ja taas pulautetaan ja eikun uutta sisään kun äsköset tuli ulos....olen sivusta seurannut yhden tuollaisen "koliikkivauvan" arkea ja se oli ainakin vanhempien kokemattomuudesta ja turhasta hötkyilystä johtuvaa vauvan stressaamista!!!

kiitos, juuri tuota yritin esimerkilläni ylempänä kertoa. (koliikki, refluksitauti, maitoallergia, synnytyksen jälkeinen masennus= kaikki jollain tavoin itse kehitelty)

Nyt kyllä alkaa jo ihan ärsyttämäänkin. Millä tavalla minä kehitin itselleni synnytyksen jälkeisen masennuksen ja millä tavalla kehitin lapsesta todella, todella itkuisen kun se huuto alkoi jo synnärillä?

Kuule, jokatoisella on SMJ. Kun ei se vauvan kanssa olo ollutkaan sitä, että aurinko paistaa keittiön ikkunasta sisään ja joka aamu ryystetään pari tuntia aamukahvia vauvan nukkuessa tai hymyillessä sitterissä. Ei tajuta, että vauvat nyt vaan itkee, puklaa, syö ja itkee.

Kuule, mikä sinä olet sanomaan että mikä kenelläkin on ja mistä revit edes tuon joka toisen? Mikä sinä olet sanomaan, että miksi ja miten masentunut toimii? Mikä sinä olet sanomaan, että synnytyksen jälkeinen masennus on itse aiheutettua?

Kyl mäkin olisin masentunut, jos tarvisi olla noin raivona.. Halit

Voi kuule, ei masentuneena jaksa raivona olla. Loppuiko tosiaan "hyvät" perustelut kun et muuta osaa sanoa? Toivotaan, ettei pilkka osu omaan nilkkaan...

Voivoi..otappa ittees niskasta kiinni. Kyllä sä sinne jumppaan, pilatekseen ja bilettämään kerkiit vielä. Kato, elämä on, vauvat itkee ja se ei ehkä oo kivaa

 

[Alaston lohikäärme]

Mä olen rehellisesti osittain samaa mieltä.
Jos sanotaan, että koliikki on SELITTÄMÄTÖNTÄ vatsakipua, ni ei semmoista ole. Kyllä sille pitää syy löytyä.
Ja meilläkin olis ollu "koliikkivauva" jos en olis vaihtanu D-vitamiinitippoja toisen merkkisiksi. Siihen loppui meidän "selittämättömät" kivut.

eipä auttanut tippojen vaihto silti van huusi puoli vuotta, söi ja pulautti. piereskely ei auttnut. sai ruokaa aina kun halusi, sitten pulautti. sen näki kun toinen meni kaarelle ikin kivusta, ei allergiaa ole myöhemminkään todettu.
koliikkilapsella ei ole jostain syystä elimistö viel ihan kehittynyt

No meillä olis se koliikkivauva tullut takaisin siinä neljän tipan kohdalla. Vauvan elimistö ei vaan aluksi millään sietänyt sitä täyttä annosta D-vitamiinia. Eikä deetipat laskenut (siis pulautti aina niiden jälkeen).

 

[bb]

Voi itku että tuli paha mieli. Miksi luin tämän edes. Voi vitun vittu että voi olla ilkeitä ihmisiä. Tietääkö kukaan, kuinka paljon tämä satuttaa? Kun on tehnyt kaikkensa jo ja vauva huutaa vaan kipuaan. Sylissä, autossa, liinassa, vaunuissa, keinussa.... Saa ruokaa hyvin, kasvaa.

Äiti on syyllinen? Kun on jo ihan loppu ja hapoilla, niin pitääkö vielä iskeä? lyödä, kun toinen on jo maassa? Minä en osaa hoitaa neljättäni? Kolme meni korvakuulolta, mutta neljäs ei? Neljäs, joka oli erilainen jo sairaalassa, oli itkuinen, kärsimätön, liikkuva, vilkkaan oloinen. Koliikkiako, mietin silloin jo. Tätä se on ja porukka vaan räkättää.

En ole koskaan mieltäni pahoittannut täällä, mutta väsyneenä ja lopussa tämäkin päivä tuli.

Paa se pentu kapaloon ja sänkyyn nukkumaan. Mäkiin huutasin, jos mua vatkattaisi sylissä, liinassa, autossa ja keinussa. Ei se hei oo mitään ydinfysiikkaa...

Uh. Niin että sinä olet ainoa jolla on tullut mieleen kapaloida lapsi ja laittaa nukkumaan?

näyttäisi siltä että tämä ei ollut tullut mieleen =)

No itse asiassa ei ole ihme jos kaikki konstit ja kikat ei tule kaikille mieleen kun se vauva-aika, varsinkaan vastasyntyneen kanssa, ei ole mitään vilkkaimman ajatuksen juoksun aikaa univelkoineen yms..

 

[Alaston lohikäärme]

Mä olen rehellisesti osittain samaa mieltä.
Jos sanotaan, että koliikki on SELITTÄMÄTÖNTÄ vatsakipua, ni ei semmoista ole. Kyllä sille pitää syy löytyä.
Ja meilläkin olis ollu "koliikkivauva" jos en olis vaihtanu D-vitamiinitippoja toisen merkkisiksi. Siihen loppui meidän "selittämättömät" kivut.

Mutta on oikeasti meitä jotka ovat kaikkensa kokeilleet! Olen aivan täysin varma, että kukaan ei tuollaisia kommentteja möläyttele joka on kokenut sen kun vauva huutaa yötä päivää raastavaa itkua.

Me ainakin kokeiltiin ihan kaikkea mitä kukaan vaan keksi ehdottaa. Ei auttanut. Sillä epäilenkin (kuten Rollolainenkin) että syy liittyi siihen ettei vauva vaan ollut jollain tasolla riittävän kehittynyt.

Oliko se kuitenkin täysiaikainen?
Kyllähän monet odottavan äidin raskaudenaikaiset tekemisetkin vaikuttaa vaikka mihin. Siis sellaisetkin, mistä ei vielä tarkkaan tiedetä. Mä esimerkiksi söin joka päivä suklaata.

Siis nyt ei ole tarkoitus mitenkään syyllistää sua ja sun tekemisiä raskausaikana. Kaikkea ei vaan ole vielä tarpeeksi tutkittu.

 

[vieras]

Voi kuule, ei masentuneena jaksa raivona olla. Loppuiko tosiaan "hyvät" perustelut kun et muuta osaa sanoa? Toivotaan, ettei pilkka osu omaan nilkkaan...

Voivoi..otappa ittees niskasta kiinni. Kyllä sä sinne jumppaan, pilatekseen ja bilettämään kerkiit vielä. Kato, elämä on, vauvat itkee ja se ei ehkä oo kivaa[/quote]

Mitä sä sönkkäät?
Synnytyksen jälkeinen masennus on _synnytyksen jälkeinen_ masennus eikä mulla ole vauvaa pitkään aikaan ollutkaan. Paitsi että harmiksesi voin kertoa, että mulla on useammasta lapsesta huolimatta paaaaljon omaa aikaa
Tosin omalla ajalla ei ole yhtään mitään tekemistä masennuksen kanssa, mutta siitä onkin turha keskustella kun et aiheesta mitään tiedä.

 

[vieras]

Oliko se kuitenkin täysiaikainen?
Kyllähän monet odottavan äidin raskaudenaikaiset tekemisetkin vaikuttaa vaikka mihin. Siis sellaisetkin, mistä ei vielä tarkkaan tiedetä. Mä esimerkiksi söin joka päivä suklaata.

Siis nyt ei ole tarkoitus mitenkään syyllistää sua ja sun tekemisiä raskausaikana. Kaikkea ei vaan ole vielä tarpeeksi tutkittu.

Oli. Ja tuota suklaakommenttia en ymmärrä nyt ollenkaan.

 

[Alaston lohikäärme]

Oliko se kuitenkin täysiaikainen?
Kyllähän monet odottavan äidin raskaudenaikaiset tekemisetkin vaikuttaa vaikka mihin. Siis sellaisetkin, mistä ei vielä tarkkaan tiedetä. Mä esimerkiksi söin joka päivä suklaata.

Siis nyt ei ole tarkoitus mitenkään syyllistää sua ja sun tekemisiä raskausaikana. Kaikkea ei vaan ole vielä tarpeeksi tutkittu.

Oli. Ja tuota suklaakommenttia en ymmärrä nyt ollenkaan.

Ruotsalaisen :ashamed: tutkimuksen mukaan, odottava äiti, joka syö päivittäin suklaata, saa helpon vauvan.

 

[Hisu]

Mä olen rehellisesti osittain samaa mieltä.
Jos sanotaan, että koliikki on SELITTÄMÄTÖNTÄ vatsakipua, ni ei semmoista ole. Kyllä sille pitää syy löytyä.
Ja meilläkin olis ollu "koliikkivauva" jos en olis vaihtanu D-vitamiinitippoja toisen merkkisiksi. Siihen loppui meidän "selittämättömät" kivut.

Mutta on oikeasti meitä jotka ovat kaikkensa kokeilleet! Olen aivan täysin varma, että kukaan ei tuollaisia kommentteja möläyttele joka on kokenut sen kun vauva huutaa yötä päivää raastavaa itkua.

Me ainakin kokeiltiin ihan kaikkea mitä kukaan vaan keksi ehdottaa. Ei auttanut. Sillä epäilenkin (kuten Rollolainenkin) että syy liittyi siihen ettei vauva vaan ollut jollain tasolla riittävän kehittynyt.

Oliko se kuitenkin täysiaikainen?
Kyllähän monet odottavan äidin raskaudenaikaiset tekemisetkin vaikuttaa vaikka mihin. Siis sellaisetkin, mistä ei vielä tarkkaan tiedetä. Mä esimerkiksi söin joka päivä suklaata.

Siis nyt ei ole tarkoitus mitenkään syyllistää sua ja sun tekemisiä raskausaikana. Kaikkea ei vaan ole vielä tarpeeksi tutkittu.

Oli täysiaikainen, syntyi suunnitellulla sektiolla (perätila ja ahdas lantio) rv 39+2. Olen kyllä miettinyt että olisiko koliikki jäänyt kokematta jos vauva olisi saanut syntyä omia aikojaan normaalisti. Pikkuveljellään ei ollut koliikista tietoakaan, syntyi rv 41+6.

Voihan se olla niinkin että joku raskausajan juttu vaikuttaa, mistäs näistä tietää. Mä en juonut enkä polttanut mutta joinhan mä esim. kahvia. Siis näin esimerkkinä...

 

[:(]

Voi itku että tuli paha mieli. Miksi luin tämän edes. Voi vitun vittu että voi olla ilkeitä ihmisiä. Tietääkö kukaan, kuinka paljon tämä satuttaa? Kun on tehnyt kaikkensa jo ja vauva huutaa vaan kipuaan. Sylissä, autossa, liinassa, vaunuissa, keinussa.... Saa ruokaa hyvin, kasvaa.

Äiti on syyllinen? Kun on jo ihan loppu ja hapoilla, niin pitääkö vielä iskeä? lyödä, kun toinen on jo maassa? Minä en osaa hoitaa neljättäni? Kolme meni korvakuulolta, mutta neljäs ei? Neljäs, joka oli erilainen jo sairaalassa, oli itkuinen, kärsimätön, liikkuva, vilkkaan oloinen. Koliikkiako, mietin silloin jo. Tätä se on ja porukka vaan räkättää.

En ole koskaan mieltäni pahoittannut täällä, mutta väsyneenä ja lopussa tämäkin päivä tuli.

Samaa mietin. Ei olisi pitänyt lukea